raksaviikko 3

Kolmantena raksaviikkona olemme saaneet aikaiseksi seuraavaa.

Tiistaina tehtiin ontelovalu ja valettiin jonkin verran myös autokatoksen sokkelia. Betonia oli vaan tilattu epähuomiossa vaan aivan liian vähän ja siksipä seuraava valu olikin heti seuraavana päivänä, jolloin saatiin sokkeli valettua loppuun ja aloitettiin myös talon seinien valamista. Betoni saatiin edukkaimmin Betonivalu Laatikaiselta joka toimittaakin loput valumme.

Talon seinät nousivatkin tällä viikolla nopeasti ja nyt meillä on jo talon matala seinä melko valmiina. Ikkunoiden ja ovien paikat ovat jo näkyvillä :) Vielä pitää aukkojen yläosiin tehdä tuennat ja aukot madaltuvat noin 20cm. Tekeminen hidastuu nyt kun seinää joudutaan nostamaan telineiltä. Ison duunin aiheuttaa myös ikkunoiden ylitysraudoitusten väsääminen. Asiaa ei helpota yhtään se, että osa raudoituksesta pääsi loppumaan kesken. Laskentavirhe HEVI:n puolelta? 10mm harjateräksiä saimmekin päivän varoituksella lisää, mutta nyt ovat ne ikkunan ylityspalkkeihin käytettävät "hakasetkin" loppuneet. Toivottavasti saadaan niitä nopeasti lisää. Myös harkot alkoivat käymään vähiin. Kun HEVI kivitalojen Lauri kävi työmaalla torstaina tiedusteltiin asiaa häneltä ja kävi ilmi, että kaikki harkkomme eivät olleet FinnEPS:n tehtaalla mahtuneet ensimmäiseen kuormaan. No hyvä, että huomasimme asiasta kysyä, muuten olisi työnteko keskeytynyt. Nyt loput harkot saapuvat raksalle tulevana maanantaina.

Tilanne tiistaina

Tällä viikolla jatkettiin ja saatiin ulkotäytöt valmiiksi. Niin ja varaston sisätäyttö myös. Lisäksi kuskattiin vielä kolme kuomallista louhetta pois. Lisäksi itkumuurimme on vihdoin täysin valmis. Huono uutinen oli, että rakennusvalvonta näkee sen vieläkin sen verran korkeaksi, että aita joudutaan päälle varmaan rakentamaan. Mutta siis kaivinkonehommat on nyt ainakin toistaiseksi ohi tontillamme. Hieman täyttöjä puuttuu talon etukuistin kohdilta sekä autokatoksen sivuilta, mutta ne voi kuulemma hoitaa pienemmällä koneella sitten tuonnempana. Lisäksi varasto pitää vielä täryyttää mutta se voi vielä hetken odottaa. Kohta voisi laskea pysyimmekö budjetissa maatöiden osalta. Alustavat laskelmat näyttävät siltä, että ehkä hieman (joitain tuhansia) mentiin yli budjetoidun. Mutta odotetaan nyt vielä yhdet soralaskut, viimeisten louheiden poisvientilasku sekä kaivinkoneen lasku.

Tilanne torstaina aamupäivällä

Tontille saapui myös tarvikkeet kattoon ja katoksiin. Aikamoinen puukasa.

Perjantaina ulkoistettiin lapset ja hoidettiin asioita. Istuttiin sähkösuunnittelijallamme Hendell Oy:n Ari Miettisellä kolme tuntia ja käytiin alustavia sähköpistekuvia läpi. Lisäksi aloitettiin valaistussuunnittelu, jonka nyt jälkikäteen päätimme häneltä tilata. Alkuperäinen ajatus oli hyödyntää Hide-a-Liteltä ilmaiseksi saamaamme valaistussuunnitelmaa, mutta sen nähtyämme totesimme, että kyllä sen tekeminen taitaa kaivata enemmän vuorovaikutusta. Sähkösuunnittelukäynnin perään suuntasimme tapaamaan potentiaalista keittiötoimittajaa Remola Oy:n Markoa Järvenpäähän ja tsekkaamaan vielä hänen keittiöitään livenä. Odotetaan päivitettyä tarjousta ja tehdään keittiöpäätös ensi viikolla.

Sentään joku päätös tehtiin, kun valittiin putkimies. Sähkömiehen valinta vielä vaiheessa, kunhan saadaan Arilta valmiit sähkösuunnitelmat niin pitää tehdä valinta aika haipakkaa. Jotenkin haastavaa meille näiden lopullisten valintojen teko…

Tämä tilanne oli raksaviikon 3 lopussa. Kuvassa vasemmalla saunasiipemme. Oven ja ikkunan paikat puku/vierashuoneessa näkyvät jo. OIkealla oleva iso aukko on se, mihin tulee lasiseinä jossa on myös liukuovi. Näiden väliin jää ikkuna joka on TV/elokuvahuoneessamme.

Pitkä ikkunaseinä ja oikealla kulman takana iso ikkuna joka on siis ruokailutilassamme. Ison ikkunan vieressä seinänpätkä, johon tulee keittiön kaapit (pieni kapea ikkuna on keittiöön). Oikeassa kulmassa oleva ovi johtaa arkieteiseen.

Toinen kuvakulma isoon ruokailuhuoneen ikkunaan, keittiön pikkuikkunaan sekä arkieteisen sisäänkäyntiin.

Julkisivu. Aukot pienenevät vielä n. 20cm ylhäältä. Vasemmalla arkieteisen ikkuna, pääsisäänkäynti, sitten tulee tytön makuuhuoneen ikkuna, pojan makuuhuoneen ikkuna ja viimeisenä meidän makuuhuoneen ikkuna.

Valmis itkumuuri ja talomme sen yläpuolella.

Hurjasti olen miettinyt aikataulutusta tällä viikolla. Kattotuolit saapuvat puolentoista viikon päästä, eli silloin viimeistään talon seinien pitää olla valmiina, jotta saadaan nostettua kattotuolit melkein heti paikoilleen. Siitä kuulemma timpureilla menisi noin viikko kattoruoteiden ja aluskatteen paikoilleen saamiseen. Sitten pitäisi aloittaa lattian teko. Eli putkarin pitäisi saada putkiläpivedot valmiiksi, sitten levitellään styrokseja ja kiinnitellään raudoitusverkkoa. Sitten lattialämmitysputkien asennus, sähköjen veto, keskuspölynimurin putkistojen asennus (jota ei muuten ole vielä edes valittu…), kuramaton paikan muotittaminen arkieteiseen ja unidrain-viemäreiden asennus (eipä ole näitäkään vielä hankittu) ennen lattiavalua. Vaikea arvioida kauanko tuohon lattiaprojektiin saa upotettua aikaa… Lattioiden valun jälkeen laitetaan ikkunat paikoilleen kiireen vilkkaa. Rappaus olisi nimittäin tarkoitus tehdä vielä ennen pakkasia. Näillä näkymin aikataulutoive olisi jo lokakuun loppupuolella. Saa nähdä, miten meidän käy ;)

Tänään vuorossa on vielä naapurin tuparit. Juu-u, ensimmäiset ovat jo muuttaneet asumaan alueelle. Vähän erilainen rakennustapa tuo suurelementeistä rakentaminen :) Niin ja huomenna mies menee vielä raksalle hommiin, tavoite olisi saada autokatos valmiiksi seuraavaa valua varten.

raksaviikko 2

Heti valun jälkeisenä maanantaina saimme taloomme lattian, eli ontelolaatat saapuivat. Ontelolaattojen toimitus sekä nosturi oli tilattu klo 12, eli koko aamun pojat ehtivät ensin mitata ontelolaattojen asennuspalat oikeille korkeuksille, sekä sitten vielä kasailla autokatoksen anturan päälle harkkorivejä. Pieni mittavirhe oli pojille sattunut tartuntaterästen laittamisessa ja ne piti yhdeltä (onneksi lyhyeltä) seinältä leikata poikki sekä porata sitten uudet paikat oikeisiin kohtiin. Nopeaa heillä tuntui tuollainen suora, melkein aukoton seinä nousevan.

Ontelolaattatoimitus saapui paikalle melkein tunnin etuajassa, mutta eipä se meitä haitannut.

Nosturin olin tilannut paikalle naapurissa olevalta isommalta työmaalta (ja säästinpä siinä muutaman sata euroa siirtokustannuksia) ja meinasi hiki tulla kun se teki hommia toisella työmaalla vielä varttia ennen meidän ajan alkua. Enpä muuten ollut tiennyt, että ontelolaattatoimituksiin on laskettu tunnin purkuaika per kuorma, jos menee sen yli niin ontelolaattafirma voi veloittaa myöhästymisestä. No varttia yli nosturi oli paikalla, reilun vartin päästä siitä oli saanut itsensä asennettua paikoilleen ja nosto pystyi alkamaan. Oikein mallikkaasti se sujui kolmen miehen + ontelokuskin voimin. Kiitos isille kun oli auttamassa.

Pienelle miehelle riittää vielä aika pienet viihdykkeet. Tässä sellaisena toimii vanha pahvimuki ja tukkoon menneet uretaanipistoolit on myös todettu hyviksi :)

Itse jouduin poistumaan paikalta ensimmäisten ontelolaattojen jälkeen ja sitten alkoikin tulemaan kotiin hermostuneita puheluita. Kun ensimmäinen kuorma oli viimeistä laattaa myöten nostettu, niin huomattiinkin että viimeinen pala ei mahdu paikoilleen millään. Kävi ilmi, että ontelolaattojen (tarkemmin sanoen ensimmäisen laatan ja viimeisen laatan) alaeristeet oli jätetty liian leveiksi, jolloin jo heti ensimmäisestä laatasta lähtien oltiin syöty viimeisen laatan tilaa. No eihän pojilla muu auttanut kuin nostattaa kaikki laatat uudestaan ja sahata lyhyiden sivujen harkkoreunoista EPS:ää pois niin, että ontelot mahtuivat paikoilleen. Hommaan meni noin kaksi tuntia ja se tarkoitti, että hermot olivat tiukoilla ja kuluja syntyi. Nosturin tuntihinta maksoi 124€… No, loppu hyvin ja kaikki hyvin. Kaikki ontelot saatiin asennettua ja nyt olen reklamoinut tilanteesta talotoimittajalle ja talotoimittaja Parmalle. Samaan reklamaatioon jouduin lisäämään 5 puuttuvaa läpivientiä. Harmitus. Toivotaan, että reklamaatio hoidetaan mallikkaasti.

Siinä se meidän lattia nyt on :)

Reklamaatiot eivät tällä viikolla loppuneet tuohon. Jouduin reklamoimaan viime viikon betonivalun laskusta, kun siinä hinta oli kalliimpi kuin tarjouksesta minulle jäi mieleen. No tarjousta tavatessani huomasin, että betonin kuutiohinnat oli esitetty alkuunsa ilman arvonlisäveroa ja vasta ihan loppupuolella tarjousta oli esimerkkilaskelma, jossa oli mainittu, että alv lisätään. Kyllä ketutti. Tuntui, että minua oli tarkoituksenomaisesti vedätetty ja kirjoittelinkin sitten viestiä betonitoimittajalle muistuttaen kuluttajien hintojen merkintätavasta. Olin jo valmistautunut taisteluun, mutta turhaan. Kalle Urholta soitettiin ja pahoiteltiin heidän virhettään. Asia saatiin sovittua ja sain alvin verran alennusta laskuun. Sain vielä selityksenkin virheelle, firma kun asioi niin paljon yritysasiakkaiden kanssa, niin kyseessä oli ihan inhimillinen erehdys kun hinnat oli esitetty ilman alv:ta. Tässä malliesimerkki siitä, miten reklamaatiot pitäisi hoitaa. Minulle jäi erinomainen fiilis asiasta. Harmi, että heidän hintansa alvillisena ovat aikalailla kalliimpia kuin kilpailevan firman, nyt nimittäin eurot ohjaavat meidän loppuasioinnin muualle.

Eurot ovat ohjanneet minua tällä viikolla muutenkin. Enpä ollut tajunnut, että ulkotäytöt oli syytä tehdä, ennen kuin talon seinät lähtevät nousemaan. No, järjellä ajateltuna tottakai, sillä onhan sillä kaivinkoneella hempompi hutkia soraa menemään jos ei ole varottava samalla seiniä. Ja lisäksi on helpompi liikkua talon ympärillä. Eikun soittoa kaivinkonekuskillemme ja tiedustelua milloin pääsisi hommiin. Onneksi hän on joustavaa sorttia ja töiden aloitus sovittiin jo torstaille. Sitä ennen piti kuitenkin hankkia tontille patolevyt sekä routa EPS:t. Patolevyt kuuluivat talotoimitukseen (ne piti vaan nyt sitten noutaa kun aikataulu oli niin tiukka), mutta enpä ollut tajunnut, että ulkopuoliset eristeet piti itse hankkia. No eihän se styrox nyt paljon voi maksaa? Höpöhöpö. Rakentamisessa kaikki maksaa ja paljon. Ensimmäiset nettihaut osoittivat 50mm styroxpaketin hinnaksi 51€/pkt! Älytöntä! Ja meillä tarve oli noin 28 paketille. No, ison rautakauppasoittelukierroksen jälkeen halvin hinta oli 43€/pkt, tietäen taas yli 1200€ budjetoimatonta kulua, niin ja rahdit siihen päälle tietty. Mutta sitten Raksakimppa Uusimaa -facebookryhmä osoitti taas voimansa ja kuin tilauksesta joku mainosti siellä tilanneensa vahingossa tuplastyroxit ja lupuvansa niistä 30€/pkt. Kävin kiinni kuin sika limppuun ja niin neljän tunnin edestakas ajelulla säästin 400€. Ihan pätevä tuntihinta minusta.

Ontelolaatat saatiin raudoitettua asennusta seuraavana päivänä. Isona apuna raudoituksissa oli Joni, joka on yksi blogin lukijoista ja halusi tulla tsekkaamaan miten FinnEPS-talo nousee. Kiitos Joni ja tervetuloa uudelleen ;) Sitten keskityttiinkin maskiharkkojen asennukseen. Sehän on helppoa ja nopeaa, jos sokkeli on suora, mutta meillä ei hurjasta nysväämisestä huolimatta oltu ilmeisesti saatu tarpeeksi suoraa. Se tarkoitti aikamoista lisätyötä ja paljon tunteja kun seinät halutaan saada nousemaan täysin suoraan. Virheet kun tuppaavat kasvamaan mitä korkeammalle päästään… Tässä jälleen muistutus tuleville EPS-harkkorakentajille: vaatikaa ne pohjatyöt just eikä melkein suoraan…
Mitäs muuta tällä viikolla on tapahtunut. Niin siis niitä ulkopuolisia täyttöjä varten ollaan kahtena iltana levitelty niitä routa EPS-levyjä. Opastajana ja apuna oli naapurin Riikka, jolle sain tartutettua uuden talokuumeen. Saas nähdä, päästäänkö auttamaan heitä sitten vuoden-parin päästä raksailussa ;) Kunhan eivät vaan alueelta poistu ;)

Terassien alapuoliset eristeet paikoillaan. Kuvassa myös melkein auringonlasku, aurinko paistaa meidän tontille aamusta ilta kahdeksaan.

Torstaina ja perjantaina Boxtröm teki ulkopuolisia täyttöjä ja sadevesijärjestelmän asennuksia talon osalta. Autokatos ei ole vielä täytöille valmis, sillä sille pitää vielä tehdä sokkelivalu ennen kun kestää soran paineen.

Autokatos odottamassa valua. Kaksi alinta kerrosta on sokkelia ja päällä odottaa seuraavaa valua jo kaksi kerrosta seinää. Varaston oven paikkakin jo näkyy!

Enää tämä pätkä on tekemättä ulkotäyttöjen osalta

Valmiit ulkotäytöt terassin ja takapihan kohdalla

Viikonloppuna siirreltiin seinäharkkoja pois tien sivusta, jotta kaivurikuski pääsee viimeistelemään meidän itkumuurin. On siinä hommaa siirrellä harkkoja, hauikset huusi hoosiannaa. Mutta olinpa jälleen tyytyväinen että rakennetaan styroxharkoista betoniharkkojen sijaan… Nautittiin ensimmäinen iltapalakin omalla tontilla. Ihanaa oli :)

Muuri muuten sai sen valituksen myötä uuden ilmeen ja pakko sanoa, että mielestäni on tosi hieno! Ennemminkin itkuporras kuin -muuri nykyään. Paljon parempi kuin alkuperäinen versio. Kiitos vain valittajalle :)

Muuta ei paljon voitu tehdä, sillä odotellaan tiistain seuraavaa valupäivää. Sitten alkaakin jo seinät nousemaan! Ja toivottavasti tahti on hieman nopeampaa kuin nyt :) Haave on saada syyskuun aikana talo vesikattovalmiiksi. Jää nähtäväksi onnistutaanko tässä haasteellisessa aikataulussa.

Näkymä takapihalle meidän ruokailuhuoneesta. Vielä hieman sotkuista, mutta toivottavasti näyttää erilaiselta vuoden päästä :) Nyt maisemaa koristaa siirtelyn jäljiltä harkkovuori.

Tällä viikolla olen myös saanut vihdoin tarjouksia putkimiehiltä, valittiin sähkömies tekemään nyt ainakin ensimmäisessä vaiheessa tonttikeskuksen asennus (ja se onkin jo melkein valmis), päätettiin tilata valaistussuunnittelu meidän sähkösuunnittelijalta, sain tarjouksen ilmanvaihtokoneesta sekä esilämmitys/viilennys paketista, ollaan väännetty rakennessuunnitelmia talotoimittajan kanssa (tai hän vääntää, mä vaikeutan prosessia) jajaja… Niin ja alkuvuodesta käynnissä ollut keittiöprojektikin alkaa olemaan loppusuoralla. Toivottavasti saan jo ensi viikolla kertoa teille millainen keittiö meille tulee, keneltä ja miksi. Joka päivälle siis riittää soitettavaa, viestitettävää, vertailtavaa ja maksettavaa. Kyllä tämä työstä käy, saa nähdä miten ihmeessä selviän tästä kaikesta, kun työt alkaa viikon päästä…

Ihanaa viikkoa kaikille lukijoille!

kohta se alkaa!

Huhheijaa kun on kiirettä pitänyt. Voin kertoa, että raksablogeista saattaa välittyä turhan optimistinen kuva rakentamisajan kiireistä. Tämä johtunee siitä, että kun on se kaikkein kiireellisin hetki, niin sitä blogia ei ehditä kirjoittamaan. Kyllähän minä osasin aavistaa, että se kiire jossain vaiheessa iskee päälle, mutta pakko sanoa, etten löydä sanoja kuvaamaan viime viikkojen härdelliä ja stressikerrointa. Ja toim.huom. me vietimme tuossa välissä viikon all inclusive loman Rodoksella... Kuluneiden viikkojen aikana olemme siis pääosin tehneet muuttoa 9v aikaisesta kodistamme motivaatiokämppään. Kuulostaa iisiltä, mutta voin kertoa, että ei ole sitä. Joko me olemme pahemman luokan hamstraajia, tai sitten nostan hattua kaikille kerrostaloasujille siitä, että saavat kaikki romunsa kämppiinsä mahtumaan. Minusta siis tuntui, että se muutto vain jatkui ja jatkui ja jatkui. Aina kun kuvittelin muuton olevan kohta valmis, sitä romua vain ilmestyi jostain. Ja eikä siinä kaikki. Lisäksi niille romuille piti löytää joku sijoituspaikka motivaatiokämpän 20m2 pienemmistä neliöistä.

No tuossa välissä saimme kuitenkin (osittain) unohtaa raksailun ja makoilimme neljän tähden täyshoidossa yli 30 asteen lämpötiloissa. Teki hyvää! Mutta valehtelisin jos sanoisin loman olleen pelkkää rentoutumista. Allekirjoittaneen stressikerroin alkoi palailla normitasoille, yöllisine ToDo-listojen kirjoitus-sessioineen, siinä loman puolivälissä. Asiaa ei yhtään helpottanut vastaavan työnjohtajan kanssa käyty keskustelu, jossa kävi ilmi, että joku ystävällinen naapuri oli tehnyt kunnalle valituksen itkumuuristamme. Valituksen perusteena, että muuri on "pelottava ja uhkaava" sekä ilmoittajan mielestä liian lähellä tietä. Tottakai oltiin sitten valitettu myös ajoliuskamme jyrkkyydestä sekä liuskan louhintareunan rosoisuudesta. Sensuroin tästä kohtaa mietteeni moisista vastalauseista. Kunta oli sitten käynyt katsomassa tilanteen, mutta todenneet, että pakko kyseiseen kohtaan on tukimuuri rakentaa ja että louhe on paras mahdollinen materiaali sen tekemiseen. Myöhemmin sitten tuli päätös, että muuria suositellaan muutettavan siten, että sitä madalletaan kaksi kerrosta ja siirretään ne kaksi kerrosta muurin sisäpuolelle luoden porrastus. Näin muuri ei ole niin korkean oloinen tielle päin (eikä niin pelottava, että pienen naapurin täytyy saada sydäri aina kun siitä ohi kävelee) ja lisäksi onnellisena lopputulemana säästymme aidan rakentamiselta muurin päälle kun putoamisriskiä suoraan muurin päältä tielle saakka ei ole. Muutokset on tänään toteutettu mahtavan kaivinkonekuskimme Jan-Erik Boxtrömin toimesta, mutta tulosta en ole vielä nähnyt. Loppu hyvin kaikki hyvin, mutta kalliiksi tulee muuri. Laskeskelin tässä, että kaivinkonekuski taisi tehdä muurin parissa melkein kaksi työpäivää hommia ja kun tunnin hinta on 60€ + alv niin siitä voi jokainen laskea että paljonko tämä ystävällinen naapuri meille lisähintaa toi.

No, jotta ei oltaisi näin katkeran kuuloisia, niin kerrottakoon, että maatyövaihe on nyt siis ohi. Loppulaskua (ja sitä sydäriä) odotellessa siis. 

Tärytetty talonpohja. Kuva otettu paikasta johon saunamme tulee. Taustalla ruokahuoneemme sivuikkunan eteen jäävä ihana käppyrämänty :)

Sama pohja, eri kuvakulma. Tämä kuva otettu suunnilleen meidän makuuhuoneemme kohdilta. Kaivinkone autokatoksen pohjia tekemässä.

Tässä näkymä pihaan tultaessa. Täry suunnilleen keittiömme kohdilla.

Tässä pieni kanaali talolta autokatokselle. Tämä on nyt täytetty ja pohjat viimeistelty.

Tontille on myös ilmestynyt ensimmäiset tarviketoimitukset. Harkot saapuivat heti lomaltapaluumme seuraavana päivänä (hieman yllättäen). Eikun lapset hätähoitoon, raksakengät jalkaan ja kantamaan. Harkkoja tuli rekallinen + perävaunu ja talotoimittajamme oli ohjeistanut, että purkamiseen pitää olla paikalla kaksi miestä. No, minä en moisia usko ja ajattelin että kyllä yksi Essi yhden miehen korvaa. Onneksi paikalla oli kuitenkin yksi apumies extraa ja kolmeen pekkaan sitten purimme harkkolastin alle puolessatoista tunnissa. Harkkopaketit painoivat suunnilleen 3kg x 4 = 16kg (osa jonkin verran enemmän), eli kyllä tälläinen tyttökin niitä liikutteli. Epätasainen maasto, paahtava helle ja puutteelliset harkkojen sijoituspaikat aiheuttivat haasteita, mutta tyytyväinen olin lopputulokseen.

Tässä harkot purettuna peräkärryn osalta. Rekassa oli vielä anturaharkot, maskiharkkoja sekä kaikki autokatoksen kapeammat harkot. Napsin enemmän kuvia järkkkärillä, mutta sitä ei tullut mökille mukaan jossa tätä tekstiä vihdoin ehdin kirjoitella tarjouspyyntörumban ohella.

Nyt on tontille ilmestyneet lisäksi jo mm. raudoitusraudat. Lisäksi kunta kävi erittäin lyhyellä varoitusajalla merkkaamassa rakennusten kulmamerkit paikoilleen. Kiitos kunnalle taas jouhevasta toiminnasta! Tästä tuli jälleen pieni budjetoimaton kulu, sillä olimme laskeneet merkkauskäyntejä vain yhden. Louhinta aiheutti sen, että käyntejä piti ottaa kaksi.

Mutta hei, keskiviikkona siis aletaan oikea raksailu! Silloin aloitetaan anturan sekä sokkelin latominen. Viimeistään perjantaille pitäisi tilata betonivalu, jotta valu saa kuivua viikonlopun yli. Puolentoista viikon päästä maanantaina nimittäin tulee jo ontelolaatat. Huimaa sanon mä ja jatkan perustusvaiheen opiskelua... Jännitys ensikertaomatoimirakentajalle on kova ja aiheuttaa öisiä ahdistuskohtauksia, mutta silti uskon asioiden menevän hyvin. Wish us luck!

voihan itku(muuri)

Kyllä tässä ensikertarakentaja on taas tällä viikolla saanut kokea pienuutensa. Tai siis tietämättömyytensä. Aika asiantuntijoiden armoilla tässä saa olla. Ja helppoahan se olisi, jos ne kaikki asiantuntijat olisivat samaa mieltä. Mutta ei. Lähes aina saat niin monta ohjeistusta ja ehdotusta kun niitä asiantuntijoita on. Neuvoihin vaikuttaa tekijän kokemukset, sidokset, koulutus ja alue missä hän on aiemmin toiminut. Sitten tietysti on se kuuluisa oma mielipide joka monesti korreloi sen kanssa mihin ratkaisuun itse päätyisi (tai on päätynyt) kun itse rakentaa. Jostain kuulin, että jos kaksi asiantuntijaa on samaa mieltä, niin silloin se on suunnilleen niin ;)

Meillä harmaita hiuksia on aiheuttanut maatyöt. Meillähän oli alkuperäisenä ajatuksena perustaa talo suoraan kallion päälle. No, erinäisistä tekijöistä riippuen tästä (lompakkoa säästävästä) ratkaisusta jouduttiin luopumaan. No tiedossahan oli, että louhittava määrä tulisi nousemaan. Oletettamus oli, että louhintamäärä olisi noussut sadalla kuutiolla 200 kuutiosta 300 kuutioon. Keskusteltiin louhijan kanssa ajotien louhintatarpeesta, eri kanaaliratkaisuista ja siitä, louhitaanko myös terassien pilareiden alta vai perustetaanko ne kallion päältä. Lopuksi vielä vastaava työnjohtajamme Petri kävi keskustelua louhijan kanssa ja asioiden piti olla selkeitä.

Tällä viikolla louhintatyöt ovat päässeet ihan kunnolla käyntiin. Ensin oli haasteita huonosti lohkeavan kallion kanssa ja siitä tuli aikatauluviivästyksiä. Kaivinkonekuskimme soitteli sitten minulle eilen ja kertoi tehneensä tonttimme oikeaan reunaan tukimuuria louhejärkäleistä ja että saattaisi olla syytä tulla katsastamaan luomus jonka muut työmiehet olivat kuulemma nimenneet itkumuuriksi… Ei kovin lupaava nimitys… No painelimme illalla tontille ja olihan se luomus aikamoinen… Aika hurjaa, että meille ei (eikä muuten pihasuunnittelijallekaan) tullut mieleenkään tukimuurin tarve. Ja katsokaapas nyt tätä meidän "itkumuuria"

Mutta ei itkumuuri paljon huolettanut kun kävelimme tontille ja näimme tehdyn louhinnan määrän sekä valmiiksi poratut panosreiät. Mies oli esittänyt huolensa louhinnan määrästä jo viime viikolla, mutta vasta nyt minä tajusin mitä hän oli tarkoittanut. Nyt siis näytti siltä, että louhittu oltaisi koko talon alalta sekä panosreiät oli tehty koko ajotien matkalle. Alkoi aikalailla pelottaa, että louhitaanko nyt paljon isompaa määrää kuin oli alunperin sovittu. Ja kaiken lisäksi vastaava työnjohtajamme on tämän viikon lomalla, eli ketä nyt pientä rakentajaa neuvoisi?

Unettoman yön jälkeen tein sitten treffit kaivinkonekuskimme Jan-Erikin kanssa tontille, jotta saisin hieman selvyyttä asiaan. Asioita ensin Jan-Erikin kanssa tunnin pyöriteltyäni, soitettuani pääsuunnittelijalle ja sitten vielä louhijan kanssa toisen tunnin höpöteltyäni asiat alkoivat selkeytymään. Louhinnan arvioitu määrä oli noussut melkein 100 kuutiolla... Ilmeisesti ajotie oltiin päädytty poraamaan kokonaan vastaavan työnjohtajan ohjeistuksesta, vaikka heidän mielestään sen voisi hyvin jättää räjäyttämättä. Tämä olisi tietänyt noin 50 m3 lisälouhintalaskua. Vastaavaa en saanut kiinni, jotta olisin ohjeistuksen syyn voinut vahvistaa, mutta kuultuani, että tien louhinnan vähentämisellä ja autokatoksen koron kasvattamisella 20 cm säästämme louhintakuutioita noin 80! Ei varmaan ole vaikeaa arvata mihin ratkaisuun päädyimme, kun pääsuunnittelija oli käynyt tontilla toteamassa myös, että tietä ei ole pakko louhia. Lopulta päätimme myös, että itkumuuri saa jäädä, tosin kerrosta matalampana. Eipä sille muuta vaihtoehtoa olisi, kuin ihan betonista valaminen. Ja se taas sitten maksaa. Eli ei kiitos, laitamme mielummin luonnonkivimuurin omista louheista ja säästämme perustus, raudoitus ja valukustannuksissa sekä tietysti siinä louheen poisviennissä. Jos muuria katsoessa itkettää, niin peitetään se sitten kasvillisuudella :) Ja pakko todeta, vaikka ei se muuri maailman kaunein ole, niin hattua pitää nostaa Jan-Erikille kivien asettelutaidossa! Ei varmasti ole helppoa isolla kaivurilla!

Tältä siellä meidän tontilla näytti muutama päivä sitten. On ilme hieman muuttunut.

Tässä siis tämän hetken itkut. Seuraavalla kerralla kerron teille, kuinka pieni raken(nut)taja huomaa tilausten tietojen tarkistamisen tärkeyden ;)

päivitystä ja aikatauluhaaveita

Rakennusprojekti etenee maatöiden merkeissä, mutta oman päivätyöt häiritsevät raksahehkutusta blogikirjoitusten ja instagramin puolella. Instassakin tuli vietetty ennen aikaa hurjasti päivittäin, mutta nyt on vain jyvitettävä päivän rajallinen aika. Mitenköhän sitten käy kun raksa ihan oikeasti käynnistyy ja itsekin pitäisi siellä fyysisesti jotain touhuta? Ihastellen nostan hattua kaikille kanssaraksabloggareille, jotka ehtivät blogia päivittää kaiken muun ohella. Teen parhaani ja pahoittelen samalla muille bloggareille laiskaa kommentointiani teidän teksteihin. Mukana ollaan (viiveellä tosin) ja yritän vapaina hetkinä lukaista päivityksiänne kännykän ruudulta. Sydämeen iski kyllä Helsingin Sanomien kirjoitus älypuhelimista ja vanhempien läsnäolosta. Inhottavaa arkipäivää meillä. Puhelin ja netti vie huomiotani aivan liikaa. Mutta yritän antaa itselleni anteeksi, nyt on hektinen vaihe meidän elämässä ja me kaikki varmasti kestämme tämän kun se vain on väliaikaista.

Mutta mitäs meillä on tapahtunut? No eilen aloitettiin louhiminen ja nyt jännitetään miten pian maatyöt saataisi päätökseen. Meillähän ei pitänyt olla mitenkään kiire, mutta nälkä kasvaa syödessä ja kun tässä tekemisessä joutuu sovittamaan yhteen useiden eri tasojen aikatauluja, niin aina ei eteneminen mene siinä tahdissa kuin itse haluaisi. Lisä"haastetta" aikatauluun tuo se, että päätimme sitten lähteä extempore lomalle. Lähtö on 2.8. ja sitä ennen pitäisi saada pakattua kahdeksan vuoden romut ja siirtää ne motivaatiokämppään. Ei muuten olla edes aloitettu pakkaamista... Niin ja avaimet saadaan asuntoon vasta 31.7. Ja jottei elämä olisi yhtään haastavaa jo näillä spekseillä, niin päätettiin sitten vielä järjestää esikoisen 5v synttärit tulevana viikonloppuna. No, on meillä viikko aikaa sitten pakata, kaksi päivää aikaa siirtää kamoja ja sitten lähdetään nollaamaan viikoksi aurinkoon, että ollaan energiaa täynnä kun palataan.

Aikataulullisesti meillä oli alkuperäinen ajatus, että oltaisi alettu rakentamaan ylöspäin 17.8. Miehellä on siinä vielä viikko lomaa, ja toivottiin että oltaisi saatu talon runko hyvään malliin ahkeralla töidenpaiskimisella. No eihän se tosiaan mene aina niinkuin toivoo. Talotoimittajamme HEVI Kivitalojen Lauri on tulossa auttamaan ja neuvomaan meitä harkkovaiheen alussa, mutta nyt näyttääkin siltä, että hän on omalla "post-asuntomessut nollauslomalla" juuri tuolloin. Lisäksi ensikertarakentajalle oli "ylläri", että rakentamisessa pitää varautua sellaisiin asioihin kuin antura- ja sokkelivalun kuivumisaika ennen ontelolaattojen asennusta ;) Eli kun olemme saaneet anturaharkot ja sokkeliharkot asennettua, raudoitettua ja valettua, pitää valun antaa kuivua kolme päivää ennen kun siihen saa ontelolaattoja päälle laittaa. Ei siis toivetta, että paiskittaisi hommia viikko putkeen pelkän talon rungon osalta. No toki siinä voisi sitten aloittaa autokatoksen anturavalun valmistelua (autokatoksen antura tehdään perinteisesti, ei FinnEPS:n anturaharkoilla), mutta ensisijaisesti haluaisi nyt käyttää ajan talon runkovaiheen valmistumiseen.

No nyt sitten pidetään sormia ja varpaita ristissä, että maatyöntekijät louhintafirma BJ-Eklund ja mahtava kaivinkonekuskimme Jan-Erik olisivan yhtä yllättävän tehokkaita ja saisivat lomamme aikana tontin siihen kuntoon, että voisimme tilata harkkotoimituksen lomaltapaluupäivämme iltaan ja latomisen voisimme aloittaa maanantaina 10.8. Sitten paiskisimme yötämyöten hommia, jotta antura ja sokkeli olisivat valukunnossa 11.8. Sitten mies lähteekin työmatkalle, joten työmaa seisoo, mutta jatkaa voisimme ontelolaattojen asennuksella 17.8. Aika näyttää olemmeko ihan täysin epärealistisia näiden aikatauluhaaveiden kanssa. Voin kertoa, että päätä särki aikalailla, kun eilen pohdin miten saadaan tämä paletti toimimaan...

Muutenkin on ollut aikalailla selvitettäviä asioita. Olemme nyt tainneet vihdoinkin saada päätettyä ikkunat sekä ulko-ovet. Pitää vielä käydä valinnat läpi toimittajien kanssa. Näistä valinnoista lisää myöhemmin. Lisäksi olen saanut laitettua tarjouspyynnöt keskuspölynimurista, ilmanvaihtokoneesta, ilmanvaihtoputkistoista, saanut kontaktin potentiaaliseen putkimieheen + KVV- & IV-työnjohtajaan, olemme palaveeranneet potentiaalisen keittiötoimittajan kanssa, etsinyt Saksasta halvempia tavaroita keittiöön ja kylpyhuoneisiin, vertaillut integroitavien suihkujen hintoja ja pohtinut LVI-suunnittelijan ja pääsuunnittelijan kanssa hulevesiemme kohtaloa. Mies on ahkeroinut tontilla puutöiden merkeissä sekä olipa hän innoissaan ensimmäisestä nikkarointiprojektistaan, kun työmaakyltille piti rakentaa teline :) Tekijäihmiselle on varmasti kivempaa kun asioita alkaa suunnittelun sijasta tapahtumaan :)

sähkösuunnittelun aloitus ja aloituskokous

Eilen aloitettiin maatyöt ja hurjan tehokas kaivinkonekuskimme Jan-Erik saikin rakennusten paikat kuorittua alle päivässä. No eipä siinä kallion päällä paljon maanpintaa ollutkaan ja onneksi ei oltu tilattu kuorma-autoja odottelemaan pois vietävää maata, olisi tullut autoille turha reissu. Tältä se tontti näytti putsauksen jälkeen:

Kalliota siis riittää… Lisäksi päärakennuksen kohdalla kalliossa on kohouma ja toisessa kulmassa aikamoinen "kuoppa".

Eilen illalla raksaprojekti eteni ensimmäisellä sähkösuunnittelupalaverilla sähkösuunnittelijamme Ari Miettisen kanssa Hendell Oy:n toimistolla. Ari on tehnyt sähkösuunnittelun isäni taloon joitain vuosia sitten ja sain isältäni vahvat suositukset Arin suuntaan. Ja eipä tainnut isä olla väärässä ainakaan ensimmäisen tapaamisen perusteella. Ari vaikuttaa vahvalta ammattilaiselta ja juttu luisti erinomaisesti. Liikoihin yksityiskohtiin ei jumiuduttu ja Ari otti kantaa myös asioihin, jotka eivät ihan hänen kentälleen kuulukkaan. Toivotaan, että hyvä tuurimme mahtavien asiantuntijoiden löytämisessä jatkuu ja suunnitelma on niin hyvä kuin odotamme.

Muutama pohdittava asia jäi eilisestä palaverista. Päällimmäisenä oli taloautomaatio, joka meitä houkuttaa, mutta kun se budjetti… Ari nosti pöydälle yhden edullisen automaatiovaihtoehdon (hyvin riisutun, tai oikeastaan valaistuksenohjausjärjestelmän, johon voi liittää myös muita sähkölaitteita) nimeltään Houm ja sitä nyt sitten pohditaan lisää kun ensimmäinen suunnitelmaluonnos on valmis. Lisäksi huomasin, että samainen järjestelmä on yhdessä asuntomessutalossa, eli käymme sitä tutkailemassa ehdottomasti! Toinen pohdittava asia on valaistussuunnitelma. Olen itseasiassa tilannut veloituksettoman valaistussuunnittelun Hide-a-litelta, mutta vasta kun näemme sen valmiina niin osaan sanoa sen riittävyydestä. Yllättävää oli, että miehenikin oli taipuvainen valaistussuunnittelijan käyttämiseen! Näistä molemmista aiheista sitten uudemman kerran ihan omissa postauksissaan :)

Tänään päivä alkoi aloituskokouksella, jossa paikalla oli luonnollisesti meidän lisäksemme kunnan rakennusvalvonnasta Staffan Mickos, pääsuunnittelijamme arkkitehti Juha Aalto-Setälä sekä vastaava työnjohtajamme Petri Rantanen.

Kokous meni erinomaisesti, vaikkakin jouduimme hieman pettymään, sillä suunnitelmamme suoraan kallion päälle perustamisesta kariutuivat. Olimme toivoneet, että kunta olisi suostunut siihen, että ryömintätila olisi pieneltä osalta taloa vain 40cm korkuinen, mutta koska olivat tiukkana minimi 60cm korkeuden kanssa, olisimme joutuneet nostamaan talon korkoa +20cm… Jo entuudestaan erittäin korkeasta korosta johtuen tämä ei tuntunut meistä hyvältä suunnitelmalta. Lisäksi meitä varoiteltiin kallion resonoimisesta alueella, jossa tullaan tulevina vuosina louhimaan paljon. Jos taloon tulisi louhintojen takia vaurioita saattaisi vastuuasioissa tulla ongelmia, kalliolle perustaminen kun ei ole nykysuositusten mukaista. Harmin paikka. Kalliolle kun oltaisi haluttu perustaa a) säästösyistä sekä b) ympäristön säästösyistä, louhinta kun ei ole halpaa huvia ja samalla osa juuri siitä tonttimme viehätyksestä posautetaan pois. Budjetti siis taitaa sanoa poks jo tässä vaiheessa… No jos jotain positiivista pitää tilanteesta löytää, niin kyllähän sorapatjalta on helpompi ja nopeampi lähteä ylöspäin rakentamaan, varsinkin tällaisen omatoimirakentajan ;) Ehkä otetaan sitten seinien nousunopeudessa aikaa kiinni siinä missä maatöissä hävitään…

Nyt siis odotetaan vielä yhden louhintafirman tarjousta ja sitten toivottavasti päästäisi ensi viikolla louhimaan. Kunta käy vielä huomenna merkitsemässä talon kulmat ja koron tontille ja sitten oltaisi good to go.

nyt se alkaa

Tontilla oltiin ennen kukonlaulua ja nyt noin tuntia myöhemmin autokatoksen paikka on jo kuorittu maanpinnasta. 

Huima tunne, että melkein vuoden haaveilun ja suunnittelun jälkeen ollaan vihdoin tässä! Vatsanpohjaa kutkuttaa kun miettii tulevaa. Sekä hyvässä että pahassa siis ;)

Muuten projekti siis etenee nyt lähiaikoina niin, että huomenna on aloituskokous (rakennusluvan saamisesta unohdinkin tänne raportoida...) ja sitten toivottavasti tämän kuun sisällä saadaan louhinnatkin tehtyä, vielä odotellaan perustusten rakennesuunnitelmaa valmistuvaksi ennen kuin hommat voi siltä osin aloittaa.  Haaveena on, että "oikeat" raksailuhommat lähtisivät käyntiin elokuun alussa. 

Näin se homma käynnistyy!

Ps. Tämä postaus on kirjoitettu livenä tontilta Bloggerin sovelluksella, ei siis ole hajuakaan miltä näyttää näytöllä. 

rakas päiväkirja

Lauantain aloitimme Ikea-tourneella ja suunnittelimme illalla kodinhoito/vaatehuoneen sekä arkieteisen kaapistoja.

Sunnuntaina valitsimme maatyöntekijäksi paikallisen Erik Boxströmin, joka on tehnyt hyvää työtä muutamalle muullekin naapurille. Lisäksi päätimme valita sähkösuunnittelijaksemme Hendell Oy:n Ari Miettisen.

Maanantaina meistä tuli tontinomistajia. Lisäksi haastattelin useita louhintafirmoja sekä tapasimme erittäin potentiaalisen timpuriehdokkaan.

Tänään, tiistaina, olemme saaneet tiedon tulevasta vuokra-asunnosta ja mies aloitti puiden kaadon tontilla. Yhtään raajaa ei menetetty ;)

Loppuviikolla toivon vielä saavani päivitetyt dwg-kuvat välitettyä rakennesuunnittelijalle, LVI-suunnittelijalle sekä sähkösuunnittelijalle ja tarkastettua ovi- ja ikkunalistat HEVI Kivitalojen Laurin kanssa.

Sitten vietänkin viimeistä hoitovapaaviikonloppuani rentoutumalla ratsastusvaelluksella Virossa täällä.

Ihanaa loppuviikkoa kaikille :)