sunnuntai 30. marraskuuta 2014

passiivikivitalo(ko)

Passiivikivitalot ovat hyppineet silmilleni nyt jo muutaman vuoden ajan. Ensikosketus on varmaan ollut jollain asuntomessuilla, mutta yhä useammin passiivirakentamiseen törmää rakennusasioita käsittelevissä artikkeleissa. Ensiajatukseni passiivirakentamisesta oli jostain syystä negatiivinen. Kai sitä ajatteli, että "vanhassa vara parempi" ja että kyllä se talo pitää rakentaa siten miten ennenkin. Lisäksi ajattelin, että jos talo rakennetaan hurjan tiiviiksi, niin eikö sinne kaikki kosteuskin jää sisälle ja sisäilma on sitten huonoa. No näinhän ei tietystikään ole ja nyt kun asia on ihan uudella innolla alkanut kiinnostamaan, niin olen ymmärtänyt, että passiivikivitaloissa on aika pitkälti ne kaikki kivitalon hyvät puolet ja vielä hurjan energiatehokkaasti sekä ilmeisesti myös edukkaammin. Lisäksi kun omaa silmää miellyttää kivitalojen jykevyys ja rapattu pinta, niin eipä siis kai ihme, että Passiivikivitalo on noussut meille yhdeksi houkuttelevimmaksi materiaalivaihtoehdoksi.

Passiivikivitalorakentamista tutkiessani törmäsin blogiin Passiiviakos tässä, jossa lapsiperhe rakentaa itse passiivikivitalon. Ensin kauhistelin oman työn määrää, mutta lopulta alkoi tuntua siltä, että kai sitä itsekin voisi jotain siellä raksalla tehdä. Voi toki olla, että silmä tottui lukiessa siihen tekemiseen tai kirjoittajat saivat projektin kuulostamaan turhan helpolta. Nyt sitten jo heiteltiin miehen kanssa ilmaan ajatusta, että osattaisikohan mekin pystyttää noi seinärakenteet? Tai ehkä jonkun osaavan apuna voisi olla? Ja Passiivikivitalot vielä järjestää omatoimirakentajille kurssitustakin aiheesta.

Käytiin sitten lauantaina tutustumassa Vantaalla ensi kesän asuntomessualueelle rakentuvaan passiivikivitaloon. Ihan mielenkiintoista päästä kurkkimaan messualuetta jo tässä vaiheessa. Kyllähän siellä oli ainakin ulkoisesti jo paljon valmista. Passiivikivitalossa paikalla oli talon isäntä, Passiivikivitalojen myyjä ja ikkunatoimittaja Skaalan edustaja. Jututettiin kaikkia vuorotellen ja paljon saatiin hyvää tietoa, vaikka juniorimme alkoikin lopussa kyllästyä kantorepussa olemiseen ja teki läsnäolonsa kaikille selväksi. Myyjän kanssa ehdittiin keskustella passiivitriplojen kasaamisesta itse, Passiivikivitalojen tuesta läpi rakennusprojektin, hinnasta, rappaamisen tarpeesta, lämmitystavoista (messutalossa Tulilattia-järjestelmä) ja Passiivikivitalojen harkon ominaisuuksista vs. muut eps-harkot. Talon isäntä ehti kertoa meille, että tämä on hänen toinen rakennusprojektinsa. Hän oli kustannuksia vertailtuaan päätynyt hoitamaan rakennuttamisen palkkaamalla kaksi timpuria töihin verokortilla ja auttelemalla itse mahdollisuuksien mukaan. Hänen mukaansa ehdottomasti edullisin tapa rakennuttaa. Tulilattian valinnasta myös puhuttiin ja kysyin oliko edes harkinnut maalämpöä. Sanoi, että edellisessä kodissa oli maalämpö, mutta kun tykkää polttaa takkaa niin tulilämpö oli järkevä ratkaisu kun perustamiskustannuksetkin ovat halvemmat. Tulilämmön lisäksi hänellä oli takan savupiipussa vielä lämpimän ilman keräin (olisiko Savumax?), jolla lämmitetään sähkön lisäksi käyttövettä. Piti yhteistyötä Passiivikivitalojen kanssa toimivana. Ihan kiva talo sinne on rakentumassa. Muutama ihan erikoinen ratkaisu, kuten takka"huone" johon on tehty syvennys, eli on muuta lattiatasoa alempana samassa yhteydessä kuin keittiö ja ruokailutila. No, näette sitten heinäkuussa ;)

Mutta summa summarum. Kaipa tässä pitää uskaltautua pistämään projekti ihan oikeasti käyntiin ja ottaa ainakin yhteen arkkitehtiehdokkaaseen yhteyttä tulevalla viikolla. Kuvien kanssa voisi sitten aloittaa tarjousten kysymisen. Tänään siis olo on taas positiivisempi vaikka passiivista puhuttiinkin :)

Tämä ei ole passiivitalo :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

On mukava kuulla sinusta