lauantai 28. maaliskuuta 2015

kolme pientä porsasta...

Kaikki kai tuntevat tarinan kolmesta pienestä porsaasta, joista jokainen rakensi talonsa eri materiaalista. Ensimmäinen oljista, toinen puusta ja kolmas tiilistä. Näiden päätösten äärellä täällä itsekin painiskellaan ja takaraivossa jyskyttää kokoajan pelko siitä isosta pahasta sudesta…

No, meillä ei ole vaihtoehtona oljet, mutta puu ja kivi/betonivaihtoehtoja täällä ollaan pyöritetty. Kivitalo on meidän ultimate haaveemme, mutta puutalot ovat olleet mukana kahinoissa pääosin budjettisyistä. Mutta koska en ole yksinkertainen ihminen, joka vaan tyytyisi johonkin vaihtoehtoon, niin haluan katsoa kaikki kortit ennen kuin mistään haaveesta luovutaan. Siksi aloitimmekin talotarjousten pyynnit lopullisilla kuvilla pelkästään passiivikivitalotoimittajilta. Tarjousta pyydettiin Passiivikivitalot.fi:ltä, Passiiviharkko.fi:ltä sekä HEVI Kivitaloilta.

Tarjouksia odotellessa juttelin pitkään yhden kanssarakentajan kanssa ja hän sai minut kiinnostumaan siporex harkoista rakennusmateriaalina. Toki olin kyseisiin harkkoihin jo aiemmin törmännyt, mutta en ollut perehtynyt eri kivitalojen harkkovaihtoehtoihin. No, siporex harkot taitavat olla aikamoinen vedenjakaja rakentajien ja rakennuttajien kesken. Mutta näitä kevytbetoniharkkotaloja ollaan rakennettu Suomessa jo aikapäivät ja ei niistä asukkailla kai paljon huonoa sanottavaa ole. Harkkohan on ns umpiharkko, eli erillistä betonivalua siihen ei tarvita samaan tapaan kuin vaikka Lammi-harkoissa tai noissa eps/neopor harkoissa. Se on myös huokoinen, eli helpommin muokattava kuin kiviharkot, eli rakentaminen on nopeampaa. Materiaali kiinnostaa myös siksi, että sitä ei tarvitse kuorruttaa muovilla vaan eristävyys tulee huokoisesta materiaalista. Kuulostaa maallikolle yhtä hyvältä kuin hirsirakenne. Pyysinpä siis kiusallani myös tarjouksen Rock-kivitaloilta. Lisää vettä myllyyn heitti vasta valittu vastaava mestarimme Petri, joka viimeistelee juuri omaa aeroc-siporexharkkotaloaan. Hän mainitsi, että sai omat harkkonsa suoraan Viron tehtaalta n. 70% edullisemmin kuin näiltä kotimaisilta siporextalofirmoilta (Rock, Jämerä…) ja hänen talonsa neliöhinnat ovat aikasta edulliset. Kuulostaa enemmän kuin hyvältä tällaiselle budjetin kanssa painivalle. No, nyt siis odotellaan tarjousta sekä Rock-kivitaloilta vesikattovalmiista toimituksesta sekä harkoista aerocin tehtaalta Virosta.

Passiiviharkkovalmistajilta taasen sain viimeiset tarjoukset tällä viikolla. Vaikeaa on vertailu, sillä vaikka pyysimme kaikilta tarjousta vesikattovalmiista toimituksesta, niin keneltäkään ei sitä ihan suoraan tullut. Eniten toiveitamme kuunteli HEVI Kivitalot joka tarjosi hyvin laajan materiaalitoimituksen ja välitti tarjouspyynnön urakoitsijalleen. Erinomaista ja nopeaa myyntityötä heiltä ollut nyt tarjouksen saamisen jälkeenkin. Passiivikivitalot taasen on voittanut sydämemme useilla asuntomessuilla ja heidän myyjänsä on meitä jo useamman kerran kosiskellut esimerkiksi messuilla ja heidän taloesittelyissään. Passiivikivitalojen tarjouksessa oli paljon asioita, mutta siitä myös puuttui olennaisia osia vesikattovalmiista toimituksesta. Heidän viehätyksensä on brändin lisäksi harkko, jota ei tarvitse liimata kiinni sekä heidän vahva koulutuksensa omatoimirakentajille. Passiiviharkoilta saimme taasen hurjan riisutun tarjouksen. Käytännössä vain harkot. Harmittaa kun tarjouksiin ei vastata pyydetyllä tavalla tai edes pahoitella asiaa jos kaikkien osioiden tarjoaminen ei ole mahdollista. No, emme nyt pyytäneet heiltä vielä tarkennusta, katsotaan näitä muita nyt ensin.

Tämä kuva mun instagram-tililtä. Tarjousten purkua tehty apukuskin paikalla välillä HKI-Kuopio. Tämäki teksti syntyi samoissa asetelmissa välillä Kuopio-Kuusamo.

Mutta puutalotarjoukset on jätetty odottamaan hetkeksi, että saataisi nyt tämä haaveen mahdollisuus selvitettyä. Vaikeaa on vertailla näitä kahta materiaalivaihtoehtoa, sillä molemmissa on hyvät ja huonot puolet ja molemmilla on kannattajansa. Jos sinulla on viisautta jaettavana niin go ahead :) Päätäni voi sekoittaa entisestään ;)

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

keittiö vol 1001

Miten sitä jääkin odottamaan jotain "suurta ja ihmeellistä" kirjoitettavaa tänne blogiin. No nyt sitten repäisen ja annan sitä ajatuksen virtaa.

Kävin eilen jatkamassa keittiösuunnittelua, tai oikeastaan aloittamassa sen, Puustellissa. Olin ohjeistanut Puustellin Elina Loukesin samalla setillä kuin Keittömaailmankin, eli listalla keittiötoiveita ja linkeillä tänne blogiin keittiötä käsitteleviin kirjoituksiin. Pyysin häntä myös jättämään liikaa huomioimatta jo tehtyjä suunnitelmia, sillä minusta on hyvä saada täysin fressi näkemys asiaan.

Ja ihan heti Elina alkoikin pyöritellä paperilla ajatusta L-keittiön muuttamista I-keittiöksi. Siis siten, että meillä olisikin vain takaseinä täyskorkeilla kaapeilla ja sitten niiden edessä pitkä saareke. Tähän tyyliin:

Kuva täältä
Muttamutta. Tämä tarkoittaisi meillä sitä, että joutuisin joustamaan vaatimuksessani siitä, että saareke on vapaa "toiminnoista" ja sekä liesi, että vesipiste pitäisi tuoda siihen. Lisäksi koska emme pidä katosta riippuvista liesituulettimista, niin joutuisimme sijoittamaan sellaiseen pöydästä ylösnousevaan malliin joka on a) kallis ja b) ei kuulemma maailman tehokkain (tiedä sitten pitääkö kumpikaan väittämistä paikkaansa). Lisäksi meiltä poistuisi aikamoinen säilytystila siltä yhdeltä seinältä. Saarekkeen venyttäminen puolella metrillä/metrillä seinään päin toisi tilaa molemmin puolin lisää (esim 4 x 100cm vetolaatikko) ja lisäksi kaappiseinän voisi sitten vetää ihan seinään saakka (= esim 80cm leveä kaappi). Että säilytystilan väheneminen ei olisi hurja.

Aika pian luovuttiin ajatuksesta ihan sen takia, että saareke olisi kyllä ihana säilyttää ihan vain saarekkeena. Mutta nyt asia jäi kaivelemaan minua. Jos tuo I-keittiö toteutettaisiin, niin voisimme saada keittiöön täyskorkean ikkunankin. Samaan tyyliin, kuin ihanan Puronmutka-blogin ihanassa keittiössä.

Kuva täältä
Onko teillä kommentteja asiaan liittyen? Onko parempi säilyttää saareke saarekkeena? Vai siirrettäisikö vesipiste ja liesi siihen? Mitä huonoja puolia näette kummassakin ratkaisussa? Ja niemeke ei kuulemma tule kysymykseen, sanoo mies...

maanantai 23. maaliskuuta 2015

vastaava mestari valittu - vihdoin!

Että tämän postauksen kirjoittamista on odotettu! Vastaava mestari -ajatus on pyörinyt päässä jo kuukausia. Kirjoittelin asiasta aikaisemmin tässä vastaava mestari -kirjoituksessani. Valinta on siis ollut tuskainen taival. Ensin ongelmana oli se, että olimme valinnoiltamme niin päättämättömiä, että tuntui vastaavan mestarin valinnan olevan turhan varhaista. Miten voisimme määritellä hänen työlaajuutensa jos emme tiedä tuleeko talo muuttovalmiina vai otammeko sitä rakentamaan omat timpurit? No, jälkikäteen tarkasteltuna, olisi jo silloin pitänyt ottaa puhelin käteen ja soitella muutamalle ehdokkaalle ja keskustella asiasta. Nimittäin kaikki ehdokkaat sanoivat, että sopimukseen voi tehdä muutosta vielä matkan varrella, sitten kun talopaketin toimituslaajuus on sovittu. No, mutta tämä siis vaan vinkkinä omaa rakennusprojektiaan aloitteleville, me odotimme turhan kauan ja nyt jouduimme sitten taas heittämään viikkoja hukkaan ajallisesti, kun teimme tätä vastaavien mestareiden vertailua vasta piirustusten valmistumisen jälkeen.

Tein jälleen kerran laadukasta google-tutkimusta aiheesta "vastaavan mestarin valinta" ennen kun aloin kartoittaa sopivia ehdokkaita. Aiheesta löytyi paljon vankkaa tietoa, mutta pääosin vain vastaavan mestarin tehtävänkuvasta ja vastuista. Onneksi Villa Tykki -blogissa asiaa oltiin lähestytty asiaa hieman käytännönläheisemmin. Itse olen tällainen hyvin perusteellinen tyyppi ja haluan aina selkeät ohjeet miten asiaa pitäisi lähestyä. Helpottikin kovasti, kun sai lukea niinkin yksinkertaisen vinkin, että ensimmäinen askel on kirjoittaa paperille muutama kysymys ja soittaa ehdokkaille. No näin minä sitten tein.

Ensimmäinen vaihe oli kartoittaa ehdokkaat, joita tehtävään harkittaisiin. Ehdokashankintaa tein omien ystävien joukossa sekä facebookin Raksakimppa-ryhmässä. Lisäksi pyysin suosituslistaa Sipoon kunnalta ja lopulta esittelin fiilispohjalta tekemäni koosteen pääsuunnittelijallemme. Hän toi listalle vielä yhden vahvan suosituksen ja poimi siitä esille henkilöitä, joiden kanssa hän oli tehnyt aikaisemmin yhteistyötä menestyksekkäästi. Tältä pohjalta minulla oli neljä ehdokasta, joille soitin.

Toisessa vaiheessa kirjoittelin itselleni "käsikirjoituksen" puheluille. Puhelun alkuun kerroin ensin millainen projekti meillä on alkamassa. Sitten seurasi kysymyksiä:
  • Minkälaisia projekteja on tehnyt aikaisemmin?
  • Minkälainen työtilanne on nyt (paljonko työmaita)? 
  • Missä käynnissä olevat työmaat sijaitsevat?
  • Onko tehnyt aiemmin hommia Sipoossa?
  • Kuinka usein käy työmaalla projektin aikana?
  • Onko kiinnostusta lähteä mukaan meidän projektiin?
  • Missä hintaluokassa liikutaan? Onko sopimuksen laajuus mahdollista määrittää kun talopaketin toimituslaajuus ja urakointitapa on valittu?
Lopuksi pyysin vielä referenssilistaa/yhteystietoja aiemmille asiakkaille, jotta voisin soittaa heille ja kysellä kokemuksia. Lupasin lähettää kertomani tiedot projektista vielä sähköpostilla, johon he voisivat sitten vastata referenssien kera.

Lähes kaikki ehdokkaat olivat helposti puhelimella tavoitettavissa. Muutama ei heti päässyt puhelimeen vastaamaan, mutta palasivat asiaan saman päivän sisällä. Jokainen ehdokas vaikutti hyvältä puhelimessa ja henkilökemiat tuntuivat kohtaavan. Innolla jäin siis odottamaan referenssilistaa. Kahdelta ehdokkaalta tulikin lista yhteystietoineen jo heti seuraavana päivänä ja se päivä menikin sitten soitellessa. Toinen ehdokas putosi kisasta pois melkein heti, sillä hänen osaamisensa tuntui keskittyvän enemmän halli- ja taloyhtiöpuolelle, eikä omakotitaloprojekteja referenssilistalta löytynyt kovin montaa. Lisäksi hänen hinta-arvionsa oli kalleimmasta päästä. Toinen ehdokas oli tosi kova myymään itseään ja hänellä oli eniten kokemusta alueellemme rakentamisesta. Fiilis hänestä oli todella hyvä alkuunsa ja pettymys olikin sitten kova, kun referensseiltä tulikin hieman kaksijakoista palautetta hänestä. Kaikki referenssit, jotka olivat rakennuttaneet talon avaimet käteen -periaatteella, olivat häneen erittäin tyytyväisiä. Mutta sitten kun soitin henkilöille, jotka olivat tehneet talonsa osaurakointina, suosituksia ei haluttukaan enää antaa. Muutama jopa mainitsi ihan suoranaisista virheistä valvonnassa. Pettymyksekseni jouduin hänetkin sitten hylkäämään.

Niin ja siinä sitten oltiin tilanteessa, että kaksi ehdokasta neljästä oli jo hylätty ja kahdesta ei ollut kuulunut mitään ensimmäisen puhelun jälkeen. Ei edes vaikka lähetin noin viikon jälkeen vielä toisen emailin, jossa tiedustelin tilannetta. Toinen näistä vastaamatta jääneistä oli, pääsuunnittelijan suosituksen sekä hyvän puhelinaikaisen kemian takia, yksi vahvimmista ehdokkaista. Harmitus. Pääsuunnittelijamme soittikin sitten vielä tälle ehdokkaalle ja tiedusteli tilannetta. Kuulemma kiinnostusta projektiimme oli, mutta erinäisistä henkilökohtaisista syistä viestiini ei oltu ehditty reagoida. No selvä pyy, annettiin miehelle vielä mahdollisuus ja odotettiin luvattua viestiä. Jota ei kuulunut. Ei edes vaikka purin vielä kerran hammasta ja soitin miehelle ja lähetin tekstiviestissä pyynnön olla yhteydessä.

Eli neljästä ehdokkaasta jäljellä oli nolla. Aikaa tähän prosessiin oli mennyt melkein kaksi viikkoa. No sitten mieheni hyvä ystävä vinkkasi yhdestä uudesta ehdokkaasta ja hänet otettiin mukaan kisaan. Tylsäähän olisi, jos kisassa olisi vain yksi mies, joten kaivoin omat listaukseni esiin ja poimin sieltä vielä yhden kanssabloggaajan suositteleman nimen. Nämä miehet sitten vielä haastattelin samaan tyyliin kuin edellisenkin setin. Molemmat herrat vaikuttivat erittäin mukavilta ja päteviltä. Varsinkin herra numero 1 oli myös aktiivinen ja vastasi sähköposteihin ripeästi. Referenssit olivat kohdillaan ja suosituksia tuli. Ainut miinus oli miehen asuinpaikkakunta (=pitkä matka tontille), mutta päätimme silti tavata hänet ihan silmätysten. Mies tuli tapaamaan meitä kotiimme ja juttelimme pitkät pätkät. Erittäin asiallinen tyyppi.

Herra numero 2 oli hieman hitaampi vastauksissansa. Hyvä syy hänellä oli viivästyksiin, mutta kärsimätön asiakas hieman pohdiskeli enteileekö huono vastausnopeus ongelmia myös tulevan yhteydenpidon kanssa. No, referenssit kuitenkin karkoittivat tämän pelon ja kai piti vaan uskoa, että rakennusmiehet eivät ole kovin aktiivisia tietokoneen käyttäjiä. Lisäksi ymmärrystä lisäsi hänen loppusuorallaan oleva oma rakennusprojektinsa. Tämä herra tavattiin tontilla ja kemiat olivat heti kohdillaan. Puhuttiin jo melkein kuin sopimus olisi tehty ja ammattitaito vakuutti. Jopa enoni vinkki valita vastaavaksi mestariksi henkilö, joka ajaa pakua tai farmaria sekä jonka kynnenaluset ovat hieman likaiset, täyttyi ;) Kun tarjouksesta paistoi puhdas halu osallistua meidän projektiimme, hintataso oli kohdillaan ja kemiat olivat hyvät, niin valinta oli selvä. Vastaavaksi mestariksemme siis valittiin Petri Rantanen, RI-Toimisto Octagon Oy:sta.

Nyt sitten siis eteenpäin tarjouspyyntiprosessin kanssa. Petri on luvannut auttaa meitä tarjosupyynnön laatimisessa sekä tarjousten läpikäynnissä. Nyt pitäisi sitten vain löytää aika tarjouspyynnön speksien laatimiseen. Yllättävän vaikeaa sekin. Toivotaan, että onnistuisi vielä tällä viikolla. Jos ei, niin sitten se venyy pääsiäisen jälkeiselle viikolle. No, onneksi olen jo pyytänyt testiluonteisesti tarjouksia kolmelta passiivikivitalotoimittajalta sekä, villinä korttina, yhdeltä siporexharkkotoimittajalta. Nämä siksi, että näemme venyisikö budjettimme sitten kuitenkin siihen ultimatehaaveeseemme, eli kivitaloon. Jos ei, niin sitten etenemme vain puutalolinjalla.

Oi kun asiat etenisivät nopeasti, alkaa olla jo kärsimätön fiilis :)

Ai niin, käykääpäs vierailulla www.energianiksit.fi -sivustolla ja äänestäkää suosikkiblogikirjoitustanne! Mieluiten tietysti omaani, mutta Puuta ja kiveä raksablogin kirjoitus on myös erinomainen ;)

Loppuun vielä tunnelmia tontiltamme. On se vaan niin ihana!






sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

pintavaaitus

Nyt on sitten ihan ensimmäinen konkreettinen asia tehty tontilla :) Perjantai aamulla Uudenmaan Maanrakennussuunnittelu Oy:n Jukka Keränen kävi tekemässä tontillemme pintavaaituksen, kallion luotaamisen sekä teki näiden perusteella perustamistapalausunnon, eli suosituksen talon perustamistavaksi.

Vaaitsijoiden kilpailuttamisesta vielä sen verran, että kätevämmäksi kilpailutustavaksi osoittautui raksakimppa.fi -sivuston kautta tehty tarjouspyyntö. Sai kerralla toimitettua tarjouspyynnön useammalle firmalle ja vastaukset tulivat hurjan nopeasti. Osalla tarjoajista oli tosin ongelmia lukemisen ymmärtämisen kanssa, sillä useampi tarjosi suoraan maaperätutkimusta + vaaitusta vaikka selkeästi pyysimme tarjousta vain vaaituksesta kalliotontille. Hintaeroa ei vaaituksissa hurjasti ollut, mutta joitain satasia silti. Valinnan tein sitten lopulta hinnan sekä palveluasenteen perusteella. Uudenmaan Maanrakennussuunnittelu hoisi asian todella nopeasti, oli helposti tavoitettavissa ja tilasi jopa itse kunnalta tarvittavia papereita. Voin siis suositella heitä täysin sydämin.

Pintavaaitus oli taas yksi asia, jonka olemassaolosta en tiennyt mitään ennen kun aloin perehtyä rakennuttamisen ihmeelliseen maailmaan. No, pintavaaitus siis kertoo yksinkertaisuudessaan tontin muodot tai oikeastaan korot. Normaalisti tonteille tulee tehdä maaperätutkimus, mutta kun on näin selkeä kalliotapaus, niin voidaan tehdä vain vaaitus. Kallion luotaamisella tarkoitetaan sitten vain sen kallion päällä olevan maaperän paksuuden määrittelyä rakennusten kohdilta.



Meillä tulokset osoittivat että kalliota siis on. Ja päällä vain ohut 20-30cm paksu humus-/maakerros. Ja tälleen noviisina karttaa tutkiessani totesin, että kallio on myös melko tasaista. Tämä on erinomainen juttu, sillä louhimista ei siis pitäisi tulla mitenkään älyttömästi. Pyysin Jukalta kommenttia myös rakennusten, tai oikeastaan autokatos-varaston, sijoittelusta. Pohdinnassa on ollut katoksen siirtäminen lähemmäksi tietä, eli tontin etureunaa. Tontin etureuna on aikalailla korkeammalla kuin tie, joten liian jyrkän luiskan välttämiseksi, sijoitettiin katos ensin aika pitkälle. Mutta Jukka onneksi sanoi, että hänen mielestään katosta kannattaa siirtää hieman lähemmäksi tietä.

Perustamistapalausunto oli lyhyt ja ytimekäs. Siinä suositeltiin taloa perustettavaksi kallionvaraisesti anturaperustuksella. Alapohja voidaan rakentaa maanvaraisena. Selvää pässinlihaa siis :)

Nyt siis puuttuu enää se talo. Ja se päätös rakennusmateriaalista. Ja ne rakentajat. Ja se vastaava mestari. Jajaja…

No, vastaava mestari asia ainakin edistyy. Hitaammin tosin kun ajattelin. Raportoin heti kun on jotain raportoitavaa.

ps. Etenin taas askeleen somen ihmeellisessä maailmassa ja perustin Instagram-tilin. Löydät minut instassa nimellä @kotitunteella :) Tervetuloa seuraamaan!

perjantai 13. maaliskuuta 2015

kitchen dreams rethought

Keittiösuunnittelu on se, mitä olen odottanut ehkä eniten tässä rakennusprojektissa. Ihanaa kun saa suunnitella nykyistä isomman ja toimivamman keittiön ja ilman melkein mitään rajoittavia raameja. Mutta enpä arvannut, minkälaiseen valintojen mereen sitä sukelsinkaan! Edellinen keittiön suunnitteluprojekti n. 9 vuotta sitten oli hurjan helppo. Silloin kävimme tasan kahdella keittiösuunnittelijalla ja niistä ensimmäinen (Puustellin edustaja) osasi parannella omat haaveemme entistä toimivammiksi. Toki omat haaveetkin olivat silloin ehkä selkeämmät. Tiesin haluavani ehdottomasti valkoisen keittiön ja pähkinän väriset tasot. Selkeää oli myös, että haluan kaikki koneet integroituna. Pienehkössä keittiössä valinnan vaikeutta ei tullut, vaan ennemminkin piti vaan tyytyä siihen mitä noihin raameihin mahtui.

Mutta nyt tuleva keittiömme on n. 12m2 kokoinen. Ja lisäksi olen kerännyt Pinterest-tililleni paljon kuvia kauniista keittiöistä joissa on minua viehättäviä asioita. Mutta kun ne kaikki eivät ole samanlaisia. Nyt ollaan pisteessä, että meidän pitäisi oikeasti päättää mitkä asiat on pakko saada ja mitkä ovat vähemmän tärkeitä asioita.

Keittiöajatuksia olen pähkäillyt aiemmin näissä ajatuksia keittiöstä ja sitä sun tätä -kirjoituksissa. Nyt siis meillä oli toinen tapaaminen Keittiömaailman Sini Zimmerin kanssa ja saimme nähdä mitä hän oli toiveistamme meille taikonut. Ja ihan kivahan se oli. Ei mitään maatamullistavaa ja uutta, mutta toimivalta vaikutti. Saamme häneltä tänään vielä kuvia sähköpostilla, mutta tässä kännykkäkuva ensimmäisestä luonnoksesta.


Ensimmäisenä silmäni osui kylmälaitteisiin. Iso harmitus, että meille ei miehen (ja osittain myös omasta) toiveesta tule integroituja kylmäkoneita. Olisihan tuo kalusteseinä hurjasti kivempi yhtenäisellä kalusteovella. Sitten silmäni osui tuohon lieden alle sijoiteltuun uuniin. Haluanko sen tuohon näkyville? Pitäisikö se sijoittaa saarekkeeseen tai jopa tuohon aamiaiskaappiin? Siis sinne ovien sisäpuolelle täysin piiloon?

Ja sitten päästiinkin vaikeaan asiaan, eli keittiön ovien väriin sekä tasomateriaaliin… Ja voi että osaa olla päättämätön rouva täällä! Sini vaihtoi välillä kalusteseinän mustaksi ja välillä saarekkeen mustaksi. Välillä tasot olivat valkoiset ja välillä mustat. Sitten muistinkin, että betonitaso saattaisi olla mahdollinen jos lattia ei ole betonia, eli tasot vaihdettiin harmaiksi. Sitten siirrettiin kylmäkalusteita enemmän vasemmalle ja saarekkeesta tuolien paikkaa myös vasemmalle. Sitten pohdittiin roskislaatikoston leveyttä ja sitä, onko tärkeää, että kaikkien laatikostojen linjat ovat samat (eli ovat yhtä leveitä ja korkeita).

Niin ja sitten päädyttiin vedinongelmaan… Kun meille on tulossa se kauan kaivattu apteekkarinkaappi, niin sitä ei kuule niin vain pomppusaranoilla operoidakaan… ja sama ongelma on isojen vedinlaatikoiden kanssa. Eli pitäisikö sittenkin taas laittaa ne vetimet? Siis kalusteseinän kalusteisiin sekä vetolaatikoihin. Vai miten olisi urallisten kaapinovien kanssa? Testasimme avata yhtä integroitua astianpesukonetta, jossa oli urallinen vedin ja oli hurjan jäykkä. Lisäksi kuulimme toisaalta, että ne urat monesti naarmuuntuvat ja niistä lähtee maali kun niitä lähmitään pitkien kynsien kanssa. Ja jos päätyisimme urallisiin oviin, niin silloin pitäisi ehdottomasti kaikkien laatikostojen oltava linjassaan toistensa kanssa. Huoh.

Istuimme Sinin luona taas kolme tuntia! Toki kävimme siinä läpi myös kodinhoito/vaatehuoneen sekä arkieteisen kalustesuunnitelmat, mutta melkein mitään emme edelleenkään osanneet lyödä lukkoon. Tai päätettiin me nyt sitten kai, että meille tulee taas täysvalkoinen keittiö. Ehkä. Ja kyllä noiden kodinkoneiden paikat on kai päätetty.

Eniten tuossa keittiössä pidän ehkä tuosta 120x200cm saarekkeesta :) Siinä nyt vain pohdituttaa, että saisiko siihen tehtyä sivureunoille jatkuvat tasot? Puusta se onnistuu ja kuulemma myös siitä kvartsista, mutta kvartsissa hintaa tulee n. 1000€/sivu, eli not worth it. Mutta betonista? Tai pitäisikö pohtia esim tummaa puuta tähän saarekkeen tasomateriaaliksi? Tai samaa puuta kun mistä ulko-ovemme ehkä tehdään?

No, askel eteenpäin kuitenkin taas :) Onko sinulla ideoita tai lohduttavia sanoja? Oliko teidän kiintokalustesuunnittelu yhtä tuskaista? Onko tämä taas yksi sellaisista asioista, joka sitten vain yhtäkkiä tuntuukin itsestäänselvältä?

torstai 5. maaliskuuta 2015

energiaa

Nyt kun talomme pohja on vihdoin ja viimein, pitkän vääntämisen jälkeen, lyöty lukkoon, voi alkaa pohtia niitä oikeita käytännön asioita. Mahtavaa! Nyt pitää siis ottaa kaikki ilo irti suunnitteluvaiheesta, sillä kokeneemmilta raksaajilta olen kuullut, että se ilo kyllä loppuu ja muuttuu ahdistukseksi, kun pitää saada nopeita ratkaisuja aikaan. Mutta nautitaan nyt siis kun voidaan :)

Ja jostainhan se suunnittelu on aloitettava. Sain kivan töytäisyn suunnittelun aloitukseen, kun nettirautakauppa www.taloon.com kutsui minut blogikilpailuun www.energianiksit.fi, jossa etsitään arjen energianiksejä.

Kuvat täältä, täältä, täältä ja täältä
Energianiksejähän on vaikka minkämoisia, pohdin, että kirjoittaisinko tässä pitkän listan erinäköisistä (itsestäänselvistä…) energiansäästövinkeistä, mutta se nyt ei minusta tähän blogini vaiheeseen oikein sovi. Pysyköön siis blogi linjassaan ja pohditaan niitä isoja linjoja ensiksi.

Ihan ensimmäisenä tulee mieleen se selkeä energiasyöppö, eli lämmitys. Asumme vielä toistaiseksi 80-luvulla rakennetussa rivitalossa, joka kuuluu kaukolämpöverkkoon. Kärjistetysti jos ajattelee, niin emme saa minkäänlaista rahallista hyötyä, vaikka tekisimme niitä yleisiä lämmönsäästöniksejä, kuten laskisimme huonelämpötilaa, rajoittaisimme tuuletusaikoja ja eristäisimme ikkunat sekä ovet tiivistenauhalla. Mutta minulle kaikki ei olekaan aina rahasta kiinni. Mieheni on ristinyt minut leikkimielisesti Eko-Essiksi, sillä pyrin olemaan aika monessa asiassa niin paljon luontoa (ja omaa kehoa) säästävä, kuin mahdollista. Siksipä meillä pidetään makuuhuoneiden patterit kiinni ympäri vuoden (ja ovet kiinni, jottei kylmä karkaisi) ja eristettiin muutama vuosi takaperin kaikki ikkunat sekä ovet ammattilaisen toimesta. Voisimme toki tehdä paljon muitakin myönnytyksiä energiansäästöä ajatellen, mutta valitettavasti joissain asioissa olemme itsekkäitä ja nautimme esim pitkistä suihkuista ja saunahetkistä.

Mutta uudessa talossa päätettäviä, energiaan liittyviä asioita onkin hieman enemmän. Opiskelin tuossa hieman mistä kaikesta omakotitalojen energiankulutus koostuu. Rakentaja.fi -verkkopalvelusta löysin rakentajakoulun omakotitalon rakentajalle ja siellä kerrottiin energiankulutuksen jakautuvan seuraavasti:

- tilojen lämmitys 40-60 %
- huoneisto- ja kiinteistösähkö 20-30 %
- käyttöveden esilämmitys 10-25 %
- tuloilman esilämmitys 5-15 %.


 Lisäksi energiankulutus riippuu seuraavista asioista:

1. lämmöneristeen määrästä eli rakenteiden U-arvosta
2. ikkunoiden ja ovien U-arvosta
3. ilmanvaihdosta ja tehokkuudesta, jolla poistoilmasta otetaan lämpö talteen
4. kodinkoneiden ja -laitteiden energiankulutuksesta
5. valaistusratkaisuista
6. valitusta lämmitysjärjestelmästä
7. perheen asumistottumuksista.

Hui, isoja asioita päätettäväksi ja pohdittavaksi! Vähän eri luokassa, kuin että "tiivistäisinkö vanhat ikkunat"

Rakenteiden U-arvoja emme vielä tiedä, rakennusmateriaalia ja talotoimittajaa kun ei olla vielä valittu. Sen tiedän, että uudisrakennukset ovat nykyään niin tiiviitä, että lämmitysenergiaa kuluu suhteessa aika vähän. Rakennuksen vaipan, eli katon, seinien ja lattian kautta karkaa lämmöstä 30-40%. Katolla on näistä isoin energiahukka. Näiden osien lisäeristämisen kannattavuus kannattaa siis miettiä. Moni sanoo laittavansa yläpohjaan hieman enemmän puhalluseristettä, jotta energiahukka pienenee. Rakennellen-blogin rakentajapariskunta myös vinkkasi, että olivat laittaneet alapohjaan suositellun 200mm eristeen sijaan 300mm eristettä, jolloin lattia saatiin energiatehokkaammaksi (olivat tämän kannattavuudesta vääntäneet hetken kättä vastaavan mestarinsa (?) kanssa, mutta heidän ajatuksensa oli osoittautunut laskelmien mukaan järkeväksi). Olemme tässä matkan varrella myös pyöritelleet ajatusta ihan passiiviluokituksen talon rakentamisesta, mutta päätöstä emme senkään suhteen ole tehneet.

Ikkunoiden kautta voi karata 15-20% pientalon lämmitysenergiasta. Uudiskohteiden ikkunoiden ja ovien U-arvot ovat toisaalta tosi pieniä. Niin pieniä, että ilmeisesti niihin ei vertailussa tarvitse kovin tarkkaa tarttua, ellei tavoitteena ole se passiiviluokituksen talo. Tästä ovi- ja ikkuna-aiheesta voisin myös avautua, sillä minulle on vielä epäselvää kannattaisiko nekin kilpailuttaa erikseen, vai olisiko melkein yhtä kustannustehokasta (ja helpompaa) vaan ottaa ne talotoimittajan kautta? Onko teillä kokemusta tämän alueen kilpailuttamisen kannattavuudesta? Entä loppuuko talopakettitoimittajan mielenkiinto siihen, jos jätämme nuo osiot pois tarjouspyynnöstä?

Ilmanvaihdon mukana saattaa karata jopa 30-50% pientalon lämmitysenergiasta. Ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenotto vähentää lämmityskuluja 15-30% verrattuna pelkkään koneelliseen ilmanvaihtoon (opiskelin tämän tehokkaasti täältä). Hyvin tiiviissä rakennuksissa päästään lämmön talteenotolla vieläkin vähäisempään kulutukseen. Tämä aihe on ihan hepreaa minulle. Onneksi miehellä riittää hieman enemmän mielenkiintoa näinkin tärkeään asiaan. Pitkään hän haastattelikin Rakennellen-blogin Jonia, joka on alan ammattilainen. Varmaan kiusataan häntä hieman lisää, kun päästään päätöksiin tämän asian suhteen. Ja onneksi tähän puoleen talolle tehdään tarkat LVI-suunnitelmat, joissa näihin asioihin tullaan perehtymään tarkemmin.

Kodinkoneiden ja -laitteiden energiankulutukseen sen sijaan tulemme kiinnittämään huomiota. Tosin herättää hieman hämmennystä, että niitä A-luokkia on nykyään niin paljon. Kaiken maailman AAA+++ -luokkia. No, meille riittänee se, että luokitus alkaa A:lla ja antaa sitten muiden ominaisuuksien tehdä se lopullinen valinta.

Valaistusratkaisut ovat myös vaikeita. Kun remontoimme nykyistä asuntoamme vuonna 2006, ei esimerkiksi LED-valaisimista puhuttu ollenkaan. Silloin energiasyöpöt halogeenit olivat kuuminta hottia ja niitä kylvettiin asuntoomme kaikkialle. Nyt LED-valaisimet taitavat olla itsestäänselvyys lähes kaikille. Meille niitä on myös pohdittu valolistojen osalta sekä tietysti ulkovaloiksi. Jonkinnäköistä valaistussuunnitelmaa pitäisi kuitenkin taloon tehdä. Nyt jos olisi hieman pidemmällä tässä rakennusprojektissa, niin voisi hyödyntää tuolta taloon.comin sivuilta löytämäni maaliskampanjan LED-valaisimista. Ties vaikka tekisin nyt ensimmäisen hankintani taloon. Esimerkiksi tämä Canto-seinävalaisin olisi mieluinen.

Kun puhutaan uuden talon lämmitysratkaisusta, niin se onkin sitten isompi kysymys. Vaihtoehtoja kun on vaikka muille jakaa! Alussa pidimme itsestäänselvyytenä, että uuteen kotiin tulee maalämpö. Maalämpö onkin hyvin ekologista, sillä pääosin lämpö (ja myös viilennys) saadaan kallioon porattavasta kaivosta. Mutta jotta se lämpö saadaan kaivosta, tarvitaan maalämpöpumppu. Joka siis tarvitsee toimiakseen sähköä. Ja kaikista kylmimpinä kuukausina maalämpö ei välttämättä riitä, vaan lisäksi tarvitaan sähköä. Ja kaiken lisäksi maalämpökaivon poraaminen sekä pumpun hankkiminen on aika iso sijoitus. Maalämpövaihtoehto onkin jäänyt meillä hieman paitsioon, sillä mieheni innostui ajatuksesta laittaa taloomme hybridilämmitysjärjestelmä, eli meidän tapauksessamme vesitakka yhdistettynä aurinkolämpöön. Tässä ratkaisussa houkuttaa moni asia. Ensinnäkin kuvittelemme olevamme kovia polttamaan takkaa. Olisi siis hyvä saada takka hyötykäyttöön. Usealta omakotiasujalta olen kuullut, että takkaa ei oikein tule poltettua, sillä se lämmittää huoneilmaa liikaa. Vesitakassa tätä ongelmaa ei olisi, sillä puunpoltosta syntyvä energia otetaan talteen vesivaraajaan ja jaetaan sitten lämmitystarpeen mukaan lattialämmitysputkistoon sekä lämpimään käyttöveteen. Vesitakkalämmityksen tueksi tulisi sitten ne aurinkopaneelit, sillä kesällä takkaa ei varmaan innosta polttaa niin paljon. Lisäksi lämmitysurakkaan voidaan valjastaa myös puukiukaan savupiippuun laitettava vastus, jolloin kaikki poltettava puu saataisi hyötykäyttöön. Haasteita tässä lämmitysmuodossa on tietysti se tarvittavan polttopuun määrä (ja hinta) ja työ jota takan polttaminen vaatii (jos se ei enää alkuinnostuksen jälkeen tunnu niin kivalta). Kustannukset moiselle järjestelmälle ovat myös vielä mutu tasolla.

Mutta olemme siis todella alussa tämän pohdinnan kanssa. Koska itse olen parempi keskittymään hieman kepeämpiin aiheisiin, kuten sisustusmateriaaleihin, olen yrittänyt ulkoistaa tätä lämmitysmuodon selvitystyötä miehelleni. Nyt kun talo on suunniteltu, onkin hänellä to do-listalla hankkia ihan oikeaa, vertailukelpoista tietoa eri lämmitysmuodoista ja niiden kannattavuudesta sekä kustannustehokkuudeltaan, että ekologisuudeltaan.

Loput onkin sitten niitä omia asumistottumisasioita. Pikkuvessaan olen kaavaillut kosketusvapaata hanaa, esimerkiksi Oraksen Cubistaa, jotta pienet (ja isommat) ihmiset, eivät turhaan juoksuttaisi sitä vettä. Moinen voisi olla ihan tehokas myös kylpyhuoneen altaan hanana, sillä illalla kasvoja ja hampaita pestessä tulee myös valutettua vettä ihan turhaan. Ovet voisi laittaa nopeammin ja hanakammin kiinni perässään, mutta pienten lasten kanssa sitä joutuu valitsemaan ne taistelunsa. Olemme siitä ihmeellinen lapsiperhe, että emme ole tähän mennessä omistaneet kuivausrumpua. Uuteen kotiin sellainen kuitenkin tulee, vaikka se onkin aikamoinen energiasyöppö.

Moneen asiaan sitä siis pitäisi vielä perehtyä ja yrittää pitää mielessä samalla myös energiansäästöasiat. Mielestäni on hienoa, että nykyrakentamisessa energiatehokkuuteen pyritään enenevässä määrin. EU on myös tiukentamassa uudisrakennusten energiavaatimuksia. Sen järkevyydestä tosin ollaan montaa eri mieltä.

Onko sinulla jakaa kanssani energianiksejä arkeen tai rakentamiseen liittyen? Tämä kirjoitus osallistuu www.energianiksit.fi blogikilpailuun. Olisi hienoa jos voisit käydä äänestämässä kirjoitustani kampanjasivuilla. Äänestämällä voit voittaa 300 euron lahjakortin taloon.comin LED-valaisimiin.

pohjapiirustus lyöty lukkoon

Vihdoin se on valmis! Maanantainen tapaamisemme arkkitehtimme kanssa oli vihdoin erittäin hedelmällinen ja saimme monta asiaa lyötyä lukkoon tai ainakin alustavasti sovittua. Näistä asioista tärkeinpänä pohjapiirustuksemme :) Sain kuvat eilen printattuna ja skannaamaan niitä en ole vielä ehtinyt, eli tässä taas pientä esimakua. Teen sitten ajan kanssa uuden välilehden tuohon ylös, jonne vien kaikki piirustukset (miehen pyynnöstä tosin ilman mittoja ja mittasuhteita).

Mutta tässä se on :) Kommentteja ja ehdotuksia otetaan edelleen vastaan, mutta tätä on kyllä nyt pyöritetty niin pitkään, että epäilen että mitään (suurempia) muutoksia tähän ei enää tehdä. Paitsi tietysti jos kunta ei jostain syystä suunnitelmia hyväksy esikatselmuksessa, jonka pääsuunnittelija-arkkitehtimme heidän kanssaan pian pitää.

Olo on helpottunut ja hurjan paljon parempi verrattuna viime viikon horror-meininkiin. Kiitos kaikille myötäelämisestä. Kaksi viimeistä päivää on sujunut vastaava mestari -ehdokkaita puhelimessa haastatellen sekä heidän referensseilleen soitellen. Siitä voisin kirjoittaa ihan erillisen kirjoituksen kun saadaan asioihin selvyyttä. Homma etenee, mahtavaa!

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

uuteen viikkoon

Sain syliini palan taivasta,
nyt tiedän mitä kaivata.
Oli aika raskaiden päätösten,
saattaa sut huomaan enkelten.
Nyt saat juosta seuraten heitä, 
ei kipu enää elämääsi peitä.
Suru on suuri ja lohduton,
mut tiedän - sun hyvä olla nyt on.

Rakas koiramme Ella 18.9.1999-28.2.2015


Rankka viikkomme sisälsi juniorin sairaalakeikan lisäksi 84-vuotiaan isoisäni poisnukkumisen. Ja sitten vielä kaiken päälle ensimmäisen "lapseni", 15,5 vuoden ikään ehtinyt koiramme, sai tyrmäävän diagnoosin eläinlääkärissä ja seuraavana päivänä päädyimme lopettamaan hänen tuskansa.

Nyt on siis takki aika tyhjä. Pohdin, että tuonko näitä ongelmia tänne rakentamiseen ja sisustamiseen keskittyvään blogiin, mutta lopulta päätin, että olisi pinnallista jättää pois tämä osa elämääni, joka kuitenkin heijastuu kaikkialle muuallekin.

Nyt toivutaan tämän viikon haavoista ja toivotaan tulevasta viikosta parempaa. Huomenna on tiedossa treffit arkkitehdin kanssa. Näissä fiiliksissä niillekään en pistä paljon toiveita ja olo on tosi negatiivinen. Toivotaan, että huomisen jälkeen helpottaa.