Tästä tekstistä on aikaa ja vaikka suurin osa valinnoista tehtiin jo useita kuukausia sitten, niin itse konkreettissia hankintoja ja kilpailutusta ei oltu tehty. Nyt kun sekin osio on (pitkälti) hoidossa, niin uskallan kirjoitella valinnoistamme ja mikä niihin johti.
NollaE:n kanssa suunnittelun lähtökohta oli se, että meillä on U-arvoiltaan hyvin energiatehokas talon runko (0,09) ja olimme jo päättäneet, että haluamme taloomme vesitakan. Ongelma oli, että tarvitsemmeko vesitakan lisäksi jotain muuta lämmitysmuotoa? Talomme itsessään ei kaipaa lämmitystä oikeastaan ollenkaan, mutta käyttövettä kuluu ympäri vuoden. Millä se lämmitetään esim kesällä jos takkaa ei polteta? Ja kuinka paljon puuta pitää vesitakassa polttaa? Kannattaisiko sijoittaa aurinkosähköön? Vai olisiko fiksua laittaa lisäksi poistoilmalämpöpumppu?
Vaikeita juttuja. Onneksi meillä oli asiantuntija joka pystyi tekemään laskelmat juuri meidän talolle. Koska vesitakan investointikustannus on sen verran suuri, poistimme valikoimasta heti ilmalämpöpumput. Lisäksi niiden käyttämä energiamäärä pohditutti meitä. Nikolaksen tulossa mukaan suunnitteluun oli meille siis tulossa vesitakka ja puurakenteiset väliseinät. Väliseiniin Nikolas puuttui ihan ensimmäiseksi. Vesitakan mielletään säästävän tiloja ylikuumenemiselta. Tämä onkin niin, jos lämpöenergia pääsee sitoutumaan jonnekin. Puurakenteisissa seinissä ei ole paikkaa, jonne lämpö pääsisi varastoitumaan. Nikolas laski, että muuttamalla väliseinämme kivirakenteisiksi saamme 9772 kg lisää termistä massaa. Tämä vastaa kuutta varaavaa takkaa! Kiviväliseinät pystyvät imemään ylilämmön, joka takan polttamisesta syntyy ja luovuttamaan sitä tasaisesti huoneilmaan. Saimme kiviväliseinistä hyvän tarjouksen talotoimittajaltamme, joten muutospäätös oli helppo tehdä.
Toinen asia jonka Nikolas meille laski, oli käyttöveden lämmittämiseksi tarvittava puumäärä. Meillä on kokoajan ollut toive, että vaikka meillä lämmitetäänkin vesi puilla, niin ettei siitä takan polttamisesta tulisi pakkopullaa. Tähän ensimmäisenä vastauksena oli vesivaraajan koon kasvattaminen 1000 litraiseksi, näin yksi lämmityskerta riittää pidempään. Mutta paljon sitä puuta pitää kerralla polttaa? Puumäärään vaikuttaa IV-laitteen hyötysuhde ja se, miten hyvin takan lämpö otetaan hyötykäyttöön. Keskimäärin normaalissa suomalaistalossa poltetaan kuulemma noin 7 pinokuutiota polttopuuta per vuosi. Meillä olisi jouduttu alkuperäisillä IV-kone valinnoillamme polttamaan 26 pinokuutiota. Kun päätimme vaihtaa IV-koneen Paul Novus 450 -laitteeseen, jossa hyötysyhde on jopa 93%, laski pinokuutioiden määrä 20 pinokuutioon. Jos olisimme sijoittaneet lisäksi aurinkokeräimiin (joilla siis olisi lämmitetty puhtaasti käyttövettä) olisi pinokuutioiden määrä laskenut 15 pinokuutioon. Jos olisimme lisänneet komboon vielä lämmönvaihtimen piippuun, olisi pinokuutioiden määrä ollut vain 9! No, emme olleet kovin innostuneita "tårta på tårta" meiningistä, sillä silloin järjestelmän hankintakustannukset olisivat nousseet aikalailla. Päädyimme sitten ratkaisuun, jossa vesitakkamme piippuun lisätään noin 3500€ arvoinen lämmönvaihdin, joka kerää lisää lämpöenergiaa talteen ja siirtää sen vesivaraajaamme, tällöin meillä tarvitsee polttaa vuodessa 13 pinokuutiota polttopuuta.
Mutta miten sitten kesällä? Vaikka olemmekin innoissaan takan polttamisajatuksesta, niin haluammeko polttaa sitä kesällä? No, vesivaraajassamme on myös sähkövastus, joten voisihan sitä lämmittää veden ihan vain sähköllä. Tai miten olisi jos sijoitettaisiin aurinkosähköön (aurinkopaneeleihin)? Silloinhan niistä saadun sähkön voisi käyttää sen veden lämmittämiseen ja kaikkeen muuhunkin sähköön mitä meillä kuluu. Tai meillehän tulee myös puukiuas. Sitä lämmitetään myös kesällä, varmasti ainakin kerran viikossa. Pitäisikö sen lämpö ottaa lämmönvaihtimella talteen ja käyttää käyttöveden lämmittämiseen? Näitä me pohdittiin, mutta liikkuvia osia oli taas liian paljon. Ja apuun riensi Nikolas ja saimme alla olevat laskelmat* joissa on otettu huomioon järjestelmien hankinta- sekä käyttökustannukset seuraavan 20 vuoden aikana (laskennassa huomioon otetut asiat listattu kirjoituksen lopussa). Tässä laskelmassa oletuksena on, että saunomme puukiuasta lämmittämällä kerran viikossa.
Kuva NollaE Oy |
Kuva NollaE Oy |
Yksi toinen konkreettinen muutos johon Nikolas meidät ylipuhui, oli talon passiivinen jäähdytys. Käytännössä tämä tarkoitti olohuoneen isojen ikkunoiden eteen tulevan katoksen materiaalin muutosta lasista peltiin. Vaikeaa ylipuhuminen ei ollut, vaikka lasinen katos olisikin ollut visuaalisesti aivan ihana niin 7,5m pitkä ikkunaseinä, johon on lähes esteetön auringonpaiste koko päivän, luo kuitenkin riskin talon ylikuumenemiselle kesäaikaan. Kun 3 metriä syvä katoksemme on blokkaamassa suurimman lämmön pois, voimme hoitaa talon viilennyksen ilman paljon sähköä kuluttavia (ja visuaalisesti minua inhottavia) ilmalämpöpumppuja. Lisäksi lasikate 32m2 tilaan olisi maksanut huimat 10 000€ (sisältäen tukipuut). Eli iso säästö. Pelkäsin kuitenkin katoksen peittävän näkyvyyttä ja varjostavan liikaa ja siksi sitä nostettiin ylemmäksi. Toivotaan, että emme koe sitä liian varjostavaksi. Passiiviseen jäähdytykseen vaikuttaa myös ne kiviväliseinät.
Ja se talon muu jäähdytys. Meillä se hoidetaan maaviileällä. Meillä on hankittuna IV-laitteen lisäksi tuloilman esilämmitys/viilennyslaitteisto, joka ottaa lämmitä/viileää ilmaa kallioon poratuista rei'stä ja johtaa sen sitten ilmastointikanavia pitkin huoneistoon. Laitteisto ei vie paljon sähköenergiaa ja näin viileä saadaan kaikkiin huonetiloihin tasaisesti.
Tarkoitus oli tähän tekstiin myös kertoa niistä meidän konkreettisista laitteistovalinnoista, mutta tästä tulikin jo aikamoinen romaani. Jätän hankintojen kuvailun siis toiseen kertaan :)
*) Laskelmassa on meidän talo kaikkine tietoineen eri lämmönlähteillä (ja sähkönlähteellä).
Investointikustannuksissa on laitehintojen lisäksi mukana muut investointikustannukset (asennustyö, asennustarvikkeet, huolto ja korjaukset, luvat jne.). Vuosikustannuksissa on energian hinnan lisäksi mukana korkokulut (asuntolainan korkoprosentilla) ja laitteiden kuluminen (laitetyypin teknisen eliniän odotteen suhteessa). Lisäksi laskelmissa on oletettu, että energian reaalinen hinnanmuutos (energian hinnan nousu – inflaatio) jatkuu seuraavat 30 vuotta samanlaisena, kun edelliset 30 vuotta.