Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suunnittelua. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suunnittelua. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

makuuhuonesuunnitelmat

Meillä tapahtuu raksalla nyt niin vauhdilla, että on jäänyt suunnitelmien esittely turhan vähille. Kohta niitä kuitenkin jo toteutetaan, eli ehtisiköhän sitä esitellä sitä fiilistä, mitä aikuisten makuuhuoneeseen haetaan :)

Tähän alkuun muutama Pinterestin Bedroom-taulultani tuotu kuva, joista saatte kiinni siitä tunnelmasta jota lähdetään hakemaan

Kuva Kristofer Johnsson ja Osman Tahir, löydetty täältä, mutta alkuperäinen osoite ei ole enää käytössä.
Kuva Ulrika Randell jonka Seventeen Doors -blogin löydät täältä
Kuva Nina Holst iki-ihanasta Stylizimo-blogista
Kuva Nina Holst, Stylizimo blog

Olen ollut aina hieman arka sisustaja, joten hieman yllättäen meidän makuuhuone saa seinilleen kaikista rajuimman värin. Blogimaailmassa on selvästi käynnissä sininen aikakausi ja sinisiä seiniä ilmaantuu blogikoteihin tämän tästäkin. Ensimmäisenä seuraamistani blogeista sininen seinä taisi löytyä ihanasta ja inspiroivasta Stylizimosta, jossa seinään päätyi Jotunin ihana sininen maali (kuva tuossa ylempänä). Stylizimon jalanjälkiä seurasi Valkoinen Harmaja, jossa Suvi maalasi makuuhuoneen seinät tuolla samalla ihanalla sävyllä.

Itse olin kuitenkin iskenyt silmäni jo pari vuotta sitten Tikkurilan Denimiin (himmeällä Harmony maalilla), joka yhdessä sisustuslehtileikkeessä näytti superherkulliselta! Se meille siis ostettiin Herttoniemen RTV:sta viime viikolla ja olipas hassunhauska yhteensattuma, että Modernissa Puutalossa oltiin päädytty identtiseen valintaan :D Denim on aika sininen (ainakin purkissa ja Modernin puutalon seinissä), ja jännittää hieman miltä sen sävy näyttää meidän seinissä.

Kuva Tikkurila. Modernin puutalon seinissä näytti aikalailla sinisemmältä.
Maalia laitetaan kolmelle seinälle, kaikille muille paitsi oviseinälle, johon tulee muusta talosta poikkeavana valkoisen sävynä Tikkurilan Paperi. Tämä pääosin siksi, että huoneen ainoana kiinteänä valaisimena on tuon seinän yllä oleva valouraan sijoitettu LED-nauha ja haluamme maksimoida sen heijastusalan valkoisella pinnalla.

Muuten makuuhuoneessa ei sitten olekaan paljon nähtävää, sillä sinne ei olla suunniteltu vaatesäilytystä, vaan ainoastaan Unikulmasta hankittu sänkymme (joka BTW on maailman ihanin sänky!) ja seinälle nostettu telkkari.

Kävin muuten joitain viikkoja sitten Unikulman bloggari-illassa, jossa opin yhtä jos toista makuuhuoneen sijoittelusta, sisustamisesta ja ergonomiasta. Kunhan saan aikaiseksi niin kirjoittelen siitäkin teille.

Sängyn pääty on vielä harkinnassa. Väliaikaiskämpässämme olen kaivannut sängynpäätyä ja varmaan jonkinmoinen pitäisi nikkaroida. Kuvittelisin, että joku pehnustettu voisi olla kiva. Muuten tunnelma synnytetään tekstiileillä joista pellava kiinnostaisi kaikista eniten tällä hetkellä. Vai voisitteko itse vastustaa tällaista sänkyä?

Kuva täältä
Yöpöydiksi olen kaavaillut ihan oman metsän puista pätkittyjä pöllipöytiä tähän tyyliin

Kuva täältä
Ja yölampuiksi olin kaavaillut näitä Ikean Riggad-työvalaisimia, mutta nyt ehkä houkuttaisi tuoda huoneeseen jotain kuparista. Täytyy vielä pohtia ja mallailla siis :)

Kuva Ikea
Lattianhan esittelin jo aiemmin tässä tekstissäni, ja eilisessä tekstissä olikin jo tämä uunituore kuva valmiista lattiasta (ilman listoja tosin).

Nämä seinät siis muuttuvat tummansinisiksi :O
Jännityksellä odottelen ensimmäistä yötä uudessa makuuhuoneessa. Ei siihen enää kaunaa mene <3

tiistai 22. maaliskuuta 2016

kylpyhuoneen valinnat

Tällä viikolla on tullut aikalailla synkisteltyä mm. sen takia, että tavoitemuuttoaikataulu on nyt kuopattu. Mutta jotta vältytään negatiivisuudelta niin mennään iloisiin asioihin.

En voi teille kertoa kuinka ihanalta tuntuu kun jokin tila on lopulta lyöty täysin lukkoon! Meillä ihan ensimmäinen täysin valmiiksi suunniteltu ja tavaroiden osalta valmiiksi valittu tila on meidän kylpyhuone.

Saittekin kylpyhuoneen tunnelmasta jo esimakua laattavalinnoista kertoneesta kirjoituksestani, mutta siinä kuvituskuva oli Laattapisteen suunnittelijan kädestä ja piti paikkaansa täysin ainoastaan laattojen osalta.

Tässä siis kylpyhuoneemme valinnat

1. Hansgrohe Metris 110 -hana 2. Otsoson Meri -allas 3. Ikean Godmorgon -peilikaappi 4. Oras Hydra -suihkulautanen 5. Charmian Lumi -kalusteovi 6. Gustafsberg 5G84 -WC -istuin 7. Oras -suihkusekoitin 8. Sanca Arc 12 -suihkunurkka

Allaskalusteen hankinta aiheutti minulle eniten unettomia öitä ja valinta oli hurjan vaikea. Allaskalusteen valinnassa meille oli tärkeintä, että siinä on tilaa kahdelle hanapaikalle. Laattapisteeltä löysimme ihanan linjakkaan altaan ja sen alle ihan kivan allaskalusteen, mutta ne jouduimme budjettisyistä rajaamaan pois hankintalistalta, kun hinta olisi noussut jonnekin 1400 euron paikkeille. Harkintalistalla oli sitten menneiden kuukausien aikana Ikean Godmorgon -allaskaappi milloin saman toimittajan Odensvik -altaalla ja milloin Otsosonin mittatilaus Meri-allastasolla ja erinäisiä Otsosonin omia allaskalustevaihtoehtoja. Lopulta löysin raksamessuilta Kalustetukun Charmia-kalusteet ja pitkällisen väännön seurauksena valitsimme heidän allaskalusteensa. Kuvassa on messuilla kuvaamani 600mm leveä allaskaluste, mutta meille siis tulee tuo samainen Lumi-etusarja kahdella vierekkäisellä laatikolla ja niiden päälle tulevilla peitelevyillä samanilmeisillä. Matalampi kokonaisuus siis, jotta kalusteen alle tuleva epäsuora valaistus pääsee hyvin esiin. Allastaso on Helatukun kaksialtainen taso, joka ilmeeltään on aikapitkälti samanlainen kuin yllä olevassa kuvassa oleva Otsosonin Meri. Hieman pohditutti etukäteen altaan etuosaan muodostuva 3cm pitkä lippa, mutta ehkä osaan elää sen kanssa.



Altaaseen kiinnitetään joulupyhinä hankkimani Hansgrohen Metris 110 -hanat. Toiseen tulee bidee-liitäntä ja toiseen ei.

Pelikaapiksi valikoitui Ikean Godmorgon, pääosin herkullisen hintansa takia (nyt vielä maaliskuun -20% alessa, vink vink). Yllättävän vähän löysimme laadussakaan eroavaisuuksia, kun olemme moisia aikalailla hypistelleet. Jos nyt jotain valitettavaa pitää löytää, niin ärsyttää hieman Godmorgonin peilimäisellä muovilla päällystetyt sivut. Tekee minusta siitä hieman halvan näköisen. Mutta sitähän se on, eli annettakoon se anteeksi. Meille pelikaappikin pitää tulla 1200mm leveänä, eli meille hankitaan 1x 800mm leveä ja 1x 400mm leveä peilikaappi ja ne kiinnitetään vierekkäin. Ikean asiakaspalvelun mukaan se on mahdollista.

Suihkunurkaksi valitsimme Sanka Arc 12:n 900x900mm kokoisena. Käytin puhdaslinjaisen suihkunurkan etsimiseen huomattavan määrän aikaa ja  Sankan Arc oli ainut löytämäni suihkunurkka, jonka reunoissa ei kulkenut "pystylistoja", vaan se kiinnitetään seinään ainoastaan noista kiinnitysosista. Näin suihkunurkka pysyy erittäin kevyenä. Kokemuksesta myös tiedän, että kaikki extra-osat ovat niitä, joihin lika ja kalkki tuppaavat jäädä kiinni, eli mielelläni minimoin moisten osien määrän. Puhdistussyistä pohdimme myö,s josko olisimme sijoittaneet Sankan likaa hylkivään Timeless-lasiin. Tästä vaihtoehdosta kuitenkin luovuimme kustannussyistä.

Isosta lattialaattakoosta (60x60) johtuen, olimme "pakotettuja" valitsemaan tilaan seinänvierusviemärin. Vaihdoin viestejä sekä Unidrainia, että Purusta maahantuovan firman myyntiedustajan kanssa kerran jos toisenkin ja päädyimme lopulta Taloon.comin alennuksen ohjaamana valitsemaan tilaan Purus Design Linja Tile insert -lattiakaivon 800mm leveänä. Kyseessä siis on linjakaivo, jonka saa päältälaatoittaa, eli se jää hyvin näkymättömäksi asennuksessa. Lämpimät kiitokset muuten maahantuojalle superhyvästä asiakaspalvelusta sekä neuvonnan, että erään osanvaihdon suhteen!

Suhkuksi olin haaveillut jo pitkään Hansgrohen seinäintegroitua mallia, esim tätä Raindance Shower Select S:ää, mutta kun se budjetti… Mistään, edes Saksasta, en tuntunut löytävän settiä alle 1000 euron ja se oli meille liikaa. Varsinkin kun tuohon settiin (ja muuten kaikkiin seinäasennettaviin hanoihin jne) pitää Suomessa ostaa (tai kai sen teoriassa voisi rakentaakin) lisäksi kallis piiloasennuskotelo, joka kustantaa satasia. No, seinäintegroidusta suihkusta en silti ollut valmis luopumaan, eli tyydyin lopulta pitkän hampaidenkiristelyn jälkeen Oraksen versioon, jonka hintaan tuollainen vastaava kotelo/osa kuuluu. Päädyimme valitsemaan kattojuoksuputkellisen version ja vaihdoimme viimemetreillä kattosuihkuosaksi neliskanttisen Oras Optiman. Meille tuli yläsuihkun lisäksi myös käsisuihku. Jos jotain kiinnostaa kaikki kokonaisuuteen kuuluvat osat, niin tässä lueteltuna Oraksen tuotenumerot: 2888, 7118, 231042, 272080, 241060-60, 251080, 242080, 261998. Paras hinta näille saatiin mainion putkarimme Maurin kautta.

WC-pöntön suhteenkin jouduin tekemään downgraden, sillä ultimatehaaveeni Idon Seven D image oli niin hintava. Joulupyhinä bongasin sitten alennuksesta Gustavsbergin 5G84 Hygienic Flush Triomont- telineellä ja Soft close -kannella. Sellaiset meille siis sitten hankittiin ja toinen niistä päätyi kylppäriin.

Siinäpä se. Nyt on siis kaikki valinnat kylpyhuoneen osalta tehty. Paitsi tietysti se kaikki pikkusälä, eli pyyhekoukut ja wc-paperitelineet ;) En malta odottaa, että saadaan kylppäri kuntoon ja käyttöön. Niin ja ihan livekuvin tänne blogiin ikuistettua :)

maanantai 1. helmikuuta 2016

saunainspiraatio

Viime viikot mielessä on pyörinyt sauna. Pinterestin sauna-tauluni on päivittynyt tasaisen varmasti koko projektin ajan, mutta selkeää visiota ei ole syntynyt. Kun niin moni tyyli viehättää! Yhtenä rajoittavana tekijänä villeimpien ideoiden kohdalla toimii jälleen mies, joka on julistanut saunan omaksi tilakseen. Hieman nuristen olen melkein tyytynyt kohtalooni. Mutta kyllähän minun pitää lusikkani soppaan silti pistää. Mieheltä on tullut saunalle seuraavat vaatimukset, jotka on osittain otettu huomioon jo talon suunnitteluvaiheessa:

  • sähkö- ja puukiuas
  • tilavat lauteet, mielellään U-mallisena
  • ei musta eikä ihan valkoinen
  • ei liian laatikkomainen (peitelaudat eivät saa lähteä suoraan ylälauteen reunasta)
  • saunassa tulee olla kaiuttimet, niinkuin edellisessäkin oli.
Itsehän rakastan hyvin moderneja, laatikkomaisia ja erityisen vaaleita saunoja. Jos tilaa (tai miehen asettamia rajoitteita) ei tarvitsisi ottaa huomioon, niin meille voisi tulla sauna joka näyttäisi ehkä tältä

Kuva
Tai ehkä tältä

Kuva
Erityisen ihastunut olen myös Kaksi Savua -blogin saunaan, joka näyttää tältä

Kuva
Selkeästi siis minua viehättää vaalea haapa, teräväreunaisena (sts) ja yllättäen I-lauteet. No, meidän tila ei I-lauteita mahdollista.

Tällainen se tila siis on



Sauna on kooltaan 5,5m2. Sivuseinät ovat 2,2 metriä pitkät ja takaseinä 2,5 metriä. Etuseinä on harkkoa oven molemmin puolin 1,2 metriin saakka ja siitä ylöspäin lasia. Oikealla puolella on Harvian Legend 240 -puukiuas ja vasemmalla puolella Harvian Cilindro EE110




Kahdesta kiukaasta ja erityisesti puukiukaan turvaetäisyyksistä johtuen (Legend syö seinästämme 85cm turvaetäisyyksineen) isosta saunastamme lähtee suuri osa laudetilaa pois. 

Alunperin suunnittelimme U-laudetta, mutta nyt alamme taipua ajatukseen, että laude olisikin L-mallinen (L:n sakara alalauteeseen upotetun sähkökiukaan edessä) ja puukiukaan eteen jäisi avointa alalaudetilaa.

Nyt pitäisi laudemuodon ja -materiaalin lisäksi päättää, mitä laitetaan puukiukaan taakse seinälle. Itse olen visioinut ehjänä pesuhuoneen puolelta saunan molemmin puolin jatkuvan laatoituksen, mutta mies vielä nikottelee. Se kun tarkoittaisi, että pesuhuoneemme olisi täysin harmaa, kaikilta seiniltä samalla tummanharmaalla 60x60 laatalla laatoitettu. Ei ymmärrä mun visiota… toinen vaihtoehto olisi sitten jättää puukiukaan takaa seinä panelille ja laatoittaa puukiukaan takaa jollain ihan muulla laatalla. Mutta en sitten tiedä… lasiseinä huutaa mielestäni selkeää jatkumoa.

Loppuun vielä muutama Oikotie aunnoilta lainattu fiiliskuva, jotka varmaan muistuttavat jossain määrin enemmän sitä, mitä meille tulee. Ellei taas muuteta mieltämme ;)



keskiviikko 9. syyskuuta 2015

keskuspölynimurin valinnan tuskaa

Yksi tuskaa tällä hetkellä aiheuttava asia on keskuspölynimurin valinta. Meille on ollut alusta alkaen selvää, että sijoitamme keskuspölynimuriin. Jotkut ovat moista kapistusta vastaan, mutta itse olen vahvasti sitä mieltä, että sen positiiviset puolet ovat niin vahvat, että se kannattaa asentaa.

Mutta keskuspölynimurien vertailu on hurjan vaikeaa! Allaway näkyy vahvasti messuilla ja markkinointi on agressiivista. Melkein samoilla linjoilla on Putzer. Jostain toisesta blogista bongasin valinnan osuneen Beamiin. Mutta mitä eroa näillä toimittajilla ja tuotteilla on? Kaikkien nettisivut hehkuttavat parhauttaan, mutta kun esim asuntomessuilla yritin eroavaisuuksia Allawayn messuständillä tiukata, niin eihän (ulkoa ostettu) edustaja osannut sanoa muuta kun että on nyt vain täällä messuilla töissä ja tietoa ei löydy…

Itseäni kiinnostaa imuteho, desibelit, asennettavuus, hinta, huollettavuus (ja sen huollon hinta), käyttömukavuus (esim varren pituus, lisäosat, varren ominaisuudet…) ja lopuksi tietysti visuaalisuus, eli minkä näköisiä ne luukut ovat joihin letku kiinnitetään (tätä tietoa on muuten hyvin vaikeaa löytää!).

Helppoahan olisi, jos voisin pyytää tarjouksen suoraan näiltä firmoilta, mutta kun heillä ei ole suoraa kuluttajamyyntiä, vaan tarjous pitää pyytää esim joltain jälleenmyyjärautakaupalta. Työlästä! Ja mites pyydät tarjouksen jos et tiedä mitä osia ja kuinka pitkiä sellaisia tarvitset?

Allawaylta saimme ilmaisen suunnitelman ja laskelman tarvittavista osista. Mutta kuten muissakin suunnitelmissa, olisi hyvä että siinä käytäisi jonkinnäköistä keskustelua asiakkaan kanssa, eikä vain ominpäin suunniteltaisi. No, sainpas tuolla laskelmalla ainakin jotain hinta-arviota pyydettyä ja budjetin linjaan.

Ei tässä muuten mitään, mutta kun asialla taitaa tulla kohta melko kiire. Meidän väliseinämme tulevat kivestä ja katot ovat pääosin vinoja, joten olettaisin lattia-asennuksen olevan meille järkevä vaihtoehto. No lattiahommat alkavat varmaan jo puolentoista viikon päästä, eli asia olisi hyvä saada maaliin jo ennen sitä.

Eli huudan apua teiltä rakkaat lukijat. Mikä teidän valintanne keskuspölynimuriksi oli ja miksi? Ja jos joku keskuspölynimurikauppias tämän kirjoituksen bongaa, niin minuun saa mielellään olla yhteydessä. Olen myyntipuheille hyvin altis tällä hetkellä ;)

Kuvat Allaway A30, Beam Alliance625SB ja Putzer Aino

maanantai 25. toukokuuta 2015

status check

Olemme nyt sellaisessa vaiheessa, että tuntuu olevan tyyntä myrskyn edellä. Lähes kaikki asiat riippuvat nyt toisistaan ja luovat sellaista painetta ja kiireen tuntua vaikkei mitään todella suurta vielä olekaan tapahtunut. Mutta ajattelinpa kirjata tänne mitä meillä siis on nyt projektin suhteen tapahtunut ja mitä seuraavaksi tulee eteen.

Rakennuslupa jätetään toivottavasti ensi viikolla. Arkkitehtimme kävi tänään meillä käymässä ja kävimme läpi lupaa varten tarvittavia dokumetteja sekä tarkastelimme uusimmat muutokset piirustuksista. Muutama muutos tuli vielä kuviin mm ikkunoiden kokoon. Eli nyt hän tekee vielä ne muutokset ja kun saamme pihasuunnittelijaltamme Viher-Lindan Lindalta karkeat luonnokset pihasuunnitelmasta loppuviikosta, saadaan asemapiirustuskin kuntoon.

Lupaa varten pitää vielä tehdä myös energiaselvitys. Se on vaikeaa, sillä emme vieläkään ole osanneet päättää mikä lämmityscombo meidän olisi järkevintä laittaa. Onneksi energiaselvityksen tekijämme Vesitaito tarjoaa myös energiaoptimointi-palvelua, jossa he laskevat mikä lämmitysmuoto olisi meille järkevin ja kustannustehokkain. Hyvin pienellä lisäinvestoinnilla saamme heiltä siis suositukset ja elämä on meille taas hieman helpompaa. Kirjoittelen tästä tarkemmin myöhemmin. Mutta jokatapauksessa, energiaoptimointi pitäisi saada käyntiin tällä viikolla ja ensi viikon alussa olisi kiva jos olisi energiaselvitys valmiina.

Energiaselvitystä varten piti nyt sitten myös tietää, että tuleeko meille se paljonhaaveiltu lasiliukuovi siihen pitkälle ikkunaseinälle… Viime viikolla sain useamman lisätarjouksen (kiitos vaan erityisesti Timo H:lle hyvistä vinkeistä tässä liukuovea koskevan kirjoitukseni kommenteissa) ja yksi niistä vaikuttaa erittäin potentiaaliselta. Jopa niin potentiaaliselta, että tänään ahdistin miehen jälleen nurkkaan ja lopulta sain häneltä myöntymyksen asiaan :) Eli lasiliukuovi tulee!!! Mutta se ansaitsee varmaan myös oman kirjoituksensa kun on vahvistunut. Arkkitehti tosin sai tänään jo luvan piirtää sen lupakuviin :) Voin kertoa, että olen ollut tänään yhtä hymyä :)

Viime viikolla kävimme myös vihdoin ja viimein K-raudassa hypistelemässä väriliuskoja, sillä myös talon väri pitää ilmoittaa rakennusluvassa. Valinta oli yllättävän helppoa, sillä meillähän kunta määrittää aika tarkkaan minkävärisiä taloja meidän kortteliin saa rakentaa (asiasta olen kertonut tässä aiemmassa blogitekstissä). Onneksi kunnan viranomaiset vaikuttivat asian suhteen melko rennoilta ja kun naapurimmekin toivoisi vaaleampaa taloa, niin päädyimme esittämään rappauksen väriksi Tikkurilan kivitalovärikartan sävyä 4824. Se oli kaikista vaalein kellertävistä vaihtoehdoista. Sokkelin väriksi tulee tumma harmaa kuten myös peltikaton, ikkunoiden ulkokarmien, kattoturvatuotteiden, rännien ja syöksyputkien. Kuvassa on Tikkurilan sävy 4985 joka luonnossa on kyllä paljon tummempi. Tehosteväriksi valittiin tässä vaiheessa Tikkurilan Valtti 5077 Kanto (jonka väriä en tähän jostain syystä saanut, mutta linkistä löytyy). Sitä käytetään kuistin ja autokatoksen rimoituksessa. Sävy pitää tosin vielä tarkistaa, sitten kun aletaan oikeasti maalailemaan. Mutta yksi asia on siis lähes päätetty ;)



Lisäksi rakennuslupaa varten pitää vielä hoitaa naapurikuulemiset. Meillä uudisalueella on sen verran hyvä tilanne, että vain yksi naapuritonteistamme (tai siis kuulemisen piiriin kuuluvista tonteista) on myyty. Tai siis kaupat on viimeistelty. Näihin naapureihin törmäsin sattumalta tänään tontilla kurvaillessani ja jo varoitin tulevasta ;) Pääsin heille jo kuvia vilauttamaan ja eipä niissä huomautettavaa ollut. Meidän tonttiemme välissä kun on muutenkin 15m leveä puistokaistale. Mutta kun ihan lopulliset kuvat ovat valmiit, niin pitää käydä hakemassa heidän puumerkkinsä niihin.

Niin ja siitäpäs päästiinkin aasinsiltaa pitkin tonttikauppoihin. Varasin tänään ajan kunnalta kauppakirjojen allekirjoitukseen ja meistä tulee siis tontinomistajia 29.6. klo 8.30. Tonttikaupat pitää tehdä viimeistään 30.6. joten ei me niitä tiukoille jätetty ;) Kunhan vaan OP:n yhteyshenkilöni alkaisi vastata yhteydenottopyyntöihini. Olen jättänyt niitä hänelle vasta neljä kuluneen kuukauden aikana...

Samaan aikaan ollaan jatkettu nykyasunnon kauppaamista. Valitettavasti ei ole vielä natsannut ja siirrettiinkin nyt myyntivastuu välittäjälle. Viime viikolla julkaistiin siis uusi ilmoitus jota varten ammattilainen kävi kuvaamassa kotiamme. Täytyy myöntää, että ovathan ne kuvat aikalailla hienompia kuin minun räpsäisyni…

Toivottavasti tämä asia edistyisi, sillä muuten ei rakennusluvat mitään auta… Rakentaminen alkaa vasta kun asunto on myyty.

Samaan aikaan olen pyytänyt tarjouksia LVIS-suunnittelusta ja mm. terassin lasikatosta. Niin ja aloitin minä jo sähkösuunnitelmankin pohtimisen piirtelemällä pohjakuvaan pistorasioiden ja valaisimien paikkoja.

Heti kun lupakuvat ovat valmiit aloitan myös maatyöntekijöiden kilpailutuksen. Kovasti haluaisin myös alkaa etsiä timpuria, mutta eihän sitä voi kun ei ole aikataulua selvillä. Niin ja sitä ei ole, ennen kun asuntokauppoja on hierottu… Vuokra-asuntokin olisi kiikarissa ihan tontin kulmilta, mutta pelottaa että se menee ohi suun kun ei voida sen vuokraamiseen vielä sitoutua. No, kai tämä vyyhti tästä jossain vaiheessa purkautuu ;)

Tällaista siis täällä. Loppuviikosta suuntaan lasten kanssa äitini mökille nauttimaan elämästä. Instagramissa jaoinkin jo viime viikonlopun tunnelmia sieltä. Maanpäällinen paratiisi :)

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

lasiliukuovi terassille

Pohdintaan on palannut jo alussa budjettisyistä haavelistalta ylipyyhitty lasiliukuovi takapihalle ja terassille. Tämä ultimatehaave minulla on ollut siitä saakka kun äitini ja hänen mihensä hankkivat moisen kakkoskotiinsa jo yli 10 vuotta sitten. Sen jälkeen olen aina ihastellut lasiliukuovia ja sitä miten ne jatkavat sisätiloja ulos.


Kuva täältä
Kuva täältä
Kuva täältä
Kuva täältä
Meillehän on tulossa olo-/ruokailuhuoneeseen 7,5 metriä pitkä ikkunaseinä, jonka eteen tulee 34m2 katettu terassi (joka joskus tulevaisuudessa tullaan toivottavasti lasittamaan). Kas näin:



Mielestäni tällainen ikkunaseinä huutaa lasiliukuovea kumppanikseen. Mutta kun se raha… Olin kuullut kauhujuttuja liukuovista jotka maksavat 5000€ ja siksi en edes tohtinut moista miehelle ehdottaa. Mutta sitten eräs talomyyjä esitti mielipiteensä siitä, että hänestäkin meidän kannattaisi miettiä tuolle seinälle liukuovea ja kuinka hänen kokemuksensa mukaan liukuovelle ei jää extrahintaa kuin 2000-2500€ kun huomioidaan sen takia poisjäävät ikkunat ja tavallinen ovi.

No eihän tälle hullulle tarvinnut muuta herätettä ja asiaa piti lähteä tutkimaan. Ja kaiken lisäksi kiireesti, sillä moinen päätöshän vaikuttaa talon piirustuksiin ja siten myös lupaprosessiin (joka pitäisi saada käyntiin asap…).

Niinpä otinkin reilu viikko sitten yhteyttä talotoimittajamme ja ikkunatoimittajamme suosittelemaan Profiniin ja aloin selvittelemään mitäköhän moinen liukuovi meille voisi kustantaa. Ja auts. Tuolle seinälle olisi järkevintä tehdä jako neljään, eli kaksi kiinteää ikkunaa reinoihin ja keskelle kaksiosainen liukuovi jonka mitta olisi noin 3,70m (korkeudella 2,6m). Tarkoittaen 1,85m liukuvaa osaa. Ensimmäinen hinta tälle osalle oli päätähuimaava 7300€! Siis yhdelle ovelle! Tähän sitten Profin suositteli, että ottaisimme heiltä myös ne liukuoven viereen tulevat kiinteät ikkunat, jotta seinän ilme olisi yhtenäinen. Täysijärkinen ihminen varmaan tuossa vaiheessa olisi jo viheltänyt pelin poikki, mutta siis vain täysjärkinen. Minä päätin odottaa, että mikä se hyvityshinta olisi ikkunatoimittajaltamme HR-ikkunoilta, jotta pystyisin laskemaan sen oikean + hinnan jota liukuovi aiheuttaa. Kyllähän nyt ikkunoiden ja tavallisen terassiovenkin pitää jotain maksaa, eikö? Ja jos hyvityshinta olisi kovin alhainen, ja toisin sanoen liukuoven hinta jäisi liian kovaksi, niin jätetään sitten leikki kesken.

No, hyvityshintatieto tuli ja ei ollut kovin suuri… Voin kertoa, että ei jää liukuoven hinnaksi vain 2000-2500€… Mutta enhän mä vieläkään voinut luovuttaa. Naputtelin siis vielä kaksi tarjouspyyntöä toisille liukuovitoimittajille. Ensin Lagerholmille (tekevät liukuovia tuotenimellä Hajom) ja sitten Klas1:selle. Toivoen tietysti, että hinnat olisivat huomattavasti huokeampia. No, Klas1:sen tarjous saapui juuri ja eipä ollut halvempi vaan hieman jopa tyyriimpi. Sormet ja varpaat siis ristiin, että Lagerholmin hinta on kohdillaan…

Mutta jos ei ole? Olenko sitten valmis luovuttamaan haaveen suhteen? En tiedä. Tiukille se pistää jos joudun. Olen nimittäin vähän sellainen ihminen, että jos jotain päähäni saan niin siitä on vaikeaa päästää irti. Budjetti tosin natisee jo nyt liitoksistaan, eli ei sekään loputtomiin kestä.

To be continued siis...

torstai 30. huhtikuuta 2015

isot asiat mielessä

Koska se isoin päätös, eli talotoimittaja, on tehty, on aika siirtyä seuraaviin "isoihin" päätöksiin. Pää on täynnä ennen rakennusluvan jättämistä selvitettäviä asioita. Vai miltä kuulostaa lämmitysmuodon valinta, ikkunat, talon väri…

Eilen kuvittelin, että kiireellisin selvitettävä asia olisi ikkunat. Tai siis oikeastaan olohuone/ruokailutilan ison ikkunaseinän oven mahdollinen vaihtaminen liukuoveksi. Siitä myöhemmin lisää, mutta tänään havahduin talotoimittajamme meilistä siihen faktaan, että jotta voimme hakea rakennuslupaa, pitää meillä olla energiatodistus. Ja jotta voi tehdä energiatodistuksen, pitää tietää millä talon suunnittelee lämmittävänsä. Pikku juttu…

Kun päädyimme rakennusmateriaalina passiiviharkkoihin, poistui maalämpö lopullisesti vaihtoehdoista. Se on vain turhan tyyris investointi näin vähän lämmitysenergiaa käyttävään taloon. Jo ennen materiaalivalintaa olimme pyöritelleet mielessämme erilaisia hybridilämmitysmuotoja (niitä olen pohtinut mm. tässä energiaa-kirjoituksessani). Eniten intoa herättää yhdistelmä, jossa olisi vesitakka, poistoilmalämpöpumppu, aurinkokeräimet (joko suoraan lämpimään käyttöveteen tai aurinkosähkön keräämiseen) ja varalla/lisänä ihan perinteinen sähkövastus. Mutta olisi ihana päästä jonkun ammattilaisen kanssa pyörittelemään näitä ideoita ja saamaan kommentteja puolesta ja vastaan. Näiden kaikkien yhteenlasketuista kustannuksista minulla ei myöskään ole minkäänlaista hajua. Olo on siis taas kuin Liisalla ihmemaassa…

No, jään pohtimaan tätä asiaa vappuvalmistelujen lomaan. Itseasiassa tämäkin bloginkirjoitusaika olisi pitänyt käyttää siivoamiseen ja ruoan laittamiseen. Vieraat kun saapuvat jo alle kolmen tunnin päästä.

Ihanaa vappua itsekullekin! Toivottavasti muut osaavat ottaa rennommin kuin minä ja laittaa aivot narikkaan ;)

Kuva lainattu täältä

tiistai 14. huhtikuuta 2015

hengissä ollaan

Jos joku ihmettelee blogihiljaisuutta, niin se nyt vaan johtuu siitä, että tuntuu ettei ole mitään kirjoitettavaa. Tai no, kai tässä kokoajan jotain tapahtuu, mutta rouva päättämätön ei vieläkään ole saanut lyötyä lukkoon yhtään mitään.

Sen lisäksi, että edelleen pyöritellään päässämme talon materiaalia, niin tässä on pieni pala jutuista jotka aiheuttavat unettomia öitä.

Kuvat ovat Pinterestistä. Alkuperäiset osoitteet löytyvät täältä.
Eli ajatukset juoksevat märkätiloista vaatesäilytykseen, keittiöstä kodinhoitohuoneeseen, ulko-ovista sekä ikkunoista pihalle ja siitä vielä valaistukseen. Kiintokalusteet aiheuttavat edelleen tuskaa, tosin keittiön suhteen ollaan taidettu päätyä jo johonkin lopputulokseen. Yksi melko varma toimittajakin on tiedossa, mutta verkot silti vielä vesillä. Isoin huoli sisustuksellisesti on kodinhoitohuone-vaatehuone yhdistelmästä. Kalusteiden sijoittelu on haasteellista.

Pohdin jo vakavasti sisustussuunnittelijan palkkaamista, erästä Virolaista, blogimaailmassa useasti suositeltua sellaista, mutta taitaa olla niin, että tiukka budjettimme ei veny moisiin rahasummiin. Tai ainakaan tässä vaiheessa en uskalla viljellä rahaa minnekään muualle kuin sinne missä sitä satavarmasti tarvitaan. Apua olisin kaivannut juuri kiintokalusteisiin, materiaalivalitoihin ja valaistukseen. No, en ole vielä haudannut tuotakaan vaihtoehtoa. Päättämätön kun olen.

Kuluneilla viikolla ollaan palaveerattu mahdollisten talotoimittajien kanssa, pyydetty urakointitarjouksia, laskettu sisätöiden vaatimia työtunteja timpurille, vertailtu talotarjouksia, pyydetty tarjouksia pihasuunnittelusta, piirrelty keittiötä ja pyydetty lisää tarjouksia siitä, käyty asuntomessualueella taas tutustumassa kohteisiin, kerätty lisää inspiraatiokuvia pinterest-tilille, laitettu asunto myyntiin ja pidetty ensimmäinen näyttö. Olikohan siinä kaikki? Niin ja tietysti puhuttu, puhuttu ja puhuttu rakennusprojektista, sisustuksesta ja kaikesta aiheeseen liittyvästä keskenämme ja jokaisen kynnellekykenevän kanssa.

Mutta siis ehdottomasti kiireisin asia olisi saada nykyinen asuntomme kaupan ja tietysti se talon materiaali päätettyä, jotta saataisi lupakuvat piirrettyä ja luvat hakuun. "Pikkujuttuja" sisustuksen rinnalla ;)

Yritän siis palata pian päätösten kanssa :)

lauantai 28. maaliskuuta 2015

kolme pientä porsasta...

Kaikki kai tuntevat tarinan kolmesta pienestä porsaasta, joista jokainen rakensi talonsa eri materiaalista. Ensimmäinen oljista, toinen puusta ja kolmas tiilistä. Näiden päätösten äärellä täällä itsekin painiskellaan ja takaraivossa jyskyttää kokoajan pelko siitä isosta pahasta sudesta…

No, meillä ei ole vaihtoehtona oljet, mutta puu ja kivi/betonivaihtoehtoja täällä ollaan pyöritetty. Kivitalo on meidän ultimate haaveemme, mutta puutalot ovat olleet mukana kahinoissa pääosin budjettisyistä. Mutta koska en ole yksinkertainen ihminen, joka vaan tyytyisi johonkin vaihtoehtoon, niin haluan katsoa kaikki kortit ennen kuin mistään haaveesta luovutaan. Siksi aloitimmekin talotarjousten pyynnit lopullisilla kuvilla pelkästään passiivikivitalotoimittajilta. Tarjousta pyydettiin Passiivikivitalot.fi:ltä, Passiiviharkko.fi:ltä sekä HEVI Kivitaloilta.

Tarjouksia odotellessa juttelin pitkään yhden kanssarakentajan kanssa ja hän sai minut kiinnostumaan siporex harkoista rakennusmateriaalina. Toki olin kyseisiin harkkoihin jo aiemmin törmännyt, mutta en ollut perehtynyt eri kivitalojen harkkovaihtoehtoihin. No, siporex harkot taitavat olla aikamoinen vedenjakaja rakentajien ja rakennuttajien kesken. Mutta näitä kevytbetoniharkkotaloja ollaan rakennettu Suomessa jo aikapäivät ja ei niistä asukkailla kai paljon huonoa sanottavaa ole. Harkkohan on ns umpiharkko, eli erillistä betonivalua siihen ei tarvita samaan tapaan kuin vaikka Lammi-harkoissa tai noissa eps/neopor harkoissa. Se on myös huokoinen, eli helpommin muokattava kuin kiviharkot, eli rakentaminen on nopeampaa. Materiaali kiinnostaa myös siksi, että sitä ei tarvitse kuorruttaa muovilla vaan eristävyys tulee huokoisesta materiaalista. Kuulostaa maallikolle yhtä hyvältä kuin hirsirakenne. Pyysinpä siis kiusallani myös tarjouksen Rock-kivitaloilta. Lisää vettä myllyyn heitti vasta valittu vastaava mestarimme Petri, joka viimeistelee juuri omaa aeroc-siporexharkkotaloaan. Hän mainitsi, että sai omat harkkonsa suoraan Viron tehtaalta n. 70% edullisemmin kuin näiltä kotimaisilta siporextalofirmoilta (Rock, Jämerä…) ja hänen talonsa neliöhinnat ovat aikasta edulliset. Kuulostaa enemmän kuin hyvältä tällaiselle budjetin kanssa painivalle. No, nyt siis odotellaan tarjousta sekä Rock-kivitaloilta vesikattovalmiista toimituksesta sekä harkoista aerocin tehtaalta Virosta.

Passiiviharkkovalmistajilta taasen sain viimeiset tarjoukset tällä viikolla. Vaikeaa on vertailu, sillä vaikka pyysimme kaikilta tarjousta vesikattovalmiista toimituksesta, niin keneltäkään ei sitä ihan suoraan tullut. Eniten toiveitamme kuunteli HEVI Kivitalot joka tarjosi hyvin laajan materiaalitoimituksen ja välitti tarjouspyynnön urakoitsijalleen. Erinomaista ja nopeaa myyntityötä heiltä ollut nyt tarjouksen saamisen jälkeenkin. Passiivikivitalot taasen on voittanut sydämemme useilla asuntomessuilla ja heidän myyjänsä on meitä jo useamman kerran kosiskellut esimerkiksi messuilla ja heidän taloesittelyissään. Passiivikivitalojen tarjouksessa oli paljon asioita, mutta siitä myös puuttui olennaisia osia vesikattovalmiista toimituksesta. Heidän viehätyksensä on brändin lisäksi harkko, jota ei tarvitse liimata kiinni sekä heidän vahva koulutuksensa omatoimirakentajille. Passiiviharkoilta saimme taasen hurjan riisutun tarjouksen. Käytännössä vain harkot. Harmittaa kun tarjouksiin ei vastata pyydetyllä tavalla tai edes pahoitella asiaa jos kaikkien osioiden tarjoaminen ei ole mahdollista. No, emme nyt pyytäneet heiltä vielä tarkennusta, katsotaan näitä muita nyt ensin.

Tämä kuva mun instagram-tililtä. Tarjousten purkua tehty apukuskin paikalla välillä HKI-Kuopio. Tämäki teksti syntyi samoissa asetelmissa välillä Kuopio-Kuusamo.

Mutta puutalotarjoukset on jätetty odottamaan hetkeksi, että saataisi nyt tämä haaveen mahdollisuus selvitettyä. Vaikeaa on vertailla näitä kahta materiaalivaihtoehtoa, sillä molemmissa on hyvät ja huonot puolet ja molemmilla on kannattajansa. Jos sinulla on viisautta jaettavana niin go ahead :) Päätäni voi sekoittaa entisestään ;)

perjantai 13. maaliskuuta 2015

kitchen dreams rethought

Keittiösuunnittelu on se, mitä olen odottanut ehkä eniten tässä rakennusprojektissa. Ihanaa kun saa suunnitella nykyistä isomman ja toimivamman keittiön ja ilman melkein mitään rajoittavia raameja. Mutta enpä arvannut, minkälaiseen valintojen mereen sitä sukelsinkaan! Edellinen keittiön suunnitteluprojekti n. 9 vuotta sitten oli hurjan helppo. Silloin kävimme tasan kahdella keittiösuunnittelijalla ja niistä ensimmäinen (Puustellin edustaja) osasi parannella omat haaveemme entistä toimivammiksi. Toki omat haaveetkin olivat silloin ehkä selkeämmät. Tiesin haluavani ehdottomasti valkoisen keittiön ja pähkinän väriset tasot. Selkeää oli myös, että haluan kaikki koneet integroituna. Pienehkössä keittiössä valinnan vaikeutta ei tullut, vaan ennemminkin piti vaan tyytyä siihen mitä noihin raameihin mahtui.

Mutta nyt tuleva keittiömme on n. 12m2 kokoinen. Ja lisäksi olen kerännyt Pinterest-tililleni paljon kuvia kauniista keittiöistä joissa on minua viehättäviä asioita. Mutta kun ne kaikki eivät ole samanlaisia. Nyt ollaan pisteessä, että meidän pitäisi oikeasti päättää mitkä asiat on pakko saada ja mitkä ovat vähemmän tärkeitä asioita.

Keittiöajatuksia olen pähkäillyt aiemmin näissä ajatuksia keittiöstä ja sitä sun tätä -kirjoituksissa. Nyt siis meillä oli toinen tapaaminen Keittiömaailman Sini Zimmerin kanssa ja saimme nähdä mitä hän oli toiveistamme meille taikonut. Ja ihan kivahan se oli. Ei mitään maatamullistavaa ja uutta, mutta toimivalta vaikutti. Saamme häneltä tänään vielä kuvia sähköpostilla, mutta tässä kännykkäkuva ensimmäisestä luonnoksesta.


Ensimmäisenä silmäni osui kylmälaitteisiin. Iso harmitus, että meille ei miehen (ja osittain myös omasta) toiveesta tule integroituja kylmäkoneita. Olisihan tuo kalusteseinä hurjasti kivempi yhtenäisellä kalusteovella. Sitten silmäni osui tuohon lieden alle sijoiteltuun uuniin. Haluanko sen tuohon näkyville? Pitäisikö se sijoittaa saarekkeeseen tai jopa tuohon aamiaiskaappiin? Siis sinne ovien sisäpuolelle täysin piiloon?

Ja sitten päästiinkin vaikeaan asiaan, eli keittiön ovien väriin sekä tasomateriaaliin… Ja voi että osaa olla päättämätön rouva täällä! Sini vaihtoi välillä kalusteseinän mustaksi ja välillä saarekkeen mustaksi. Välillä tasot olivat valkoiset ja välillä mustat. Sitten muistinkin, että betonitaso saattaisi olla mahdollinen jos lattia ei ole betonia, eli tasot vaihdettiin harmaiksi. Sitten siirrettiin kylmäkalusteita enemmän vasemmalle ja saarekkeesta tuolien paikkaa myös vasemmalle. Sitten pohdittiin roskislaatikoston leveyttä ja sitä, onko tärkeää, että kaikkien laatikostojen linjat ovat samat (eli ovat yhtä leveitä ja korkeita).

Niin ja sitten päädyttiin vedinongelmaan… Kun meille on tulossa se kauan kaivattu apteekkarinkaappi, niin sitä ei kuule niin vain pomppusaranoilla operoidakaan… ja sama ongelma on isojen vedinlaatikoiden kanssa. Eli pitäisikö sittenkin taas laittaa ne vetimet? Siis kalusteseinän kalusteisiin sekä vetolaatikoihin. Vai miten olisi urallisten kaapinovien kanssa? Testasimme avata yhtä integroitua astianpesukonetta, jossa oli urallinen vedin ja oli hurjan jäykkä. Lisäksi kuulimme toisaalta, että ne urat monesti naarmuuntuvat ja niistä lähtee maali kun niitä lähmitään pitkien kynsien kanssa. Ja jos päätyisimme urallisiin oviin, niin silloin pitäisi ehdottomasti kaikkien laatikostojen oltava linjassaan toistensa kanssa. Huoh.

Istuimme Sinin luona taas kolme tuntia! Toki kävimme siinä läpi myös kodinhoito/vaatehuoneen sekä arkieteisen kalustesuunnitelmat, mutta melkein mitään emme edelleenkään osanneet lyödä lukkoon. Tai päätettiin me nyt sitten kai, että meille tulee taas täysvalkoinen keittiö. Ehkä. Ja kyllä noiden kodinkoneiden paikat on kai päätetty.

Eniten tuossa keittiössä pidän ehkä tuosta 120x200cm saarekkeesta :) Siinä nyt vain pohdituttaa, että saisiko siihen tehtyä sivureunoille jatkuvat tasot? Puusta se onnistuu ja kuulemma myös siitä kvartsista, mutta kvartsissa hintaa tulee n. 1000€/sivu, eli not worth it. Mutta betonista? Tai pitäisikö pohtia esim tummaa puuta tähän saarekkeen tasomateriaaliksi? Tai samaa puuta kun mistä ulko-ovemme ehkä tehdään?

No, askel eteenpäin kuitenkin taas :) Onko sinulla ideoita tai lohduttavia sanoja? Oliko teidän kiintokalustesuunnittelu yhtä tuskaista? Onko tämä taas yksi sellaisista asioista, joka sitten vain yhtäkkiä tuntuukin itsestäänselvältä?

torstai 5. maaliskuuta 2015

energiaa

Nyt kun talomme pohja on vihdoin ja viimein, pitkän vääntämisen jälkeen, lyöty lukkoon, voi alkaa pohtia niitä oikeita käytännön asioita. Mahtavaa! Nyt pitää siis ottaa kaikki ilo irti suunnitteluvaiheesta, sillä kokeneemmilta raksaajilta olen kuullut, että se ilo kyllä loppuu ja muuttuu ahdistukseksi, kun pitää saada nopeita ratkaisuja aikaan. Mutta nautitaan nyt siis kun voidaan :)

Ja jostainhan se suunnittelu on aloitettava. Sain kivan töytäisyn suunnittelun aloitukseen, kun nettirautakauppa www.taloon.com kutsui minut blogikilpailuun www.energianiksit.fi, jossa etsitään arjen energianiksejä.

Kuvat täältä, täältä, täältä ja täältä
Energianiksejähän on vaikka minkämoisia, pohdin, että kirjoittaisinko tässä pitkän listan erinäköisistä (itsestäänselvistä…) energiansäästövinkeistä, mutta se nyt ei minusta tähän blogini vaiheeseen oikein sovi. Pysyköön siis blogi linjassaan ja pohditaan niitä isoja linjoja ensiksi.

Ihan ensimmäisenä tulee mieleen se selkeä energiasyöppö, eli lämmitys. Asumme vielä toistaiseksi 80-luvulla rakennetussa rivitalossa, joka kuuluu kaukolämpöverkkoon. Kärjistetysti jos ajattelee, niin emme saa minkäänlaista rahallista hyötyä, vaikka tekisimme niitä yleisiä lämmönsäästöniksejä, kuten laskisimme huonelämpötilaa, rajoittaisimme tuuletusaikoja ja eristäisimme ikkunat sekä ovet tiivistenauhalla. Mutta minulle kaikki ei olekaan aina rahasta kiinni. Mieheni on ristinyt minut leikkimielisesti Eko-Essiksi, sillä pyrin olemaan aika monessa asiassa niin paljon luontoa (ja omaa kehoa) säästävä, kuin mahdollista. Siksipä meillä pidetään makuuhuoneiden patterit kiinni ympäri vuoden (ja ovet kiinni, jottei kylmä karkaisi) ja eristettiin muutama vuosi takaperin kaikki ikkunat sekä ovet ammattilaisen toimesta. Voisimme toki tehdä paljon muitakin myönnytyksiä energiansäästöä ajatellen, mutta valitettavasti joissain asioissa olemme itsekkäitä ja nautimme esim pitkistä suihkuista ja saunahetkistä.

Mutta uudessa talossa päätettäviä, energiaan liittyviä asioita onkin hieman enemmän. Opiskelin tuossa hieman mistä kaikesta omakotitalojen energiankulutus koostuu. Rakentaja.fi -verkkopalvelusta löysin rakentajakoulun omakotitalon rakentajalle ja siellä kerrottiin energiankulutuksen jakautuvan seuraavasti:

- tilojen lämmitys 40-60 %
- huoneisto- ja kiinteistösähkö 20-30 %
- käyttöveden esilämmitys 10-25 %
- tuloilman esilämmitys 5-15 %.


 Lisäksi energiankulutus riippuu seuraavista asioista:

1. lämmöneristeen määrästä eli rakenteiden U-arvosta
2. ikkunoiden ja ovien U-arvosta
3. ilmanvaihdosta ja tehokkuudesta, jolla poistoilmasta otetaan lämpö talteen
4. kodinkoneiden ja -laitteiden energiankulutuksesta
5. valaistusratkaisuista
6. valitusta lämmitysjärjestelmästä
7. perheen asumistottumuksista.

Hui, isoja asioita päätettäväksi ja pohdittavaksi! Vähän eri luokassa, kuin että "tiivistäisinkö vanhat ikkunat"

Rakenteiden U-arvoja emme vielä tiedä, rakennusmateriaalia ja talotoimittajaa kun ei olla vielä valittu. Sen tiedän, että uudisrakennukset ovat nykyään niin tiiviitä, että lämmitysenergiaa kuluu suhteessa aika vähän. Rakennuksen vaipan, eli katon, seinien ja lattian kautta karkaa lämmöstä 30-40%. Katolla on näistä isoin energiahukka. Näiden osien lisäeristämisen kannattavuus kannattaa siis miettiä. Moni sanoo laittavansa yläpohjaan hieman enemmän puhalluseristettä, jotta energiahukka pienenee. Rakennellen-blogin rakentajapariskunta myös vinkkasi, että olivat laittaneet alapohjaan suositellun 200mm eristeen sijaan 300mm eristettä, jolloin lattia saatiin energiatehokkaammaksi (olivat tämän kannattavuudesta vääntäneet hetken kättä vastaavan mestarinsa (?) kanssa, mutta heidän ajatuksensa oli osoittautunut laskelmien mukaan järkeväksi). Olemme tässä matkan varrella myös pyöritelleet ajatusta ihan passiiviluokituksen talon rakentamisesta, mutta päätöstä emme senkään suhteen ole tehneet.

Ikkunoiden kautta voi karata 15-20% pientalon lämmitysenergiasta. Uudiskohteiden ikkunoiden ja ovien U-arvot ovat toisaalta tosi pieniä. Niin pieniä, että ilmeisesti niihin ei vertailussa tarvitse kovin tarkkaa tarttua, ellei tavoitteena ole se passiiviluokituksen talo. Tästä ovi- ja ikkuna-aiheesta voisin myös avautua, sillä minulle on vielä epäselvää kannattaisiko nekin kilpailuttaa erikseen, vai olisiko melkein yhtä kustannustehokasta (ja helpompaa) vaan ottaa ne talotoimittajan kautta? Onko teillä kokemusta tämän alueen kilpailuttamisen kannattavuudesta? Entä loppuuko talopakettitoimittajan mielenkiinto siihen, jos jätämme nuo osiot pois tarjouspyynnöstä?

Ilmanvaihdon mukana saattaa karata jopa 30-50% pientalon lämmitysenergiasta. Ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenotto vähentää lämmityskuluja 15-30% verrattuna pelkkään koneelliseen ilmanvaihtoon (opiskelin tämän tehokkaasti täältä). Hyvin tiiviissä rakennuksissa päästään lämmön talteenotolla vieläkin vähäisempään kulutukseen. Tämä aihe on ihan hepreaa minulle. Onneksi miehellä riittää hieman enemmän mielenkiintoa näinkin tärkeään asiaan. Pitkään hän haastattelikin Rakennellen-blogin Jonia, joka on alan ammattilainen. Varmaan kiusataan häntä hieman lisää, kun päästään päätöksiin tämän asian suhteen. Ja onneksi tähän puoleen talolle tehdään tarkat LVI-suunnitelmat, joissa näihin asioihin tullaan perehtymään tarkemmin.

Kodinkoneiden ja -laitteiden energiankulutukseen sen sijaan tulemme kiinnittämään huomiota. Tosin herättää hieman hämmennystä, että niitä A-luokkia on nykyään niin paljon. Kaiken maailman AAA+++ -luokkia. No, meille riittänee se, että luokitus alkaa A:lla ja antaa sitten muiden ominaisuuksien tehdä se lopullinen valinta.

Valaistusratkaisut ovat myös vaikeita. Kun remontoimme nykyistä asuntoamme vuonna 2006, ei esimerkiksi LED-valaisimista puhuttu ollenkaan. Silloin energiasyöpöt halogeenit olivat kuuminta hottia ja niitä kylvettiin asuntoomme kaikkialle. Nyt LED-valaisimet taitavat olla itsestäänselvyys lähes kaikille. Meille niitä on myös pohdittu valolistojen osalta sekä tietysti ulkovaloiksi. Jonkinnäköistä valaistussuunnitelmaa pitäisi kuitenkin taloon tehdä. Nyt jos olisi hieman pidemmällä tässä rakennusprojektissa, niin voisi hyödyntää tuolta taloon.comin sivuilta löytämäni maaliskampanjan LED-valaisimista. Ties vaikka tekisin nyt ensimmäisen hankintani taloon. Esimerkiksi tämä Canto-seinävalaisin olisi mieluinen.

Kun puhutaan uuden talon lämmitysratkaisusta, niin se onkin sitten isompi kysymys. Vaihtoehtoja kun on vaikka muille jakaa! Alussa pidimme itsestäänselvyytenä, että uuteen kotiin tulee maalämpö. Maalämpö onkin hyvin ekologista, sillä pääosin lämpö (ja myös viilennys) saadaan kallioon porattavasta kaivosta. Mutta jotta se lämpö saadaan kaivosta, tarvitaan maalämpöpumppu. Joka siis tarvitsee toimiakseen sähköä. Ja kaikista kylmimpinä kuukausina maalämpö ei välttämättä riitä, vaan lisäksi tarvitaan sähköä. Ja kaiken lisäksi maalämpökaivon poraaminen sekä pumpun hankkiminen on aika iso sijoitus. Maalämpövaihtoehto onkin jäänyt meillä hieman paitsioon, sillä mieheni innostui ajatuksesta laittaa taloomme hybridilämmitysjärjestelmä, eli meidän tapauksessamme vesitakka yhdistettynä aurinkolämpöön. Tässä ratkaisussa houkuttaa moni asia. Ensinnäkin kuvittelemme olevamme kovia polttamaan takkaa. Olisi siis hyvä saada takka hyötykäyttöön. Usealta omakotiasujalta olen kuullut, että takkaa ei oikein tule poltettua, sillä se lämmittää huoneilmaa liikaa. Vesitakassa tätä ongelmaa ei olisi, sillä puunpoltosta syntyvä energia otetaan talteen vesivaraajaan ja jaetaan sitten lämmitystarpeen mukaan lattialämmitysputkistoon sekä lämpimään käyttöveteen. Vesitakkalämmityksen tueksi tulisi sitten ne aurinkopaneelit, sillä kesällä takkaa ei varmaan innosta polttaa niin paljon. Lisäksi lämmitysurakkaan voidaan valjastaa myös puukiukaan savupiippuun laitettava vastus, jolloin kaikki poltettava puu saataisi hyötykäyttöön. Haasteita tässä lämmitysmuodossa on tietysti se tarvittavan polttopuun määrä (ja hinta) ja työ jota takan polttaminen vaatii (jos se ei enää alkuinnostuksen jälkeen tunnu niin kivalta). Kustannukset moiselle järjestelmälle ovat myös vielä mutu tasolla.

Mutta olemme siis todella alussa tämän pohdinnan kanssa. Koska itse olen parempi keskittymään hieman kepeämpiin aiheisiin, kuten sisustusmateriaaleihin, olen yrittänyt ulkoistaa tätä lämmitysmuodon selvitystyötä miehelleni. Nyt kun talo on suunniteltu, onkin hänellä to do-listalla hankkia ihan oikeaa, vertailukelpoista tietoa eri lämmitysmuodoista ja niiden kannattavuudesta sekä kustannustehokkuudeltaan, että ekologisuudeltaan.

Loput onkin sitten niitä omia asumistottumisasioita. Pikkuvessaan olen kaavaillut kosketusvapaata hanaa, esimerkiksi Oraksen Cubistaa, jotta pienet (ja isommat) ihmiset, eivät turhaan juoksuttaisi sitä vettä. Moinen voisi olla ihan tehokas myös kylpyhuoneen altaan hanana, sillä illalla kasvoja ja hampaita pestessä tulee myös valutettua vettä ihan turhaan. Ovet voisi laittaa nopeammin ja hanakammin kiinni perässään, mutta pienten lasten kanssa sitä joutuu valitsemaan ne taistelunsa. Olemme siitä ihmeellinen lapsiperhe, että emme ole tähän mennessä omistaneet kuivausrumpua. Uuteen kotiin sellainen kuitenkin tulee, vaikka se onkin aikamoinen energiasyöppö.

Moneen asiaan sitä siis pitäisi vielä perehtyä ja yrittää pitää mielessä samalla myös energiansäästöasiat. Mielestäni on hienoa, että nykyrakentamisessa energiatehokkuuteen pyritään enenevässä määrin. EU on myös tiukentamassa uudisrakennusten energiavaatimuksia. Sen järkevyydestä tosin ollaan montaa eri mieltä.

Onko sinulla jakaa kanssani energianiksejä arkeen tai rakentamiseen liittyen? Tämä kirjoitus osallistuu www.energianiksit.fi blogikilpailuun. Olisi hienoa jos voisit käydä äänestämässä kirjoitustani kampanjasivuilla. Äänestämällä voit voittaa 300 euron lahjakortin taloon.comin LED-valaisimiin.

tiistai 17. helmikuuta 2015

sitä sun tätä

Taas ollaan lähdetty fiiliksissä aallonharjalta alaspäin. Mitään erityistä syytä asialle ei ole, mutta tuntuu kaikki vaan tapahtuvan aivan liian hitaasti tällaiselle "kaikkimullehetinyt"-ihmiselle. Mutta kai tässä tapahtuukin.

Pääsimme viime viikolla suunnittelemaan keittiötämme Keittiömaailman Sini Zimmerin luo. Tämä tosin oli siis vasta sellainen kartoituskäynti, jossa siis minä luettelin miljoona toivetta, haavetta ja vaatimusta, esittelin tuhat kuvaa Pinteresin keittiö-taulultani ja lehtileikearkistostani sekä höpötin suuni kuivaksi. Ja koko tämän ajan siis mieheni istui vieressä huvittuneena päätään pudistellen :) Suunnilleen näin se sujui silloin viimeksikin kun 9 vuotta sitten nykyistä keittiötämme suunnittelimme. Mies puuttui silloinkin asiaan vasta sitten, kun kuuli ensimmäisen hinnan ;) Mutta siis nämä haaveet ja toiveet Sini sitten ammattitaidollaan kasaa ja suunnittelee meille unelmiemme keittiön. Ai niin ja sen lisäksi kodinhoitohuoneen, vaatehuoneen, arkieteisen ja kaikki muutkin kiintokalusteet.

Vietimme Sinin luona melkein kaksi tuntia ja emme edes vielä päässeet hypistelemään materiaaleja tai mekanismeja… Juttua siis riitti :D No, ne materiaalit ovat sitten aika pikku juttu, kun toiminnallisuudet ovat kohdillaan. Ja isolta keittiötoimittajalta kuitenkin löytyy niitä materiaaleja kaikkeen lähtöön. Jo nyt kuitenkin kuulin, että heiltä ei löydy sellaista aamiaiskaappimekanismia, josta haaveilen. Siis tällaista:

Kuva Pinterestista ja alunperin täältä
Eli siis ihana kaappi, jonka sivulle taittuvien ovien taakse saa piilotettua leivänpaahtimen, vedenkeittimen, kahvinkeittimen, mikron ja ehkä yleiskoneenkin. Nuo sivulle taittuvat ovet näin siskoni ystävän upouudessa Rock-kivitalossa noin kuukaisi takaperin ja tuli heti sellainen "pakkosaada"-fiilis. Miten kätevää on saada kaikki pienkoneet pois pöytätasolta ja kuitenkin sellaiseen kaappiin jonka ovet eivät ole tiellä kun ovat auki. Aamiaistahan kuitenkin tehdään monesti muutamia minuutteja ja jos ovet ovat avoinna, ovat ne helposti kulkureitin tiellä. Olen aikaisemminkin nähnyt aamiaskaappeja, jotka on toteutettu rulokaappiovilla tai sitten tällaisella ylöspäin aukeavalla mekanismilla:

Kuva Pinterestista ja alunperin täältä (vaikka kuvan alakulmassa kyllä lukee "Näköisiä kulmia", ties mistä siis alunperin kotoisin)
Mutta tämä systeemi ei ole minusta ihan yhtä kätevä kuin tuo ovien sivulle uppoaminen. Mutta sitä systeemiä ei siis saa Keittiömaailmasta… Mistäköhän saisi? Pitääkö marssia puusepälle? Tai siskon ystävän keittiö tuli joltain Tikkurilassa sijaitsevalta keittiövalmistajalta, jonka nimeä en ole koskaan ennen kuullut… Pitänee vielä kysyä yhteystiedot uudestaan, kun tämä lahopää ei mitään muista.

Mutta menipäs tämä kirjoitus taas ihan hakoteille :D Siis kiintokalustesuunnitelmaa pukkaa maaliskuun ensimmäinen maanantai :) Tosin eihän me mitään sieltä paperilla saada, ennenkuin nimet on paperissa, eli en voi niitä teillekään esitellä :( Korvaamatonta suunnitteluapua tullaan silti kuitenkin saamaan. Ja jotain käsitystä siitä, mitä unelmien keittiö saattaisi maksaa. Luulenpa, että kun saadaan hinta nenän eteen niin alkaa armoton hilavitkuttimien ja unelmien karsiminen ;) Niitä minun keittiöhaaveitani muuten puin aikaisemmin jo tässä blogitekstissäni.

Muuten emme ole saaneet muuta aikaan, kuin sovittua tarjoustenläpikäyntitreffit kahden talotoimittajaehdokkaan kanssa. Huomenna treffataan Planiatalo ja vajaan viikon päästä Siklatalo. Vähän salaa vasemmalta tähän ensimmäisen testikierroksen kilpailutukseen kurvasi mukaan myös Dekotalo. Heidän sinnikäs myyjänsä halusi välttämättä antaa tarjouksen ja kun lupasi sen antaa sähköpostitse, niin eihän se mitään haitannut. Laitoin hänelle tarjouspyyntöspeksit tiistaina, lisätietoja samana iltana ja tarjouksen sain keskiviikkona aamupäivällä. Nopeaa toimintaa sanoisin. Tosin tarjous oli tehty aika yleisellä kaavalla, ei paljon tarkennuksia kyselty tai pahemmin keskitytty tarjouspyyntömme sanamuotoihin, mutta antanee hieman hintasuuntaa. Positiivisesti yllättyneitä oltiin. Eli eiköhän me joku talo saada meidän budjetilla ;) Mielenkiinnolla odottelemme siis tulevia talotoimittajatapaamisia, onkohan hinnat linjassa ollenkaan?

Ehkä tässä siis tahti hieman kiristyisi ensi viikon aikana. I sure hope so! Ai niin, ja tulee meille ensimmäinen perhe katsomaan meidän nykyistä asuntoakin. Yksi äitikaveri kyseli paikallisissa facebook-ryhmissä alueelta myyntiin tulevia kolmioita tai neliöitä, joten sovittiin treffit. En uskalla edes miettiä miten hienoa olisi, jos saataisi tämä asuntokin kaupan näin helposti. Pitäkää siis sormet ja varpaat ristissä, että rakastuvat meidän asuntoon :)

lauantai 7. helmikuuta 2015

kymppitonni

Wau! Te olette vierailleet blogissani jo yli 10 000 kertaa! Nöyräksi pistää… No on siinä pitkä matka vielä kokeneempien raksabloggaajien määriin ;)

Päätin nyt sittenkin jättää julkaisematta ainakin tässä vaiheessa sen tarkemman pohjapiirustuksen. Siihen kun suurella todennäköisyydellä tulee kuitenkin vielä joitain muutoksia, niin julkaistaan sitten kun on lähempänä totuutta. Ja saahan siitä edellisen kirjoituksen kuvastakin jo jotain ideaa :)

Taloprojektiin liittyen on jotain tapahtunutkin. Laitoin eilen illalla sitten tarjouspyynnöt kahteen firmaan tuon pohjapiiroksen pohjalta. Nämä talotoimittajat ovat varmasti mukana lopullisessakin kilpailutuksessa (tai no, riippuu toki tästä tämän kilpailutuksen kokemuksesta) ja kun tarvitsemme nyt tiedon onko budjettimme reilu vai nafti, on meistä järkevä saada hintaluokat selville. Hurjasti pohja ei varmaan tule enää muuttumaan, joten uskon noiden tarjousten päivityksen olevan sitten melko helppo juttu sekä talotoimittajalle, että meille.

Eilen myös vietin monta tuntia tulevan naapurimme, Koti rinteessä -blogin Sadun kanssa poristen, ylläripylläri, taloasioista. He ovat prosessissa meitä muutaman kuukauden edellä, joten on mahtavaa saada kuulla heidän kokemuksiaan. Ja onneksi henkilökemiatkin kohtaavat sekä meillä, että meidän lapsilla. Mahtava rikkaus, kun tulee ihania naapureita :)

Tänään taas saimme nauttia kokemuksen syvistä rintaäänistä Rakennellen -blogin Marian ja Jonin tulevassa kodissa. Mieheni pääsi turisemaan Jonin kanssa pitkään mm. ilmanvaihtokoneistoista, äänieristyksistä, alapohjan eristyksestä jne. Me sitten vaihdoimme Marian kanssa muutaman yleisen sanan rakentamisesta, hieman häiritsi kaksi kauhukakaraa jotka jouduimme ottamaan mukaan… Kyllä siinä tulee niin pieni ja tietämätön olo kun kokeneempien kanssa juttelee. Ja pienessä hetkessä saa kultaakin arvokkaampia vinkkejä. Kiitos kovasti Maria ja Joni! Ja toivottavasti ette tule katumaan tarjoustanne neuvoa meitä tulevaisuudessakin ;)

Tulevalla viikolla tiedossa on mm. budjetin laatimista, tarjouspyyntöjen lähettelyä sekä kustannustasojen selvittelyä ja torstaina meillä on tapaaminen Keittiömaailmassa. Päätimme nyt sitten tarttua monen vihjeeseen ja aloitamme keittiön suunnittelun vaikka pohja ei olekaan vielä täysin lukkoon lyöty. Nyt tietysti on vielä mahdollisuus vaikuttaa niihin mittoihin ja esim ikkunoiden paikkoihin.

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

urakointitavan valinnasta

Kiitos kommenteista edelliseen blogitekstiini. Kokemuksia ja vinkkejä otetaan edelleen kiitollisena vastaan. Etenkin kiinnostaa se, miten valitsitte ne firmat miltä pyysitte tarjouspyynnöt?

Alunperin tämä teksti syntyi edellisen blogitekstin perään, mutta koska tuota asiaa tuntuu olevan minulla niin paljon, niin jaoinpa nämä nyt erillisiksi postauksiksi.

Rakennusprojektiin lähdimme ajatuksella, että avaimet käteen/muuttovalmis talotoimitus on meille ainut oikea vaihtoehto. Tässä matkan varrella on sitten ajatukset muuttuneet siihen suuntaan, että haluaisimme pilkkoa urakkaa pienempiin osiin ja siten saada enemmän vaikutusmahdollisuutta materiaaleihin, tekijöihin ja kustannuksiin.

Mutta kuinka pieniin osiin? Otetaanko projektille pääurakoitsija, joka pitää kaikki langat käsissä ja kilpailuttaa aliurakoitsijoita? Vai hoidetaanko osaurakoina niin, että minä hoidan itse kilpailutukset ja aikataulutukset (toki sen ammattitaitoisen vastaavan mestarin lempeällä opastuksella)? Vai uskaltaisimmeko olla niin rohkeita, että rupeisimme itse työnantajiksi ja palkkaisimme kaksi timpuria verokortilla töihin ja itse toimisimme mahdollisuuksien mukaan apukäsinä?

Tämä viimeinen vaihtoehto on kuulemma se kaikista kustannustehokkain vaihtoehto, mutta sisältää myös ehkä eniten riskejä. Tämä on myös kauimpana siitä meidän ihan ensimmäisestä ajatuksesta rakentamisen toteuttamisen suhteen. Mutta, call me crazy, tämä tapa kiehtoo minua kaikista eniten. Miksikö? No, sen kokonaisurakoinnin ollessa kaikista kallein vaihtoehto (ja se vaihtoehto, jossa itse saan vaikuttaa kaikista vähiten tekijöihin) olisi se osaurakointi seuraava vaihtoehto. No siinä sitten raksalla kävisi jatkuvasti eri porukkaa lyhyissä työsuorituksissa. Tällöin tekijöille ei muodostusi ns suhdetta siihen meidän raksaan. Ei heitä kiinnostaisi olla neuvomassa vaikka sähkömiestä oikeaan paikkaan, jos se ei heidän työhönsä vaikuta. JOS me löytäisimme sen sijaan hyvät ja luotettavat timpurit, jotka olisivat raksalla alusta loppuun, muodostuisi heille varmasti jonkunnäköinen suhde sekä meihin että tulevaan taloomme. He olisivat silloin meidän luottomiehiämme, jotka auttaisivat siinä missä olisi tarpeen. Kuulostaako turhan idealistiselta? Varmaan. Mutta näin se ilmeisesti parhaassa tapauksessa menee. Huonossa tapauksessa meille sitten osuisi timpurit joilla ei olisi ammattiylpeyttä, jotka tekisivät virheitä joita korjattaisi (meidän piikkiin), jotka sairastelisivat jatkuvasti (meidän piikkiin) ja jotka venyttäisivät projektia, koska seuraavasta työmaasta ei olisi vielä tietoa (jälleen meidän piikkiin). Niinpä niin. Asiassa pohdituttaa myös tietysti se oma aika ja puhti. jos meillä on omat timpurit, jää myös materiaalihankinta meidän vastuullemme. Tarkoittaako se, että jokaisen työpäivän jälkeen hilpaisemme rautakauppaan hakemaan timpureiden tarvitsemia materiaaleja? Vai osaavatko he varoitella vaikka viikkoa ennen, mitä seuraavalle viikolle pitää hankkia, jolloin rautakaupassa pitäisi vierailla vain kerran-pari viikossa?

Mikä on siis se oikea tapa rakennuttaa talo? Miten te valitsitte urakointitavan? Jälkikäteen katsottuna, olisitteko tehneet jotakin toisin? Ja jos teillä on vinkata hyviä tekijöitä (timpureita, rakennusfirmoja…) niin yhteystietoja saa laittaa tänne tai vaikka sähköpostilla :)

maanantai 2. helmikuuta 2015

talotoimittajan valinnasta

Nyt kun ainakin henkisesti ollaan harpattu projektissa eteenpäin, alkavat aivot raksuttamaan siihen suuntaan mitä asiaa seuraavaksi pitäisi edistää. Piirustusten valmistumisen jälkeen to do-listallamme olisi sitten luonnollisestikin vastaavan mestarin valinta (josta kirjoittelinkin jo täällä), tontin pintavaaituksen sekä perustamistapalausunnon teko ja sitten niin pieni asia kuin talotehtaiden kilpailutus…

Tässä kohtaa tuleekin sitten tenkkapo tälle keltanokkarakennuttajalle. Kateellisena olen lukenut toisia raksailublogeja ja seurannut tulevia naapureitamme, joille tuntuu alusta saakka olleen selvää mistä materiaalista talo rakennetaan ja millä urakointitavalla se tulee nousemaan. Mutta ei meille ei.

Olemme aina haaveilleet vaaleaksi rapatusta kivitalosta. Rapattu pinta vaan iskee meihin jostain syystä. Mutta samalla mieliimme on iskostettu tieto siitä, että kivitalo on kalliimpaa rakennuttaa. Mutta ei me silti olla valmiita luopumaan unelmasta ennen kuin meillä on piirustukset ja hinta heitetään meidän eteen. Mutta millainen kivitalo? Se "ainoa oikea" Lammi-kivitalo? Rock-kivitalo, joka tehdään kevytbetoniharkoista? Passiivikivitalo, joka tehdään kevyistä neopor-harkoista? Passiivikivitaloa mainostetaan kivitalona, jonka saa puutalon hinnalla. No eipä taida ihan pitää paikkaansa. Kivitaloissa ei ymmärtääkseni hintaero puutaloihin muodostu runkomateriaalien hinnasta, vaan ennemminkin siitä työstä, jota kivitalo tarvitsee enemmän lähes jokaisessa talonrakennuksen vaiheessa (pystytys, rappaus, sisäseinien tasoitus, sähköjen ja putkien vedot…). Toki passiivikivitalossa se pystytys ja niiden putkien ja sähköjen vedot ovat nopeampia ja helpompia tehdä, eli varmaan ovat muita kivitaloja halvempia.

No mites sitten puutalo. Ok. Modernit puutalot ovat ihan kauniita ja ne saa rakennettua aikasta energiatehokkaiksikin nykyään, jopa passiivitaloiksi. Yhteen kerrokseen rakennettaessa tulevat huoltomaalauksetkin on "helppoa" tehdä ihan omin voimin. Mutta millainen puutalo? Lähes jokaisella puutalovalmistajallakin tuntuu olevan oma tapansa tehdä seiniä. Tai no, kai se yleisin tapa on edelleenkin tehdä villaeristys ja sitten siihen päälle höyrynsulkumuovi. Mutta messuilla meille sitten esiteltiin, jo yhden toisen rakentajan minulle kehumaa, Jetta-talojen seinärakennetta, jossa verhouslautojen ja tuulensuojalevyjen takana on ensin se perinteinen villaeristys ja sitten sen höyrynsulkumuovin sijaan thermo-eriste (SPU-levy). Vierailu SPU:n nettisivuilla kertoo, että Jetta-talon kaltaisia puutalovalmistajia, jotka käyttävät SPU-eristelevyä, löytyy vaikka kuinka monta. Eli jälleen yksi lisäominaisuus jota pitää pohtia. No miten sitten sen puutalon kasaaminen? Halutaanko, että talo tulee tontille valmiina elementteinä, jotka vaan kiinnitetään toisiinsa ja voilá, talo on säältä suojassa? Vai kelpaako meille hieman hitaampi nousemisvaiuhti ja pyydetäänkö tarjouspyyntöjä myös toimittajilta jotka tekevät talon ns. pitkästä tavarasta paikan päällä? Niin ja mihin toimitusvalmiuteen saakka niitä tarjouksia pyydämme?

Niin ja tässä oli sitten vasta lueteltuna puu- ja kivitalot. Kuninkaanmäen grafiitinmusta täystiilitalo-blogissa olen tutustunut sellaiseenkin materiaalivaihtoehtoon, kuin porotherm-tiiliharkko, joka siis rapataan kivitalon tyyliin. Sekin kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta materiaalivaihtoehdolta. No entäs sitten betonielementtitalot? Tai hirsitalot? Kaikilla materiaaleilla tuntuu olevan ne omat ominaisuudet, jotka puhuvat juuri sen materiaalin puolesta. Ja puhuppa myyjän kanssa, niin hän varmasti vakuuttaa sinut oman materiaalinsa ehdottomasta erinomaisuudesta…

Keneltä siis pyytää tarjoukset talopaketista? Enhän minä voi pyytää tarjouksia kahdeltakymmeneltä talotoimittajalta? Tai voin, mutta tarjousten vertailu on ihan mahdotonta ja kuulemani mukaan toimittajat odottavat saavansa esitellä tarjouksen livenä, eli tietää noin kahden tunnin palaveria per talotoimittaja. Joopajoo… en ajatellut istua 40h kuuntelemassa tarjouksia. Ainakaan kahden lapsen kanssa.

Miten siis rankata talotoimittajat? Onko teillä vinkkejä miten asiassa edetä? Miten te valitsitte oman talonne materiaalin ja toimittajan?