kitchen dreams rethought

Keittiösuunnittelu on se, mitä olen odottanut ehkä eniten tässä rakennusprojektissa. Ihanaa kun saa suunnitella nykyistä isomman ja toimivamman keittiön ja ilman melkein mitään rajoittavia raameja. Mutta enpä arvannut, minkälaiseen valintojen mereen sitä sukelsinkaan! Edellinen keittiön suunnitteluprojekti n. 9 vuotta sitten oli hurjan helppo. Silloin kävimme tasan kahdella keittiösuunnittelijalla ja niistä ensimmäinen (Puustellin edustaja) osasi parannella omat haaveemme entistä toimivammiksi. Toki omat haaveetkin olivat silloin ehkä selkeämmät. Tiesin haluavani ehdottomasti valkoisen keittiön ja pähkinän väriset tasot. Selkeää oli myös, että haluan kaikki koneet integroituna. Pienehkössä keittiössä valinnan vaikeutta ei tullut, vaan ennemminkin piti vaan tyytyä siihen mitä noihin raameihin mahtui.

Mutta nyt tuleva keittiömme on n. 12m2 kokoinen. Ja lisäksi olen kerännyt Pinterest-tililleni paljon kuvia kauniista keittiöistä joissa on minua viehättäviä asioita. Mutta kun ne kaikki eivät ole samanlaisia. Nyt ollaan pisteessä, että meidän pitäisi oikeasti päättää mitkä asiat on pakko saada ja mitkä ovat vähemmän tärkeitä asioita.

Keittiöajatuksia olen pähkäillyt aiemmin näissä ajatuksia keittiöstä ja sitä sun tätä -kirjoituksissa. Nyt siis meillä oli toinen tapaaminen Keittiömaailman Sini Zimmerin kanssa ja saimme nähdä mitä hän oli toiveistamme meille taikonut. Ja ihan kivahan se oli. Ei mitään maatamullistavaa ja uutta, mutta toimivalta vaikutti. Saamme häneltä tänään vielä kuvia sähköpostilla, mutta tässä kännykkäkuva ensimmäisestä luonnoksesta.

Ensimmäisenä silmäni osui kylmälaitteisiin. Iso harmitus, että meille ei miehen (ja osittain myös omasta) toiveesta tule integroituja kylmäkoneita. Olisihan tuo kalusteseinä hurjasti kivempi yhtenäisellä kalusteovella. Sitten silmäni osui tuohon lieden alle sijoiteltuun uuniin. Haluanko sen tuohon näkyville? Pitäisikö se sijoittaa saarekkeeseen tai jopa tuohon aamiaiskaappiin? Siis sinne ovien sisäpuolelle täysin piiloon?

Ja sitten päästiinkin vaikeaan asiaan, eli keittiön ovien väriin sekä tasomateriaaliin… Ja voi että osaa olla päättämätön rouva täällä! Sini vaihtoi välillä kalusteseinän mustaksi ja välillä saarekkeen mustaksi. Välillä tasot olivat valkoiset ja välillä mustat. Sitten muistinkin, että betonitaso saattaisi olla mahdollinen jos lattia ei ole betonia, eli tasot vaihdettiin harmaiksi. Sitten siirrettiin kylmäkalusteita enemmän vasemmalle ja saarekkeesta tuolien paikkaa myös vasemmalle. Sitten pohdittiin roskislaatikoston leveyttä ja sitä, onko tärkeää, että kaikkien laatikostojen linjat ovat samat (eli ovat yhtä leveitä ja korkeita).

Niin ja sitten päädyttiin vedinongelmaan… Kun meille on tulossa se kauan kaivattu apteekkarinkaappi, niin sitä ei kuule niin vain pomppusaranoilla operoidakaan… ja sama ongelma on isojen vedinlaatikoiden kanssa. Eli pitäisikö sittenkin taas laittaa ne vetimet? Siis kalusteseinän kalusteisiin sekä vetolaatikoihin. Vai miten olisi urallisten kaapinovien kanssa? Testasimme avata yhtä integroitua astianpesukonetta, jossa oli urallinen vedin ja oli hurjan jäykkä. Lisäksi kuulimme toisaalta, että ne urat monesti naarmuuntuvat ja niistä lähtee maali kun niitä lähmitään pitkien kynsien kanssa. Ja jos päätyisimme urallisiin oviin, niin silloin pitäisi ehdottomasti kaikkien laatikostojen oltava linjassaan toistensa kanssa. Huoh.

Istuimme Sinin luona taas kolme tuntia! Toki kävimme siinä läpi myös kodinhoito/vaatehuoneen sekä arkieteisen kalustesuunnitelmat, mutta melkein mitään emme edelleenkään osanneet lyödä lukkoon. Tai päätettiin me nyt sitten kai, että meille tulee taas täysvalkoinen keittiö. Ehkä. Ja kyllä noiden kodinkoneiden paikat on kai päätetty.

Eniten tuossa keittiössä pidän ehkä tuosta 120x200cm saarekkeesta :) Siinä nyt vain pohdituttaa, että saisiko siihen tehtyä sivureunoille jatkuvat tasot? Puusta se onnistuu ja kuulemma myös siitä kvartsista, mutta kvartsissa hintaa tulee n. 1000€/sivu, eli not worth it. Mutta betonista? Tai pitäisikö pohtia esim tummaa puuta tähän saarekkeen tasomateriaaliksi? Tai samaa puuta kun mistä ulko-ovemme ehkä tehdään?

No, askel eteenpäin kuitenkin taas :) Onko sinulla ideoita tai lohduttavia sanoja? Oliko teidän kiintokalustesuunnittelu yhtä tuskaista? Onko tämä taas yksi sellaisista asioista, joka sitten vain yhtäkkiä tuntuukin itsestäänselvältä?