tiistai 24. helmikuuta 2015

kapuloita rattaisiin

Eilen meillä piti olla tapaaminen Siklatalojen kanssa ja tänään piti tarjouksia käydä läpi arkkitehtimme Juhan kanssa, mutta elämä taas päätti toisin. Vietimme nimittäin viime yön 1v juniorimme kanssa Lastenklinikalla RS-viruksen kourissa. Sairaalareissua edelsi monta päivää kovassa yskässä ja kuumeessa ja lopulta lääkäriin sekä sieltä sairaalaan ajoi hengitysvaikeudet. Pistää muuten elämän perspektiiviin, kun pienellä on hätä.

Sanomattakin selvää siis oli, että sovitut tapaamiset jäivät toisarvoiseksi. No onneksi pienen miehen vointi koheni sen verran, että pääsimme aamupäivällä jo kotiin potemaan.

No, jotta aiheessa pysytään, niin Planian tapaaminen ehdittiin viime viikolla hoitamaan. Kyllä sitä taas tunsi itsensä ihan uunoksi ja osaamattomaksi, kun jutteli ammattilaisen kanssa eri vaihtoehdoista. Tapaamisen jälkeen päätä särki ja naama oli kalpea. Teki mieli heittää hanskat tiskiin ja soittaa ensimmäiselle muuttovalmistalovalmistajalle, että me otetaan mikä tahansa talo mihin hintaan tahansa, kunhan se ei vaadi meiltä yhtään mitään vaivannäköä. No, nuo fiilikset on onneksi jo hieman helpottaneet, mutta kyllä tämä valintojen suo on vaan valtava! Hintaluokka ei onneksi Planian osalta yllättänyt, vaan oli suht linjassa odotusten kanssa. Myyjä kyllä onnistui vakuuttamaan meidät Planian laadun osalta, eli siitä ei nyt ainakaan jää yhteistyö kiinni.

No, saamme Siklan tarjouksen todennäköisesti huomenna sähköpostitse ja sitten pääsemme hieman vertailemaan. Arkkitehdin tapaamme sitten ensi viikolla ja asiat (toivottavasti) alkaisivat etenemään. Alkaa iskeä ahdistus, kun tuntuu siltä, että emme millään ehdi aloittamaan töitä tavoiteaikataulussamme, eli ensi syksyyn mennessä...

tiistai 17. helmikuuta 2015

sitä sun tätä

Taas ollaan lähdetty fiiliksissä aallonharjalta alaspäin. Mitään erityistä syytä asialle ei ole, mutta tuntuu kaikki vaan tapahtuvan aivan liian hitaasti tällaiselle "kaikkimullehetinyt"-ihmiselle. Mutta kai tässä tapahtuukin.

Pääsimme viime viikolla suunnittelemaan keittiötämme Keittiömaailman Sini Zimmerin luo. Tämä tosin oli siis vasta sellainen kartoituskäynti, jossa siis minä luettelin miljoona toivetta, haavetta ja vaatimusta, esittelin tuhat kuvaa Pinteresin keittiö-taulultani ja lehtileikearkistostani sekä höpötin suuni kuivaksi. Ja koko tämän ajan siis mieheni istui vieressä huvittuneena päätään pudistellen :) Suunnilleen näin se sujui silloin viimeksikin kun 9 vuotta sitten nykyistä keittiötämme suunnittelimme. Mies puuttui silloinkin asiaan vasta sitten, kun kuuli ensimmäisen hinnan ;) Mutta siis nämä haaveet ja toiveet Sini sitten ammattitaidollaan kasaa ja suunnittelee meille unelmiemme keittiön. Ai niin ja sen lisäksi kodinhoitohuoneen, vaatehuoneen, arkieteisen ja kaikki muutkin kiintokalusteet.

Vietimme Sinin luona melkein kaksi tuntia ja emme edes vielä päässeet hypistelemään materiaaleja tai mekanismeja… Juttua siis riitti :D No, ne materiaalit ovat sitten aika pikku juttu, kun toiminnallisuudet ovat kohdillaan. Ja isolta keittiötoimittajalta kuitenkin löytyy niitä materiaaleja kaikkeen lähtöön. Jo nyt kuitenkin kuulin, että heiltä ei löydy sellaista aamiaiskaappimekanismia, josta haaveilen. Siis tällaista:

Kuva Pinterestista ja alunperin täältä
Eli siis ihana kaappi, jonka sivulle taittuvien ovien taakse saa piilotettua leivänpaahtimen, vedenkeittimen, kahvinkeittimen, mikron ja ehkä yleiskoneenkin. Nuo sivulle taittuvat ovet näin siskoni ystävän upouudessa Rock-kivitalossa noin kuukaisi takaperin ja tuli heti sellainen "pakkosaada"-fiilis. Miten kätevää on saada kaikki pienkoneet pois pöytätasolta ja kuitenkin sellaiseen kaappiin jonka ovet eivät ole tiellä kun ovat auki. Aamiaistahan kuitenkin tehdään monesti muutamia minuutteja ja jos ovet ovat avoinna, ovat ne helposti kulkureitin tiellä. Olen aikaisemminkin nähnyt aamiaskaappeja, jotka on toteutettu rulokaappiovilla tai sitten tällaisella ylöspäin aukeavalla mekanismilla:

Kuva Pinterestista ja alunperin täältä (vaikka kuvan alakulmassa kyllä lukee "Näköisiä kulmia", ties mistä siis alunperin kotoisin)
Mutta tämä systeemi ei ole minusta ihan yhtä kätevä kuin tuo ovien sivulle uppoaminen. Mutta sitä systeemiä ei siis saa Keittiömaailmasta… Mistäköhän saisi? Pitääkö marssia puusepälle? Tai siskon ystävän keittiö tuli joltain Tikkurilassa sijaitsevalta keittiövalmistajalta, jonka nimeä en ole koskaan ennen kuullut… Pitänee vielä kysyä yhteystiedot uudestaan, kun tämä lahopää ei mitään muista.

Mutta menipäs tämä kirjoitus taas ihan hakoteille :D Siis kiintokalustesuunnitelmaa pukkaa maaliskuun ensimmäinen maanantai :) Tosin eihän me mitään sieltä paperilla saada, ennenkuin nimet on paperissa, eli en voi niitä teillekään esitellä :( Korvaamatonta suunnitteluapua tullaan silti kuitenkin saamaan. Ja jotain käsitystä siitä, mitä unelmien keittiö saattaisi maksaa. Luulenpa, että kun saadaan hinta nenän eteen niin alkaa armoton hilavitkuttimien ja unelmien karsiminen ;) Niitä minun keittiöhaaveitani muuten puin aikaisemmin jo tässä blogitekstissäni.

Muuten emme ole saaneet muuta aikaan, kuin sovittua tarjoustenläpikäyntitreffit kahden talotoimittajaehdokkaan kanssa. Huomenna treffataan Planiatalo ja vajaan viikon päästä Siklatalo. Vähän salaa vasemmalta tähän ensimmäisen testikierroksen kilpailutukseen kurvasi mukaan myös Dekotalo. Heidän sinnikäs myyjänsä halusi välttämättä antaa tarjouksen ja kun lupasi sen antaa sähköpostitse, niin eihän se mitään haitannut. Laitoin hänelle tarjouspyyntöspeksit tiistaina, lisätietoja samana iltana ja tarjouksen sain keskiviikkona aamupäivällä. Nopeaa toimintaa sanoisin. Tosin tarjous oli tehty aika yleisellä kaavalla, ei paljon tarkennuksia kyselty tai pahemmin keskitytty tarjouspyyntömme sanamuotoihin, mutta antanee hieman hintasuuntaa. Positiivisesti yllättyneitä oltiin. Eli eiköhän me joku talo saada meidän budjetilla ;) Mielenkiinnolla odottelemme siis tulevia talotoimittajatapaamisia, onkohan hinnat linjassa ollenkaan?

Ehkä tässä siis tahti hieman kiristyisi ensi viikon aikana. I sure hope so! Ai niin, ja tulee meille ensimmäinen perhe katsomaan meidän nykyistä asuntoakin. Yksi äitikaveri kyseli paikallisissa facebook-ryhmissä alueelta myyntiin tulevia kolmioita tai neliöitä, joten sovittiin treffit. En uskalla edes miettiä miten hienoa olisi, jos saataisi tämä asuntokin kaupan näin helposti. Pitäkää siis sormet ja varpaat ristissä, että rakastuvat meidän asuntoon :)

tiistai 10. helmikuuta 2015

villinä lankkupöytiin

Kun ispiraatio iskee, niin se iskee :) Olen jostain syystä viehtynyt lankkupöytiin. Tässä vanhassa tekstissäni hieman tätä mieltymystäni jo valoitinkin. Uuteen taloon ei ole suunnitteilla tuoda kovin maalaisromanttista tyyliä, mutta lankkupöytä sopii mielestäni modernia sisustusta tasapainottamaan. Heti meillä ei välttämättä ole varaa uusia kaikkia isoja kalusteitamme, mutta lankkupöydän uskoisin olevan mahdollista toteuttaa DIY projektina, eli budjetti kiittää. En kuitenkaan ole mikään käsin tekemisen ihmelapsi, joten on pohdituttanut mistä lähteä liikkeelle, kun siinä pisteessä ollaan. Oi onneani, kun löysin netin syövereistä Metsänkylän navetan, joka myy vanhoista rakennuksista pelastettuja materiaaleja. Ja sieltä niitä siis löytää, ihania vanhoja lattialankkuja 9-15€ metrihinnalla. Täydellisiä lankkupöydän väkertämiseen! Tämä osoite onkin nyt pistetty "hyviä vinkkejä taloa varten"-listalleni, jonne kerään kaikki ne helmet, jotka bongaan esimerkiksi muista blogeista.

Tässä ihania lankkupöytäinspiraatiokuvia Pinterest-tililtäni :)

Kuva täältä
Kuva täältä

Kuva täältä

Kuva täältä

Kuva täältä
Ja jos mun DIY meininki jää haaveeksi ja budjetti sallii, niin tuolla Metsäkylän navetan sivuilla vinkattiin Riihirustiikista, joka tekee mittatilauspöytiä pääosin kierrätyspuusta.

lauantai 7. helmikuuta 2015

kymppitonni

Wau! Te olette vierailleet blogissani jo yli 10 000 kertaa! Nöyräksi pistää… No on siinä pitkä matka vielä kokeneempien raksabloggaajien määriin ;)

Päätin nyt sittenkin jättää julkaisematta ainakin tässä vaiheessa sen tarkemman pohjapiirustuksen. Siihen kun suurella todennäköisyydellä tulee kuitenkin vielä joitain muutoksia, niin julkaistaan sitten kun on lähempänä totuutta. Ja saahan siitä edellisen kirjoituksen kuvastakin jo jotain ideaa :)

Taloprojektiin liittyen on jotain tapahtunutkin. Laitoin eilen illalla sitten tarjouspyynnöt kahteen firmaan tuon pohjapiiroksen pohjalta. Nämä talotoimittajat ovat varmasti mukana lopullisessakin kilpailutuksessa (tai no, riippuu toki tästä tämän kilpailutuksen kokemuksesta) ja kun tarvitsemme nyt tiedon onko budjettimme reilu vai nafti, on meistä järkevä saada hintaluokat selville. Hurjasti pohja ei varmaan tule enää muuttumaan, joten uskon noiden tarjousten päivityksen olevan sitten melko helppo juttu sekä talotoimittajalle, että meille.

Eilen myös vietin monta tuntia tulevan naapurimme, Koti rinteessä -blogin Sadun kanssa poristen, ylläripylläri, taloasioista. He ovat prosessissa meitä muutaman kuukauden edellä, joten on mahtavaa saada kuulla heidän kokemuksiaan. Ja onneksi henkilökemiatkin kohtaavat sekä meillä, että meidän lapsilla. Mahtava rikkaus, kun tulee ihania naapureita :)

Tänään taas saimme nauttia kokemuksen syvistä rintaäänistä Rakennellen -blogin Marian ja Jonin tulevassa kodissa. Mieheni pääsi turisemaan Jonin kanssa pitkään mm. ilmanvaihtokoneistoista, äänieristyksistä, alapohjan eristyksestä jne. Me sitten vaihdoimme Marian kanssa muutaman yleisen sanan rakentamisesta, hieman häiritsi kaksi kauhukakaraa jotka jouduimme ottamaan mukaan… Kyllä siinä tulee niin pieni ja tietämätön olo kun kokeneempien kanssa juttelee. Ja pienessä hetkessä saa kultaakin arvokkaampia vinkkejä. Kiitos kovasti Maria ja Joni! Ja toivottavasti ette tule katumaan tarjoustanne neuvoa meitä tulevaisuudessakin ;)

Tulevalla viikolla tiedossa on mm. budjetin laatimista, tarjouspyyntöjen lähettelyä sekä kustannustasojen selvittelyä ja torstaina meillä on tapaaminen Keittiömaailmassa. Päätimme nyt sitten tarttua monen vihjeeseen ja aloitamme keittiön suunnittelun vaikka pohja ei olekaan vielä täysin lukkoon lyöty. Nyt tietysti on vielä mahdollisuus vaikuttaa niihin mittoihin ja esim ikkunoiden paikkoihin.

torstai 5. helmikuuta 2015

vilautus mahdollisesta pohjapiirustuksesta

Tässä vilautus mahdollisesta pohjapiirustuksestamme. Tämä ei ole vielä täysin sitä mitä haluamme, mutta aika lähellä. Saunarakennuksen sijainti vielä mietityttää ja varmasti voin sanoa, että keittiö, arkieteinen ja ruokailutila ovat liian pieniä. Mutta kun minua mietityttää nuo asiat, mietityttää arkkitehtia meidän budjettimme. Joten päädyimme ratkaisuun, että pyydetään muutama tarjous näillä spekseillä, jolloin saadaan budjetin riittävyyteen selvyyttä. Jos budjettiin jää väljyyttä, venytetään seiniä :) Ja samalla voimme siis tiedustella tarkemmin, mitä saunarakennuksen erilleen talosta vetäminen maksaisi. Se kun olisi edelleen meille kaikista mieluisin ratkaisu.

Mutta tässä se siis on. Huoneistoala 152,1m2. Huomenna mies saa tämän skannattua, jolloin voin sitä tarkemmin teille vielä esitellä. En vaan malttanut jättää tätä vilautusta tekemättä. Vilautus taipumusta näköjään ;D


keskiviikko 4. helmikuuta 2015

urakointitavan valinnasta

Kiitos kommenteista edelliseen blogitekstiini. Kokemuksia ja vinkkejä otetaan edelleen kiitollisena vastaan. Etenkin kiinnostaa se, miten valitsitte ne firmat miltä pyysitte tarjouspyynnöt?

Alunperin tämä teksti syntyi edellisen blogitekstin perään, mutta koska tuota asiaa tuntuu olevan minulla niin paljon, niin jaoinpa nämä nyt erillisiksi postauksiksi.

Rakennusprojektiin lähdimme ajatuksella, että avaimet käteen/muuttovalmis talotoimitus on meille ainut oikea vaihtoehto. Tässä matkan varrella on sitten ajatukset muuttuneet siihen suuntaan, että haluaisimme pilkkoa urakkaa pienempiin osiin ja siten saada enemmän vaikutusmahdollisuutta materiaaleihin, tekijöihin ja kustannuksiin.

Mutta kuinka pieniin osiin? Otetaanko projektille pääurakoitsija, joka pitää kaikki langat käsissä ja kilpailuttaa aliurakoitsijoita? Vai hoidetaanko osaurakoina niin, että minä hoidan itse kilpailutukset ja aikataulutukset (toki sen ammattitaitoisen vastaavan mestarin lempeällä opastuksella)? Vai uskaltaisimmeko olla niin rohkeita, että rupeisimme itse työnantajiksi ja palkkaisimme kaksi timpuria verokortilla töihin ja itse toimisimme mahdollisuuksien mukaan apukäsinä?

Tämä viimeinen vaihtoehto on kuulemma se kaikista kustannustehokkain vaihtoehto, mutta sisältää myös ehkä eniten riskejä. Tämä on myös kauimpana siitä meidän ihan ensimmäisestä ajatuksesta rakentamisen toteuttamisen suhteen. Mutta, call me crazy, tämä tapa kiehtoo minua kaikista eniten. Miksikö? No, sen kokonaisurakoinnin ollessa kaikista kallein vaihtoehto (ja se vaihtoehto, jossa itse saan vaikuttaa kaikista vähiten tekijöihin) olisi se osaurakointi seuraava vaihtoehto. No siinä sitten raksalla kävisi jatkuvasti eri porukkaa lyhyissä työsuorituksissa. Tällöin tekijöille ei muodostusi ns suhdetta siihen meidän raksaan. Ei heitä kiinnostaisi olla neuvomassa vaikka sähkömiestä oikeaan paikkaan, jos se ei heidän työhönsä vaikuta. JOS me löytäisimme sen sijaan hyvät ja luotettavat timpurit, jotka olisivat raksalla alusta loppuun, muodostuisi heille varmasti jonkunnäköinen suhde sekä meihin että tulevaan taloomme. He olisivat silloin meidän luottomiehiämme, jotka auttaisivat siinä missä olisi tarpeen. Kuulostaako turhan idealistiselta? Varmaan. Mutta näin se ilmeisesti parhaassa tapauksessa menee. Huonossa tapauksessa meille sitten osuisi timpurit joilla ei olisi ammattiylpeyttä, jotka tekisivät virheitä joita korjattaisi (meidän piikkiin), jotka sairastelisivat jatkuvasti (meidän piikkiin) ja jotka venyttäisivät projektia, koska seuraavasta työmaasta ei olisi vielä tietoa (jälleen meidän piikkiin). Niinpä niin. Asiassa pohdituttaa myös tietysti se oma aika ja puhti. jos meillä on omat timpurit, jää myös materiaalihankinta meidän vastuullemme. Tarkoittaako se, että jokaisen työpäivän jälkeen hilpaisemme rautakauppaan hakemaan timpureiden tarvitsemia materiaaleja? Vai osaavatko he varoitella vaikka viikkoa ennen, mitä seuraavalle viikolle pitää hankkia, jolloin rautakaupassa pitäisi vierailla vain kerran-pari viikossa?

Mikä on siis se oikea tapa rakennuttaa talo? Miten te valitsitte urakointitavan? Jälkikäteen katsottuna, olisitteko tehneet jotakin toisin? Ja jos teillä on vinkata hyviä tekijöitä (timpureita, rakennusfirmoja…) niin yhteystietoja saa laittaa tänne tai vaikka sähköpostilla :)

maanantai 2. helmikuuta 2015

talotoimittajan valinnasta

Nyt kun ainakin henkisesti ollaan harpattu projektissa eteenpäin, alkavat aivot raksuttamaan siihen suuntaan mitä asiaa seuraavaksi pitäisi edistää. Piirustusten valmistumisen jälkeen to do-listallamme olisi sitten luonnollisestikin vastaavan mestarin valinta (josta kirjoittelinkin jo täällä), tontin pintavaaituksen sekä perustamistapalausunnon teko ja sitten niin pieni asia kuin talotehtaiden kilpailutus…

Tässä kohtaa tuleekin sitten tenkkapo tälle keltanokkarakennuttajalle. Kateellisena olen lukenut toisia raksailublogeja ja seurannut tulevia naapureitamme, joille tuntuu alusta saakka olleen selvää mistä materiaalista talo rakennetaan ja millä urakointitavalla se tulee nousemaan. Mutta ei meille ei.

Olemme aina haaveilleet vaaleaksi rapatusta kivitalosta. Rapattu pinta vaan iskee meihin jostain syystä. Mutta samalla mieliimme on iskostettu tieto siitä, että kivitalo on kalliimpaa rakennuttaa. Mutta ei me silti olla valmiita luopumaan unelmasta ennen kuin meillä on piirustukset ja hinta heitetään meidän eteen. Mutta millainen kivitalo? Se "ainoa oikea" Lammi-kivitalo? Rock-kivitalo, joka tehdään kevytbetoniharkoista? Passiivikivitalo, joka tehdään kevyistä neopor-harkoista? Passiivikivitaloa mainostetaan kivitalona, jonka saa puutalon hinnalla. No eipä taida ihan pitää paikkaansa. Kivitaloissa ei ymmärtääkseni hintaero puutaloihin muodostu runkomateriaalien hinnasta, vaan ennemminkin siitä työstä, jota kivitalo tarvitsee enemmän lähes jokaisessa talonrakennuksen vaiheessa (pystytys, rappaus, sisäseinien tasoitus, sähköjen ja putkien vedot…). Toki passiivikivitalossa se pystytys ja niiden putkien ja sähköjen vedot ovat nopeampia ja helpompia tehdä, eli varmaan ovat muita kivitaloja halvempia.

No mites sitten puutalo. Ok. Modernit puutalot ovat ihan kauniita ja ne saa rakennettua aikasta energiatehokkaiksikin nykyään, jopa passiivitaloiksi. Yhteen kerrokseen rakennettaessa tulevat huoltomaalauksetkin on "helppoa" tehdä ihan omin voimin. Mutta millainen puutalo? Lähes jokaisella puutalovalmistajallakin tuntuu olevan oma tapansa tehdä seiniä. Tai no, kai se yleisin tapa on edelleenkin tehdä villaeristys ja sitten siihen päälle höyrynsulkumuovi. Mutta messuilla meille sitten esiteltiin, jo yhden toisen rakentajan minulle kehumaa, Jetta-talojen seinärakennetta, jossa verhouslautojen ja tuulensuojalevyjen takana on ensin se perinteinen villaeristys ja sitten sen höyrynsulkumuovin sijaan thermo-eriste (SPU-levy). Vierailu SPU:n nettisivuilla kertoo, että Jetta-talon kaltaisia puutalovalmistajia, jotka käyttävät SPU-eristelevyä, löytyy vaikka kuinka monta. Eli jälleen yksi lisäominaisuus jota pitää pohtia. No miten sitten sen puutalon kasaaminen? Halutaanko, että talo tulee tontille valmiina elementteinä, jotka vaan kiinnitetään toisiinsa ja voilá, talo on säältä suojassa? Vai kelpaako meille hieman hitaampi nousemisvaiuhti ja pyydetäänkö tarjouspyyntöjä myös toimittajilta jotka tekevät talon ns. pitkästä tavarasta paikan päällä? Niin ja mihin toimitusvalmiuteen saakka niitä tarjouksia pyydämme?

Niin ja tässä oli sitten vasta lueteltuna puu- ja kivitalot. Kuninkaanmäen grafiitinmusta täystiilitalo-blogissa olen tutustunut sellaiseenkin materiaalivaihtoehtoon, kuin porotherm-tiiliharkko, joka siis rapataan kivitalon tyyliin. Sekin kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta materiaalivaihtoehdolta. No entäs sitten betonielementtitalot? Tai hirsitalot? Kaikilla materiaaleilla tuntuu olevan ne omat ominaisuudet, jotka puhuvat juuri sen materiaalin puolesta. Ja puhuppa myyjän kanssa, niin hän varmasti vakuuttaa sinut oman materiaalinsa ehdottomasta erinomaisuudesta…

Keneltä siis pyytää tarjoukset talopaketista? Enhän minä voi pyytää tarjouksia kahdeltakymmeneltä talotoimittajalta? Tai voin, mutta tarjousten vertailu on ihan mahdotonta ja kuulemani mukaan toimittajat odottavat saavansa esitellä tarjouksen livenä, eli tietää noin kahden tunnin palaveria per talotoimittaja. Joopajoo… en ajatellut istua 40h kuuntelemassa tarjouksia. Ainakaan kahden lapsen kanssa.

Miten siis rankata talotoimittajat? Onko teillä vinkkejä miten asiassa edetä? Miten te valitsitte oman talonne materiaalin ja toimittajan?




sunnuntai 1. helmikuuta 2015

hyvä viikonloppu

Kyllä tämä (tulevan) rakennuttajan elämä on yhtä vuoristorataa! Perjantaina oli aamupäivällä hyvä fiilis erillisen saunarakennuksen tekemisen päätöksen syntymisestä, mutta sitten jo illalla äitini sai minut epäilemään päätöstä. Tuskaisena puntaroin erillisen saunarakennuksen hyviä ja huonoja puolia. Muunmuassa tällaisia asioita päätyi plussalistalle:

+ kesämökkifiilis, kun siirtyy ulkokautta saunaan
+ saunan kosteus ei päädy päärakennukseen
+ vilpolassa / vierashuoneessa on omaa rauhaa a) aikuisille saunomisen jälkeen (me kun pidetään hurjia saunailtoja ihan jatkuvasti) b) vieraille (meillä kun on niitä varmaan joka viikonloppu ;) ) ja c) lapsille, sitten kun ovat teini-ikäisiä ja haluavat olla rauhassa kavereiden kanssa tai soittaa musiikkia hieman kovempaa
+ erillinen saunarakennus vaan sopisi meidän talon pohjapiirustukseen paremmin
+ se toisi meidän taloon sitä "erilaisuutta"

Miinuslistalle päätyi seuraavia asioita:

- kallis: erilliset perustukset, palokatkot (jos alle 4m päässä, 1h palokatko, jos alle 8m päässä 30min palokatko), erillinen katto, putkien louhinta kallioon, 1 extra ulkoseinä
- tympiikö ulkokautta saunalle rämpiminen?
- miten rakennuksen lämmitys hoituisi jos päätyisimme maalämmön sijasta vaikka johonkin hybridilämmitysjärjestelmään esim vesitakka + aurinkopaneelit?

Rakenna ja remontoi -messuille lauantaina mennessämme, yhtenä keskusteluaiheena ammattilaisten kanssa olikin sitten erillisen saunarakennuksen kustannukset. Erillinen saunarakennus herätti ammattilaisissa osittain ihastelua ja osittain kauhistelua. Siklataloilta saimme karkean arvion, että pelkästään erilliset perustukset, se ylimääräinen ulkoseinä ja katto huomioon otettaessa, saunarakennuksen kustannukset ovat minimissään 15 000€ kalliimmat, kuin jos sauna olisi päärakennuksessa.

Tiukassa budjetissa 15k€ on aikalailla. Mutta erillinen saunarakennus on ollut haaveemme alusta saakka. Mitä siis tehdä? No, messujen jälkeen aloimme piirtämään ja pohtimaan saisiko saunan jotenkin järkevästi päärakennuksen sisään. Kaikissa versioissa talosta tuli hurjan käytävämäinen. Ongelmaksi nousi, että minä en halua saunaan kuljettavan esim kodinhoitohuoneen läpi. Lisäksi saunan täytyy sijaita talon länsipäädyssä (haluamme pesuhuoneesta kulun ulos terassille jossa on palju). Lisäksi länsipäädyssä sijaitsee ainoa rajanaapurimme, joten olisi kiva, jos käynti pesuhuoneesta olisi ennemmin sisäpihalle. No summa summarum, järkevästi emme saaneet saunaa noilla spekseillä päärakennukseen sovitettua. Mutta olisihan se kiva säästää budjetissa…

Lopulta kaivoin kasan eri valmistajien talokirjoja esiin ja aloin selailla L-muotoisia taloja. No niissä kaikissa tuntui olevan ongelmana juuri se käytävämäisyys jota halusimme välttää. Kunnes jossain talokirjassa törmäsin saunarakennukseen, joka oli kiinni päärakennuksessa. Eli käynti sinne oli vain ulkokautta, mutta silti sillä oli päärakennuksen kanssa yhtenäiset perustukset, ulkoseinät ja katto! Sitten tajusin, että melkein näin asia oli ratkaistu myös Puuta ja kiveä -raksablogissa. Joten piirsinpä sitten saunarakennuksen kiinni päärakennukseen ja voilá! Samalla piirrellessäni ratkaisin muutaman muunkin aikaisemmissa pohjapiirustuksissa ahdistaneen asian ja kaiken lisäksi neliöitä kului alle 160m2!

Fiilis on nyt siis katossa! Olemme tuijotelleet nyt koko päivän tuota pohjapiirrosta ja se näyttää ihan meidän talolta :) Laitoinpa sen siis arkkitehdille kommentoitavaksi ja nyt sitten odotetaan hänen tuomiotaan hengitystä pidätellen. L-muotoinen talo saattaa tosin tarkoittaa, että joudumme luopumaan kaksoislapekattoajatuksista. Mutta nyt kun olen sillä silmällä katsellut harjakattoisia taloja, niin eivät nekään huonolta näytä. Ja internetin ihmeellisestä maailmasta luin, että myös harjakattoisiin taloihin voi nykyään tehdä vinon sisäkaton. Eli ei huono vaihtoehto :)

Muutenkin viikonloppu oli kiva. Tänään pääsimme vihdoin ihastelemaan Uuteen kotiin -blogin H:n (ja T:n) kaunista betonilattiaa ja muutenkin mahtavaa kotia. Hienoja ratkaisuja ja tilaa riitti! Kiitos emännälle ja isännälle. Miestä jäi vielä hieman mietityttämään betonilattian teollisuushallimaisuus, kai hän on tehnyt liikaa hommia konehalleissa ;) Itse pidin lattiasta, tosin ehkä olen itse viehtynyt hieman vaaleampaan versioon, sellaiseen jonka olen kuvien perusteella nähnyt Musta Ovi -blogissa. Päätimmekin siis vielä odottaa milloin pääsemme katsomaan Majan lattian ja sitten vasta päättää mikä on lattiamme kohtalo. Vinyylilankku on alkanut myös kiinnostamaan, mutta silloin joutuisin luopumaan lattialistattomuus unelmastani…

Viikonlopun aikana pohdimme lisäksi myös talon seinämateriaali- (mies viehtyi Jetta-talojen seinärakenteeseen, missä on villan lisäksi SPU-eriste höyrysulkuna) ja lämmitysvaihtoehtoja (mies liputtaa vesitakan ja aurinkopaneelien puolesta, minä pohdin ennemmin sitä maalämpöä). Näistä asioista kuitenkin tarkemmin sitten vasta myöhemmin :)

Kaikin puolin siis mahtava viikonloppu! Toivottavasti sinullakin oli :) Loppuun vielä muutama kaunis kylpyhuonekuva uudesta Est Magazinesta.




PS. nämä kauniit kuvat löytyvät nyt myös Pinterest-tililtäni täältä ;)