millä tunteella se koti oikein rakennetaan?

Tuossa männäpäivinä blogini nimi herätti kepeää huvitusta eräällä Facebookin raksaajapalstalla. "Tunteella"-sana kirvoitti keskustelussa erinäisiä huulenheittoja. Siinä suomenkielen riemuvoitossa, yksi ihana bloggaajakaverini heitti ilmaan toiveen, että voisi sitä tunteen toistakin puolta täällä blogissa joskus raottaa. Että on meno turhan laimeeta tuon tunteen puolelta. No, tällä viikolla tuo haaste on pyörinyt mielessä ja näin lauantain pieninä tunteina piti se pukea täksi kirjoitukseksi.

Pääosin olen kokenut tämän rakentamisen erittäin positiivisena asiana parisuhteellemme. Lähdimme projektiin sellaisesta elämäntilanteesta, josta moni muu olisi saattanut ennemminkin laittaa ne lusikat jakoon, kuin sulloa ne entistä tiukemmin samaan lipastoon. Tämä rakennusprojekti on siis ollut meille juuri sitä, sanan todellisessa ytimessä. Minusta on ollut ihanaa, että meillä on ollut yhteinen projekti ja että me rakennamme yhteistä uutta alkua koko perheellemme. Siinä samassa minä olen saanut toteuttaa itseäni kaikkine fiksaatioineni projektipäällikön asemassa. Vaikka minä stressaankin tätä tekemistä, niin silti rakastan sitä jokaisella solullani. Tämä rakennusprojekti on niin minua!

Tällä viikolla, olemme kuitenkin olleet mieheni kanssa niin eri sivuilla, kuin on mahdollista. Miehellä oli muutaman yön työreissu, jota edelsi muita iltamenoja. Lisäksi itse jouduin viettämään kaksi arvokasta hetkeä hammaslääkärissä. Rakennusprojekti on sellaisessa tilanteessa, jossa usean eri ammattilaisen aikataulut nivoutuvat yhteen, jotta asiat edistyisivät. Tarkoittaa siis aikataulujen yhteensovittamista. Lisäksi ei yhtään helpota asiaa, että meillä ei ole vieläkään valittuna sähkömiestä, joka siis olennaisena osana liittyy seuraavaan työvaiheeseen. Huomasinpa tänään, että minulla on ollut enemmän asiaa timpurillemme kuin miehelleni.  Ja että kaiken lisäksi se kanssakäyminen on ollut paljon iloisempaa ja helpompaa hänen kanssaan.

Tämä kaikki kulminoitui siihen, että miehen työreissun loppuvaiheessa saimme aikaan puhelinriidan, jossa mieheni loukkaantui minun vihjattuani, ettei hän tee tarpeeksi asioita raksan eteen ja minä loukkaannuin, kun hän sanoi, että minäkin välillä preferoin muita asioita. Hah, että minä muka näkisin, kuulisin ja elisin mitään muuta kuin tätä raksaa?! Hurja loukkaus! Riitahan siitä syntyi. Ja meiltä hyvin poikkeuksellisesti emme sopineet sitä heti, vaan molemmat ovat sitä mieltä, että itse on oikeassa ja sen toisen pitää tulla vastaan. Siitä johtuen, hänen paluunsa jälkeen olemme käyttäneet aikamme toisillemme kettuilemiseen, toisen virheiden nälvimiseen sekä yleiseen viileyteen. Tänään raksalla ei paljon kauniita sanoja jaettu tai suukkoja annettu. Ärräpäitä lensi niin kovaa (allekirjoittaneen toimesta), että varmaan naapurit hieman muutti mielipidettään meistä.

Mutta mitä sitten? Kieltäydyn uskomasta, että tämä olisi yhtään poikkeuksellista parisuhteissa. Että muiden elämä olisi pelkkää ruusuja ja konvehtirasioita. Pitäisikö rakentaminen unohtaa, jos oma parisuhde ei ole kiiltokuvamateriaalia? Näiden menneiden yhteisten 15 vuoden aikana olen oppinut, että elämä, ja parisuhde, on vuoristorataa (yäk, nyt aloin viljellä kielikuvia…). Kyllä sinne yksi rakentamisprojekti mahtuu! Ja kun se projekti saadaan kunnialla maaliin, niin sitä ollaan taas entistä vahvempia.

Mutta sellaista tänään. Jos pohdit rakentamisen aloittamista, niin älä kuvittele sen olevan helppoa. Mutta älä myöskään kuvittele sen olevan ylitsepääsemätöntä. Tästä päivästä huolimatta, suosittelen tätä projektia kaikille! Seuraavassa vaiheessa rakennamme tätä kotia hieman erityyppisellä tunteella ;)

Eli hyvää yötä, nyt kömmin kiukkupussini kainaloon ja mahdollisesti teen sovinnon. Tai sitten en, ja jatkamme kiukuttelua huomenna.

Peace & Love :)

Pyhäinpäivän kunniaksi, kuva tunteestani :D (kuva täältä)

keittiötoimittajan valinnasta

Kyllä sitä keittiötä onkin väännetty! Ja nyt päätös toimittajasta on vihdoin syntynyt. Tammikuussa aloin aktiivisen haaveilun ja sain keittiötoimittajilta vain jarrutteluja, sillä pohjapiirustus ei ollut vielä valmis. Maaliskuussa oltiin jo niin pitkällä, että tapasimme Keittiömaailman ensimmäisenä toimittajavaihtoehtona. Heti sen jälkeen treffattiin Puustelli ja Gigantin Epoq. Viimeisenä vaihtoehtona mukaan tuli pieni keittiöfirma nimeltä Remola. Iso haave oli pyytää tarjousta myös Opdecolta, mutta ajanpuute ja fiilis, että hinta olisi ollut kova, saivat meidät pyyhkimään heidät listalta jo etukäteen.

Keittiömaailman kanssa oli mukava tehdä hommia ja myyjä oli muuten pätevä, mutta homma lopahti heidän kanssaan siihen, että myyjä ei ottanut meihin yhteyttä suunnitelmien valmistumisen jälkeen. Okei, eihän meillä kiire ollut, mutta jäi aktiivisuuden puutteesta se fiilis, että ei meidän eurot kiinnostaneet.

Puustelli otti meihin yhteyttä jonkun messuilla täytetyn lappusen jälkeen. Olin jo etukäteen päättänyt, että hintasyistä Puustellia ei meille tule, vaikka olimmekin edellisen kodin Puustelli-keittiöön tyytyväisiä. Menin kuitenkin mielenkiinnosta tapaamiseen ja henkilökemiat kohtasivat myyjän kanssa todella hyvin. Ensimmäinen hinta oli suolainen, aivan niinkuin olin pelännyt. Materiaalit kuitenkin viehättivät.

Epoq käytiin katsomassa, sillä heidän hintalupauksensa kiinnosti. Ensimmäinen kosketus olikin positiivinen vaikkakin heidän kaapistonsa eivätkään ihan kaikkiin toiveisiimme taipuneetkaan. Hinta oli kuitenkin edullinen ja kaapistot vaikuttivat suht ok laatuisilta. Tykkäsin myyjän proaktiivisuudesta kun lupasi vielä pohtia meidän toiveitamme ja ehdottaa jotain muita ratkaisuja. Mutta siihen se sitten jäi. Myyjästä ei ikinä enää kuulunut mitään. Törmäsimme häneen Habitaressa Epoqin messuosastolla ja hän ei tuntenut meitä vaan yritti myydä meille keittiötä. Annoin palautteen hänelle tästä yhteydenoton puutteesta ja hän meni hämilleen. Anteeksipyyntöä ei kuitenkaan kuulunut. Ei pisteitä siis Epoqille.

Remolaan olin törmännyt meidän ihan ensimmäisillä raksamessuilla Myyrmäkihallissa syksyllä 2014. Myyjä nykäisi minua hihasta juuri, kun olin poistumassa messulta ja sai minut kiinnostumaan lupauksillaan yksilöllisestä ja laadukkaasta suunnittelusta yhtä laadukkailla materiaaleilla kuin johtavilla brändeillä mutta edullisin hinnoin. Otin siis esitteen talteen ja ajattelin, että pyydetään tarjous sitten kun sinne saakka päästään. Keväällä sitten laitoin tarjouspyyntöä Remolan Markolle. Hieman siinä tarjouksen saamisessa kesti, mutta kun sen saimme, olimme positiivisesti yllättyneitä.

Jatkokierrokselle pääsi siis Puustelli ja Remola. Hintaero oli ensin huima, mutta sitten Puustellilta tehtiin meille ihan älytön tarjous ja hintaero kutistui. Suunnitelmia hiottiin, hintaa rukattiin ja ominaisuuksia vertailtiin. Vastakkain olivat iso ja tunnettu brändi sekä pieni ja joustava yhden miehen firma.

Molemmilla firmoilla oli joitain ominaisuuksia joihin toinen ei pystynyt. Puustellin vahvuutena oli pitkä (toimivaksi edellisen keittiön kohdalla todistettu) takuu, valmiiksi kootut rungot ja hieman laajempi valkoima ovimateriaaleissa. Heikkouksina tarjouksen palastelu, olisimme joutuneet tilaamaan mm. keittiötasot toisaalta hintasyistä, sekä hieman korkeampi hinta. Hei eivät myöskään pystyneet toteuttamaan aamiaiskaappia ihan niin kuin olisin toivonut.

Remolan vahvuutena yksilöllinen palvelu, erikoiset ja räätälöitävät ratkaisut ja selkeä into tehdä juuri meidän kanssa kauppaa. Lisäksi hyvät yhteistyökumppanit ja erittäin edullinen hinta lämmittivät budjettirakentajaa. Heikkouksina lyhyempi takuu, vähäinen mallikeittiövalikoima (paljon pitää tehdä päätöksiä mielikuvien ja mallipalojen perusteella) ja osissa tulevat rungot. Myöskään Remola ei pystynyt toimittamaan aamiaiskaappia täysin toivomallani tavalla, mutta kuitenkin lähemmäs sitä kuin Puustelli.

Lopulta päätöksen teki aamiaiskaappi sekä se hinta. Myös lupaus osallistua runkojen kasaukseen helpotti päätöstä. Valintamme osui siis Remolaan. Nyt voidaan kehua, että tuemme pienyrittäjää :) Toivotaan, että olemme tyytyväisiä toimittajapäätökseen vielä tulevaisuudessakin ja että voimme suositella Remolaa eteenpäin. Tähän asti olemme olleet tyytyväisiä siihen intoon millä meitä on palveltu. On kiva tuntea, että olemme asiakkaina tärkeitä.

Tässä makupala keittiöstä.

Kuva suuntaa antava, jotkin ominaisuudet eivät ihan täsmää.

Koska tästä tekstistä tuli näin hurjan pitkä, teen erillisen kirjoituksen meidän keittiön ominaisuuksista.

Loppukaneettina muuten vielä, että älkää uskoko keittiötoimittajia siinä, että keittiötä saisi alkaa suunnittelemaan vasta kun seinien paikat on suunniteltu. Itse jouduin tinkimään muutamista haaveista, sillä eihän se tila taipunutkaan niihin kaikkiin. Jos joskus tämänlaiseen projektiin uudestaan lähdetään, niin ehdottomasti talo suunnitellaan keittiön lähtökohdista. Ihan sama mitä ne ammattilaiset vikisee.

raksaviikot 9 ja 10

Juuri kun pääsin jollekin kehumasta, että olen hyvin tunnollisesti kirjoitellut raksaviikkopäivitykset aina sunnuntaisin, jäi yksi viikko välistä. Se johtui ehkä syyslomaviikosta, jolloin oikein mitään ei tapahtunut. Mies oli työmatkalla ja edistäminen jäi minun ja putkimiehen harteille. Mun osuus keskittyi maalausurakkaan, sillä viimeisetkin räsytäslaudat piti saada maalattua ennen kun kelit huononee.

Aluskate laitettuna 1/3 taloon.

Etukatos pilareineen valmis (okei peitelaudat puuttuu), maalattu ja räystäskin rakentuu.

Putkari sai vedettyä ryömintätilaan loputkin putket ja nyt onteloiden päällä töröttää putkia, viemäreitä ja jotain kiinnitystappeja. Seuraava putkarin urakka onkin sitten putkien urittaminen lattiastyrokseihin kunhan ne on saatu ensin levitettyä.

Viikonloppuna tehtiin miehen kanssa reissu Tallinnaan (josta raportti täällä) ja lisäksi käytiin maalailemassa loppuja lautoja sekä katosta. Hauskaa oli päästä myös piipahtamaan Onnitalon Jennin ja Ollin ihanassa talossa. Jos et jo seuraa Onnitalon rakentumista, niin suosittelen!

Tällä viikolla onkin sitten taas tapahtunut. Talo sai loput räystäät sekä aluskatteen. 

Ainut kuva jonka löysin aluskatteesta, hurjan rakeinen, pahoittelen

Säältä oltaisi muuten suojassa, mutta maskiharkot pääsivät loppumaan ja nyt vesi pääsee vielä seinän yläosassa olevia vanereita pitkin sisälle. Niin ja puuttuuhan ne ovet ja ikkunatkin.

Viikonloppuna sää suosi syysrakentajaa ja saimme tehtyä vaikka mitä. Mies irroitteli kaikki valutuet ikkunoista ja ensimmäistä kertaa näkee minkäkokoiset ikkunat meille tulee. Kyllä se olohuoneen ikkunaseinä tulee vaan olemaan hieno :)

Tuohon noiden tukipilareiden väliin se liukuovi tulee :)

Saunasiiven puku/vierashuoneen ikkunakin näyttää ensimmäistä kertaa kokonsa kun sitä tukeneet harkot poistettiin

Mies ja sorkkarauta tukilautojen kimpussa varastossa

Oma urakkani viikonloppuna keskittyi jälleen (ylläripylläri) maalaamiseen. Tällä kertaa tosin ulkotiloissa, sillä osa räystäisen "poikasista", eli niistä avoräystään tukipalkeista, oli jäänyt maalaamatta. No eikun keikkumaan ensin tikkaille ja sitten takaterassin katoksen päälle. Ja kyllä kelpasi. Aurinko porotti niin kovaa, että harmittelin kotiin jääneitä bikineitä.

Maisemaa katolta

Bongaa maalari

Valmista tuli

Ei enää rumia tukia 

Tänään keskityttiin siivoamiseen ja autokatoksen aluskatteeseen sekä räystäisiin. Aluskatepaholainen vaan pääsi loppumaan, joten nyt odotellaan täydennystä. Niin tuntui olevan kiire, että ei tullut otettua yhtä ainotta kuvaa…

Tuleva viikko on jännä, sillä ikkunat tulevat! Siis sekä tavalliset ikkunat HR-ikkunoilta, että ne isot nollatasoon tulevat ikkunat ja ihana liukuovemme Haapsalu Uksetehtaalta. Kävin ostamassa styroxleikurin, jolla päästään urittamaan paikat ikkunoiden tukipuille. Oltiin ensin pohdittu ikkunoiden asentamista Zyrilloilla, mutta niiden suolainen hinta sai suunnitelmat muuttumaan. Voin kertoa, ettemme olleet budjetoineet yli tonnia ikkunoiden kiinnitykseen… Mutta tulevalla viikolla suurin osa ikkunoista pitäisi olla paikoillaan. Nollatasoon tulevat ikkunat kiinnitämme näillä näkymin vasta valun jälkeen.

* Muoks: Tämä oli sadas blogikirjoitukseni! Huimaa! Blogin 1v synttäritkin lähestyvät kovaa vauhtia :)

raksamatkalla Tallinnassa

Pitihän meidänkin sinne lähteä. Lapsivapaalle, joka naamioitiin raksamatkaksi ;) No ei. Alusta alkaen on ollut ajatuksena lähteä katsastamaan Tallinnaan väliovia Haapsalu Uksetehtaalle. Miksi sinne saakka? No ensinnäkin en löytänyt Helsingin läheltä paikkaa, jossa olisin oikeasti saanut haastatella ammattilaista väliovien ominaisuuksista ja päässyt niitä ovia oikeasti hypistelemään. Messuilla on ammattilaisia ja monta toimittajaa samassa paikassa, mutta tuntui niillä aina olevan vaikeaa niitä ammattilaisia saada kiinni. Lisäksi messuilla on mukana juuri ne perusovet. Toiseksi halusin myös tutustua myös kaikkiin väliovien hienouksiin, jotta osaisin arvoida ovatko ne meille tarpeellisia. Perus rautakaupan väliovissa ei ole paljon vaihtoehtoja. Niin ja viimeiseksi olin kuullut Haapsalu Uksetehtaan väliovista hyvää kanssaraksabloggaajien teksteistä. Muun muassa Kahden Savun ja Onnitalon ovet tulevat kyseisestä firmasta.

Nyt kun äitini tuli Suomeen hetkeksi piipahtamaan, niin saimme mahdollisuuden ulkoistaa lapset ja pääsimme siis lähtemään reissuun. Hieman aikaisessa vaiheessa, mutta toisaalta väliovet on hyvä tietää jo ennen väliseinien tekoa, varsinkin jos toivoo listattomia tai vähintään huullettuja ovia ;)

No aamulaivalla Tallinnaan ja 15 minuutin huristelu kohteeseen. Vastassa oli muitakin Suomalaisia menestyksekkäästi palvellut Rein jonka kanssa oli helppo asioida Suomeksi (muun asioinnin firman kanssa olen käynyt englanniksi liukuoven ja isojen ikkunoittemme osalta).

Tarjouksen perustietojen kirjaamista

Erityisesti minua kiinnosti päästä näkemään livenä piilosaranalliset ovet, pohtia ovien äänieristävyyttä (tiivisteitä, sisämateriaalia…) sekä päästä kokeilemaan magneettilukkoja. Myös kynnyksettömien ovien alaosan kumitiiviste kiinnosti. Tarjouspyyntöä varten piti myös tietysti tietää minkälaiset vetimet oviin haluaisimme.

Lisäksi halusin päästä testaamaan miltä Uksetehtaan seinän sisään liukuvat liukuovet tuntuvat. Mielenkiinnolla odotan tietoa onko niiden hinnoissa iso ero Suomessa myytäviin verrattuna.

Kuvassa piilosaranallinen ovi.

Tässä magneettilukko lähikuvassa

Vertailun vuoksi kuva perinteisestä lukosta

Tällainenkin hienous löytyi. Invisido, jolla pystyy hoitamaan ilmanvaihdon oven yläosasta alaosan sijaan. Tämän avulla pystyy laittamaan oven tiiviiksi alhaalta (joko kynnyksellä tai kumitiivisteellä) ja ilma kulkee oven yläosasta. Lupailivat tälle parempaa äänieristävyyttä kuin silloin jos rako jätetään oven alaosaan.

Tarjousta pyydettiin meille nyt sitten piilosaranallisista, huulletuista laakaväliovista (joiden sisusta en nyt millään saa mieleeni, mutta ei ihan sitä perushöttöä kuitenkaan) silikonitiivisteillä. Magneettilukkoja kaavaillaan makuuhuoneiden oviin, mutta katsotaan nyt sitten paljon ne nostavat hintaa. Kynnyksiä en haluaisi, joten ilma kulkekoon ovien alta. Tuo Invisido nostaisi oven hintaa taas varmaan useilla kympeillä. Lisäksi tarjous pyydettiin kahdesta pocket-liukuovesta. Vetimiksi valittiin edullinen, mutta kaunis perusmalli (olikohan se sama kuin Kahdessa Savussa, eli Stockholm). Nyt sitten jännitetään minkämoinen tarjous sieltä ovista tulee. Toivottavasti ei tarvitse alkaa toiveista tinkimään.

Nyt minäkin näin liukuovemme livenä :) Tällä viikolla se jo saapuu :)

Kun kerran Viroon asti lähdettiin, niin ajattelimme katsastaa rautakauppavalikoimat ja joko ostaa tarvikkeita tai ainakin pistää hinnat tulevaa varten korvan taakse. Etukäteen olin huudellut vinkkejä ostoksiin Facebookin Raksakimppa -ryhmässä, lukenut mm Talo Rautio -blogin Mikan kokemuksia hinnoista ja lisäksi haastatellut Onnitalon Jenniä. Jenni olikin aikamoinen tietopankki ja sain vinkiksi pistää ostoslistalle esimerkiksi asennusliimaa. Vinkkasi halvoiksi myös laattalistat, laminaatit, Tuplexit ja tapetit. No kun ollaan vasta kohta aloittelemassa sisähommia, niin vaikeaa oli oikein mitään ostaa. Siksi isoin saldo oli hintatiedoista kuvien muodossa. Käsiin jäi loppujen lopuksi ainoastaan sitä asennusliimaa (hinta 4,90e/tuubi Tallinnan K-Raudassa, Starkin verkkokaupassa hinta huimat 19,30e!!!) ja lisäksi laatikollinen uretaania (taitaa olla jo neljäs tai viides laatikko jota meidän taloon isketään…) jonka purkkihinta oli noin euron halvempi kuin Rautian alehintojen jälkeen.

Pohjamaalit olisimme ostaneet mukaan, mutta Tikkurilan Siro oli kalliimpaa kuin suomessa. Tämä Eskaron maali oli hyvässä hinnassa, mutta ei uskallettu ainakaan vielä sitä ostaa. Jos jollain on kyseisestä merkistä kokemusta niin vinkatkaa! 

Vaaleanharmaa Kiillon saumalaasti alle 15e K-Raudassa. Taloon.comissa näköjään vastaava maksaa 27,90e. Eli kannattaa! Olettaisin saman hintaeron olevan silikooneissa, mutta niistä en kuvaa ottanut.

Tämä amme muistutti haaveilemaani Westerbergsin Deep R:ää. HInta 790e. Netraudan tarjouksessa Westerbergs tällä hetkellä 849e, mutta mielestäni olen nänyt sen niinkin halvalla kuin 799e. Eli ei kannata tätä roudata Virosta.

Näitä hidastimella varustettuja pöntönkansia kuvasin useampia eri rautakaupoissa. Hinnat olivat järjestäen max 100e, eli jos tämä sattuisi pönttöön sopimaan (näytti hyvin samanlaiselta kuin Idon ja Villeroy&Bochin vastaavat) niin säästäisihän siinä! (nyt Taloon.comilla tosin Idon ihanasta sevenistä tarjous menossa jossa pönttö ja kansi maksaa yhteensä 409e)

Tätä Rento saunakiulua ei kannata lahden takaa lähteä hakemaan, sillä sen saa samaan hintaan tai halvemmalla kotimaasta.

Näiden kotimaisista hinnoista en tiedä, sillä merkistä ei tietoa, mutta halpoja ulkovalaisimia olivat! Värivaihtoehtona tosin vain mustat, eli ei tule meille näitä.

Kuivabetonisäkit näyttivät halvemmilta joten näpsäisin kuvan. Taloon.comissa hinta 5,17e, mutta Rautiasta sain hinnaksi rakentajahinnoilla 3,99e. Eli ei kannata raahata kaukaa :)

En sitten tiedä onko tämä halpaa vai ei? 

Taas vessajuttuja :) Nämä painikkeet maksavat esim Gerberitillä ihan älyttömiä, mutta idon omat eivät ole kalliita. Jos joku siis miellyttää silmää niin ehkä voisi kannattaa ostaa? Itseäni vaan mietityttää nuo yhteensopivuudet. Sama ongelma niiden seinäwc-telineiden kanssa.

Tässä sitä Tuplexia. Hinta 16,5m2 31e. Katsoin niin Suomen Starkissa normihinta vajaa 43e, mutta nyt juuri tarjouksessa 35e rulla (jossa on tosin 1,5m2 vähemmän tavaraa kuin tässä). 

Aivan ihana hexacon laatta joka muistuttaa etäisesti Tulikiven ihanaa (mutta törkyhintaista) laattaa, jota oli mm yhdessä asuntomessukohteessa. Tämä neliöhinta näytti erittäin kohtuulliselta! Muttamutta, minun hexacon haaveideni edessä seisoo yksi mies :( Vinkkinä siis jollekulle onnekkaammalle ;)

Bauhofista bongasin nämä valaisimet, jotka muistuttivat minua eräistä herra Dixonin lampuista ;) Mistäköhän suunnittelija on inspiraation saanut :D

Jos jotain vielä tuolta vinkkaisi, niin postilaatikot olivat halvempia kuin listahinnat Suomessa (tingityistä hinnoista en osaa vielä sanoa) ja valikoima erilaista. Melkein nappasin yhden Brabantian postilaatikon jo mukaan, mutta sitten sen pieni koko alkoi mietityttämään.

Raksakauppojen lisäksi sain kiskottua miehen muutamaan sisustusliikkeeseen. En ehtinyt (lue: jaksanut) tekemään etukäteistutkimusta hyvistä liikkeistä, joten käytiin sitten vaan Uksetehtaan vieressä olleissa Vepsäläisessä ja muutamassa muussa liikkeessä joiden nimiä en muista.

Vepsäläinen. Kiusasin miestä Egg chairin vieressä ja kysyin arviota hinnasta. Meni vaan reilulla kahdella tonnilla pieleen ;)

Mutta onneksi muistin tämän Rotermannissa olevan Norr11 liikkeen. Pieni, mutta aivan ihana paikka! Mies ei tosin innostunut paikan hinnoista. Pyh. Ei ymmärrä hyvän arvoa.

Kiva reissu, hieman vapaa-aikaa (ilman lapsia) ja mukaan vielä edukkaasti nestemäisiä tarjoiluja niitä joskus järjestettäviä harjakaisia varten. Ehkä uudestaan sitten keväämmällä tarkemman ostoslistan kera :)

* Lisäys: Rautakaupat joissa kävimme olivat K-Rauta, Ehituse ABC ja Bauhof. K-Rauta ja Ehituse ABC tekivät parhaat vaikutukset, mutta Bauhofissakin voi käydä kääntymässä kun on ihan Ehitusen vieressä.

raksaviikko 8

Kaksi kuukautta. Uskomatonta. Kuulostaa lyhyeltä ajalta näin kun sen kirjoittaa, mutta tuntuu silti pitkältä. Mutta syksyssähän sitä vasta mennään ja rakentaminen edistyy mukavasti. Kaikkimullehetinyt -ihminen joutuu välillä rauhoittelemaan itseään ja muistuttamaan mahtavasta edistyksestä. Hei, kahdekasan viikkoa sitten meillä ei ollut tontilla kuin tasoitettu sorapeti!

Tällä viikolla edistys keskittyi katoksiin ja kattoon.

Talon pääty sai rakennustelineet katto- ja räystästöitä varten. Tässä kuvassa sivuterassin tukipalkit ovat jo paikoillaan.

Takaterassin katoksen aluskate paikoillaan

Katoksen yläpuoli vaneritettu ja muutama maskiharkkokin on löytänyt paikoilleen.

Saunasiiven katon aluskate täysin valmis. Kuvassa näkyy teknisen tilan oviaukko.

Sisäkuva kohti arkieteistä, keittiötä ja ruokailutilan ikkunaa.

Päätyterassin katos ja räystäät rakentuvat. Kuva torstailta.

Näkymä tieltä.

Sunnuntain saldoa. Etuterassin katos ja pilarit kertaalleen maalattuna.

Matalat osat oli vielä helppo maalata telineiltä, korkeat aiheuttavat haasteita...

Ihana ilta-aurinko paistaa tähän vuodenaikaan matalalta.

Ponttilautojen maalaus-urakka jatkuu ja jatkuu ja jatkuu… Onneksi ensi viikolla on vielä luvattu kelvollista keliä. Sen jälkeen saattaa olla maalaamiset tältä vuodelta maalattu.

Tämäniltainen ihana ilta-aurinko.

Tulevalla viikolla edistystä tapahtuu ainoastaan talon alla, kun putkimies viimeistelee alapuolisten putkien vetoja, sekä maalaamisessa allekirjoittaneen toimesta.

Tällä viikolla ostin myös ihan ensimmäisen tavaran uuteen kotiin. Tämä pitkään haaveiltu ihanuus löysi meille Stockan Hulluilta Päiviltä.

Kuva Finnish Designs Shop

Että voi ihminen olla onnellinen materiasta :D Tälle on täydellinen paikka katsottu eteisestämme ja se tulee palvelemaan vierasnaulakkona. Olisin halunnut ostaa myös seinämallin saunasiipeen, mutta herra Budjetti pisti hanttiin… Mutta en valita, tästäkin olen suunnattoman onnellinen.

Hulluilta Päiviltä meinasi jäädä käteen myös Jieldén ihana valaisin. Mutta kun ultimate haave on sen isompi versio, niin jätin sen hankkimatta. Ehkä joskus tulevaisuudessa saan toteutettua tuonkin haaveen.

Tähän viikkoon on jälleen mahtunut kiitettävä määrä pitkiä raksapäiviä ja kiireen sekä riittämättömyyden tunteita. Silti tänään muistin hetken olla hurjan kiitollinen. Kiitollinen tästä upeasta projektista. Siitä, että saamme oikeasti yhdessä rakentaa unelmiemme kotia näin upeaan paikkaan. On se vaan mahtavaa :) Ihanaa viikkoa kaikille lukijoille :)