onko meillä passiivitalo?

Tiiveysmittaus on siis tehty. Ennen ihmettelin kovasti muiden bloggareiden tiiveysmittausbloggauksia. Mitä ihmeellistä jossain painemittauksessa on? No, nyt ymmärrän. Itselleni se alkoi mittauksen lähestyessä merkitä jonkinnäköistä arvosanaa rakentamisen tarkkuudesta. Matkan varrella meille on myös noussut tärkeäksi energiatehokkuus ja siihen tiiveysarvo antaa myös osviittaa.

Tiiveysmittaustarjouspyynnöt laitettiin matkaan jo reilu kuukausi sitten. Tarjouspyynnöt laitettiin kolmelle Raksakimpasta suositusten perusteella bongatulle toimijalle joista jopa yksi osasi palvella asiakasta ja vastasi tarjouspyyntöömme. Toki minulla oli hajua hintatasosta ja kun tämä hyvä asiakaspalvelija alitti tuon odottamani kustannuksen, niin kaupat tuli ja tiiveysmittauksen suorittajaksi valittiin Certek.

Tällä viikolla tuli tuo jännittämäni päivä jota varten oltiin taloa tiivistetty uretaanein ja höyrynsulkuteipein. Ensin tehtiin taloon alipaine ja mittaaja kiersi taloa merkkisavulaitteen kanssa, jonka avulla havaitaan ilmavirtoja. Kaikki mahdolliset vuotopaikat tarkistettiin ja tarvittaessa eristettiin. Sitten talo käytiin vielä läpi lämpökameran kanssa. Oli aika huimaa nähdä livenä missä talon kylmimmät kohdat olivat! Muutama yllätyskin koettiin kun mm ikkunoista löytyi kylmiä pisteitä lasin ja karmin välistä… Nämä pitää vielä selvittää ja pyytää kommenttia ikkunatoimittajalta kun saan lämpökameran kuvat.

No kun kaikki tiivistyksen mahdollistavat kohdat oli teipattu ja tukittu uretaanilla, tuolla rakentajan parhaalla kaverilla, oli aika tehdä ensimmäinen mittaus.

Ensimmäisellä mittauksella ei päästy ihan arvoon mitä toivottiin ja sitten taas tiivistettiin. Sitten taas mitattiin, saatiin parempi arvo ja lopulta jouduttiin toteamaan, että kaikki "selkeät" vuotokohdat oli tukittu ja arvo ei tulisi enää putoamaan. Ja olihan se pettymys. Arvomme oli erinomainen, 0.61, mutta jäi 0,1 vajaaksi mittaajan mainitsemasta 0.6 haamurajasta, jolla kuulemma määritellään passiivitalo. Siis surkean pieni ero!

Mutta minkäs teet. Käytännössähän nimityksellä "passiivitalo" ei ole merkitystä. Ehkä se vaikuttaisi jälleenmyyntiarvoon? Mutta eipä olla ajateltu taloa myydä ainakaan lähiaikoina :D Parempi tiiveysmittauksen tulos ei meidän kohdalla vaikuta edes energialuokitukseen. Energialuokitus talollemme tulee muuttaessa olemaan B. Arvo huitelee jossain 103 paikkeilla. A luokitukseen vaadittaisi 79 tai alle, eli ei olla vielä lähellä. Sitten kun joskus saamme rahatilanteen ojennukseen ja sijoitamme aurinkopaneeleihin niin tilanne on eri. Silloin talomme nousee A-energialuokkaan. Mutta tällä hetkellä energialuokituksellakaan ei ole merkitystä. Suunnitelmissa ilmeisesti on, että jossain vaiheessa kiinteistöveron määrä olisi jossain määrin riippuvainen energialuokasta. Siinä vaiheessa jos suunnitelmat toteutuvat niin aurinkopaneeleiden asennuksesta tulee entistä houkuttelevampaa. Mutta siis käytännössä passiivi"tittelillä" ei ole mitään merkitystä. Paitsi tietysti minulle. Henkisesti. Eli ottaa päähän.

No. Eihän tämä niin simppeli asia ole siltikään. Taloahamme ei ole vielä rapattu. Rappaus tiivistää taloa entisestään. Samoin sisätasoitukset ja ikkunasmyygien kittaukset tiivistävät. Jos siis kovasti jäisi tittelin puuttuminen ottamaan päähän niin voisihan sitä tehdä uusintamittauksen talon valmistuttua. Passiiviluokitus olisi taattu. Mutta uusintamittaus maksaa 300e. Ja keksin tässä kohtaa aikalailla monta parempaa kohtaa minne sijoittaa tuo raha. Eli ei mitata uusiksi.

Muille passiivititteliä havitteleville rakentajille siis vinkiksi, että kannattaa lainata/vuokrata lämpökamera omaan käyttöön ja tarkistaa talo höyrynsulkuvaiheessa. Löytää silloin jo mahdolliset vuotokohdat ja tilata tiiveysmittaus vasta kun talo on täysin valmis. Tai voihan palvelusta maksaakin jos on ylimääräistä pätäkkää taskussa ;)

Mutta passiiviunelma elää vielä. Omassa mielessä se on ihan fakta eikä pelkkä unelma :)

ps. Vielä aikaa osallistua Saana ja Olli pussukan arvontaan täällä :)

pps. Jos passiivitalon määritelmä kiinnostaa, niin laajasti asiaa on selvitetty mm. täällä

energiavalinnat

Energiavalinnat, siinäpä aihe joka on aiheuttanut minulle tuskaa. Ensinnäkin mielenkiintoni on kohdistunut enemmän visuaalisiin asioihin ja toiseksi eri lämmitystavoista on lähes mahdotonta löytää yleispätevää ja puolueetonta tietoa. Päädyimmekin sitten kääntymään asiantuntijan puoleen ja palkkasimme Nikolas Salomaan NollaE Oy:sta tekemään meille energiakonsultointia. Tästä ja muista energiamietteistä kirjoitin tässä Meillekö nollaenergiatalo? -tekstissäni.

Tästä tekstistä on aikaa ja vaikka suurin osa valinnoista tehtiin jo useita kuukausia sitten, niin itse konkreettissia hankintoja ja kilpailutusta ei oltu tehty. Nyt kun sekin osio on (pitkälti) hoidossa, niin uskallan kirjoitella valinnoistamme ja mikä niihin johti.

NollaE:n kanssa suunnittelun lähtökohta oli se, että meillä on U-arvoiltaan hyvin energiatehokas talon runko (0,09) ja olimme jo päättäneet, että haluamme taloomme vesitakan. Ongelma oli, että tarvitsemmeko vesitakan lisäksi jotain muuta lämmitysmuotoa? Talomme itsessään ei kaipaa lämmitystä oikeastaan ollenkaan, mutta käyttövettä kuluu ympäri vuoden. Millä se lämmitetään esim kesällä jos takkaa ei polteta? Ja kuinka paljon puuta pitää vesitakassa polttaa? Kannattaisiko sijoittaa aurinkosähköön? Vai olisiko fiksua laittaa lisäksi poistoilmalämpöpumppu?

Vaikeita juttuja. Onneksi meillä oli asiantuntija joka pystyi tekemään laskelmat juuri meidän talolle. Koska vesitakan investointikustannus on sen verran suuri, poistimme valikoimasta heti ilmalämpöpumput. Lisäksi niiden käyttämä energiamäärä pohditutti meitä. Nikolaksen tulossa mukaan suunnitteluun oli meille siis tulossa vesitakka ja puurakenteiset väliseinät. Väliseiniin Nikolas puuttui ihan ensimmäiseksi. Vesitakan mielletään säästävän tiloja ylikuumenemiselta. Tämä onkin niin, jos lämpöenergia pääsee sitoutumaan jonnekin. Puurakenteisissa seinissä ei ole paikkaa, jonne lämpö pääsisi varastoitumaan. Nikolas laski, että muuttamalla väliseinämme kivirakenteisiksi saamme 9772 kg lisää termistä massaa. Tämä vastaa kuutta varaavaa takkaa! Kiviväliseinät pystyvät imemään ylilämmön, joka takan polttamisesta syntyy ja luovuttamaan sitä tasaisesti huoneilmaan. Saimme kiviväliseinistä hyvän tarjouksen talotoimittajaltamme, joten muutospäätös oli helppo tehdä.

Toinen asia jonka Nikolas meille laski, oli käyttöveden lämmittämiseksi tarvittava puumäärä. Meillä on kokoajan ollut toive, että vaikka meillä lämmitetäänkin vesi puilla, niin ettei siitä takan polttamisesta tulisi pakkopullaa. Tähän ensimmäisenä vastauksena oli vesivaraajan koon kasvattaminen 1000 litraiseksi, näin yksi lämmityskerta riittää pidempään. Mutta paljon sitä puuta pitää kerralla polttaa? Puumäärään vaikuttaa IV-laitteen hyötysuhde ja se, miten hyvin takan lämpö otetaan hyötykäyttöön. Keskimäärin normaalissa suomalaistalossa poltetaan kuulemma noin 7 pinokuutiota polttopuuta per vuosi. Meillä olisi jouduttu alkuperäisillä IV-kone valinnoillamme polttamaan 26 pinokuutiota. Kun päätimme vaihtaa IV-koneen Paul Novus 450 -laitteeseen, jossa hyötysyhde on jopa 93%, laski pinokuutioiden määrä 20 pinokuutioon. Jos olisimme sijoittaneet lisäksi aurinkokeräimiin (joilla siis olisi lämmitetty puhtaasti käyttövettä) olisi pinokuutioiden määrä laskenut 15 pinokuutioon. Jos olisimme lisänneet komboon vielä lämmönvaihtimen piippuun, olisi pinokuutioiden määrä ollut vain 9! No, emme olleet kovin innostuneita "tårta på tårta" meiningistä, sillä silloin järjestelmän hankintakustannukset olisivat nousseet aikalailla. Päädyimme sitten ratkaisuun, jossa vesitakkamme piippuun lisätään noin 3500€ arvoinen lämmönvaihdin, joka kerää lisää lämpöenergiaa talteen ja siirtää sen vesivaraajaamme, tällöin meillä tarvitsee polttaa vuodessa 13 pinokuutiota polttopuuta.

Mutta miten sitten kesällä? Vaikka olemmekin innoissaan takan polttamisajatuksesta, niin haluammeko polttaa sitä kesällä? No, vesivaraajassamme on myös sähkövastus, joten voisihan sitä lämmittää veden ihan vain sähköllä. Tai miten olisi jos sijoitettaisiin aurinkosähköön (aurinkopaneeleihin)? Silloinhan niistä saadun sähkön voisi käyttää sen veden lämmittämiseen ja kaikkeen muuhunkin sähköön mitä meillä kuluu. Tai meillehän tulee myös puukiuas. Sitä lämmitetään myös kesällä, varmasti ainakin kerran viikossa. Pitäisikö sen lämpö ottaa lämmönvaihtimella talteen ja käyttää käyttöveden lämmittämiseen? Näitä me pohdittiin, mutta liikkuvia osia oli taas liian paljon. Ja apuun riensi Nikolas ja saimme alla olevat laskelmat* joissa on otettu huomioon järjestelmien hankinta- sekä käyttökustannukset seuraavan 20 vuoden aikana (laskennassa huomioon otetut asiat listattu kirjoituksen lopussa). Tässä laskelmassa oletuksena on, että saunomme puukiuasta lämmittämällä kerran viikossa.

Kuva NollaE Oy

Kuva NollaE Oy

Kuten kuvista selviää, niin kokonaiskustannuksiltaan aurinkopaneelit (aurinkosähkö) ja lämmönvaihdin saunan piipussa olivat melkein samalla viivalla, aurinkopaneelit jopa hieman halvemmat. Mutta se alkuinvestointi… Voin jo nyt kertoa, että budjetin suhteen menee meillä tiukille. Emme niin millään uskalla nyt sijoittaa 11 000 euroa aurinkosähköjärjestelmään. Valintamme siis osui toisen lämmönvaihtimen hankintaan. Teemme meille kuitenkin kaikki varaukset aurinkosähkön käyttöönotolle ja seuraamme aurinkopaneeleiden hintakehitystä (sekä omaa sähkönkulutustamme). Toivottavasti muutaman vuoden päästä voimme siis sijoittaa järjestelmään ja tehdä meistä entistä omavaraisempia. Mutta olipa helppo tehdä päätöksiä kun ne pystyi perustamaan oikealle tiedolle mutu-meiningin sijaan!

Yksi toinen konkreettinen muutos johon Nikolas meidät ylipuhui, oli talon passiivinen jäähdytys. Käytännössä tämä tarkoitti olohuoneen isojen ikkunoiden eteen tulevan katoksen materiaalin muutosta lasista peltiin. Vaikeaa ylipuhuminen ei ollut, vaikka lasinen katos olisikin ollut visuaalisesti aivan ihana niin 7,5m pitkä ikkunaseinä, johon on lähes esteetön auringonpaiste koko päivän, luo kuitenkin riskin talon ylikuumenemiselle kesäaikaan. Kun 3 metriä syvä katoksemme on blokkaamassa suurimman lämmön pois, voimme hoitaa talon viilennyksen ilman paljon sähköä kuluttavia (ja visuaalisesti minua inhottavia) ilmalämpöpumppuja. Lisäksi lasikate 32m2 tilaan olisi maksanut huimat 10 000€ (sisältäen tukipuut). Eli iso säästö. Pelkäsin kuitenkin katoksen peittävän näkyvyyttä ja varjostavan liikaa ja siksi sitä nostettiin ylemmäksi. Toivotaan, että emme koe sitä liian varjostavaksi. Passiiviseen jäähdytykseen vaikuttaa myös ne kiviväliseinät.

Ja se talon muu jäähdytys. Meillä se hoidetaan maaviileällä. Meillä on hankittuna IV-laitteen lisäksi tuloilman esilämmitys/viilennyslaitteisto, joka ottaa lämmitä/viileää ilmaa kallioon poratuista rei'stä ja johtaa sen sitten ilmastointikanavia pitkin huoneistoon. Laitteisto ei vie paljon sähköenergiaa ja näin viileä saadaan kaikkiin huonetiloihin tasaisesti.

Tarkoitus oli tähän tekstiin myös kertoa niistä meidän konkreettisista laitteistovalinnoista, mutta tästä tulikin jo aikamoinen romaani. Jätän hankintojen kuvailun siis toiseen kertaan :)

*) Laskelmassa on meidän talo kaikkine tietoineen eri lämmönlähteillä (ja sähkönlähteellä). 

Investointikustannuksissa on laitehintojen lisäksi mukana muut investointikustannukset (asennustyö, asennustarvikkeet, huolto ja korjaukset,  luvat jne.). Vuosikustannuksissa on energian hinnan lisäksi mukana korkokulut (asuntolainan korkoprosentilla) ja laitteiden kuluminen (laitetyypin teknisen eliniän odotteen suhteessa). Lisäksi laskelmissa on oletettu, että energian reaalinen hinnanmuutos (energian hinnan nousu – inflaatio) jatkuu seuraavat 30 vuotta samanlaisena, kun edelliset 30 vuotta.

meillekö nollaenergiatalo?

Energia-asiat, ja erityisesti talomme lämmitysmuoto, ovat olleet minulle yksi vaikein asia tässä taloprojektissa. Joku voisi asiaa ihmetellä, sillä valikoituihan rakennusmateriaaliksemme EPS-harkko tai toisinsanoen passiiviharkko. Harkko, josta talomme rakennetaan, on hyvin energiatehokas. Seinien U-arvo tulee olemaan 0,09. Sama U-arvo tulee olemaan myös katolla sekä alapohjalla. Mutta vaikka energiatehokas rakennusmateriaali olikin houkutteleva, ei se ollut meille tässä rakennusprojektissa itseisarvo, pohdittiinhan jossain vaiheessa jopa hirsitalon rakentamista. Mutta kun kerran jo talon runko mahdollistaa vähäisen lämmitysenergian käytön, niin miksi emme pohtisi energiansäästöä myös muilla alueilla?

No ehkä siksi, että se on niin hurjan monimutkaista. Call me old fashioned, mutta olen sen verran tyypillinen nainen, että minua ei jaksa kiinnostaa energiatehokkuusluvut tai oikeastaan mikään mikä liittyy tekniikkaan. Yritin ulkoistaa kaikki tekniset asiat, sisältäen mm. LVI-asiat, miehelleni, mutta hänen kiireisyytensä töiden kanssa ja minun pakkomielteeni pitää kaikki langat käsissä johti siihen, että olin sitten taas tämänkin asian päävastaava. Ahdistus. Luin aikalailla julkaisuja muunmuassa aiheesta lämmitystavat (tämä kun oli kiireellisin päätettävä asia, rakennuslupaa kun ei voi hakea ilman tietoa tulevasta lämmitystavasta), mutta en tullut hullua hurskaammaksi. Tai no, tiedot karttuivat, mutta mielipiteitä tuntui olevan yhtä monta kuin oli julkaisujakin. Ja aikaa (tai mielenkiintoa) ei ollut tarpeeksi, jotta olisi kaikkien pohjalta pystynyt vahvan mielipiteen luomaan.

Heti rakennusmateriaalin valinnan jälkeen oli selvää, että meille ei tule lämmitystavaksi maalämpöä. Tämä siksi, että lukemani perusteella olin päätellyt, että näin vähän lämmitysenergiaa vievässä talossa maalämpöjärjestelmä ei tule ikinä maksamaan itseään takaisin (hah, ensin väittää valintoja ohjaavan ekologisuus ja sitten sen päätöksen tekeekin lompakko). Toinen selvä asia meille oli, että meille tulee taloon vesitakka. Vesitakkaa emme valinneet siksi, että haluaisimme talomme ensisijaisesti puulla lämmittää, vaan siksi, että haluamme polttaa talossamme takkaa. No olisimme toki voineet laittaa ihan perinteisen kiertoilmatakan, mutta valitettavasti olen useammastakin paikasta kuullut, että harvassa uudessa talossa voidaan takkaa polttaa ihan huvin vuoksi montaa pesällistä, ilman että koko talo on sen jälkeen pätsi. Ja me haaveilemme takasta juuri siksi, että sitä saisi myös polttaa. Varaavassa takassa on sama ongelma ja lisäksi se sitten säteilee sitä lämpöä paljon pidempään. Eli ei tavallista takkaa meille. Vaihtoehdoiksi jäivät siis vesitakka tai vastaava järjestelmä, jossa veden sijaan kierrätetään lattiaputkistoissa kuumaa ilmaa ts. Tulilattia. Tulilattia kiinnosti kovasti, mutta lopulta kiinnostusta vähensi järjestelmän hinta sekä se, että kuulin järjestelmän hinnan kasvavan myös hurjasti kun lasketaan extra betoni, mikä pitää laskea lattiavaluun isompien putkistojen peittämiseen. Väitettä en alkanut tarkistamaan, mutta lisäksi talotoimittajavalintamme osittain ohjasi pois tuon Tulilattiavaihtoehdon luota. Mutta siis vesitakka on järjestelmänä nerokas, sillä takan lämpöhän siirtyy putkia pitkin isoon vesivaraajaan, josta sitten lämpö tarpeen mukaan johdetaan eri puolille taloa. Takka ei itsessään siis hohkaa kuumaa niin paljon ympärilleen ja samalla ylikuumenna tilaa, jossa se sijaitsee.

Mutta kun osa lämmöstä tulee takasta, niin mistä loput? Pyörittelimme ajatusta poistoilmalämpöpumpusta tai vesi-ilmalämpöpumpusta, aurinkopaneeleista tai ihan vaan sähköstä. Samaan aikaan mietitytti, että kuinka paljon joudumme takkaa polttamaan, paljon puu maksaa, mitä mikäkin muu järjestelmä maksaisi (ja mikä merkki olisi tarpeeksi hyvä) ja mikä nyt ihan oikeasti olisi kaikista ekologisin sekä kustannustehokkain tapa lämmittää juuri meidän talo.

Olin jo päättänyt ottaa toisaalta konsultoinnin nimeltä energiaoptimointi (kuten kerroin tässä kirjoituksessani), jossa minulle olisi laskettu järkevin neljästä itse ehdottamastani lämmitystavasta, kun minuun otti yhteyttä Nikolas Salomaa NollaE nimisestä firmasta. NollaE on nimensä mukaisesti erikoistunut energiatehokkaiden talojen suunnitteluun sekä vanhojen talojen energiatehokkuuden parantamiseen. Nikolas vakuutti minut siitä, että hän ottaa pallon järkevimmän ja kustannustehokkaimman lämmitystavan laskennassa. Ja ei pelkästään siinä, vaan myös kaikessa muussa, mikä vaikuttaa talomme energiankulutukseen. Tarkoittaen esitystä siitä, että mikä ilmastointilaite meidän kannattaa juuri meidän taloomme asentaa, miten viilennys olisi järkevintä hoitaa, kuinka paljon ja millaista ilmastointikanavaa juuri meidän taloomme olisi järkevää asentaa. Ja että hän ehdottaisi laitteistot juuri sen mukaan mikä on meille järkevintä ja kustannustehokkainta, ilman että hän jälleenmyy niitä ts. on naimisissa maahantuojien kanssa. Olin myyty. Iso taakka putosi harteilta. Nyt olisi joku, joka laskisi puolestani ja jolla olisi oikeasti käytännön kokemusta aiheesta. Joku joka osaisi selittää asiat muullakin tavalla kuin MuTu-periaatteella, ihan oikeisiin lukuihin vedoten. Joku jolle voi soittaa ja kysyä asioita energia-asioihin liittyen.

Me siis tilasimme NollaE:ltä LVI-suunnittelun, energiatodistuksen ja energiasimuloinnin sekä kustannusten optimointi-konsultoinnin.

Tässä kuvassa visualisoidaan meidän talon lämpöhäviöt. Kuvan on tehnyt NollaE.

LVI-suunnitteluprosessi on lähtenyt käyntiin ja lisäksi olemme energia-asioissa olleet Nikolaksen kanssa yhteydessä useita kertoja energiasimulointiin ja kustannusten optimointiin liittyen. Ensimmäiset fiilikset yhteistyöstä ovat erittäin positiiviset. Uskon, että satsaus tähän suunnitteluun säästää meiltä pitkän pennin nyt toteutusvaiheessa sekä koko talon elinaikana.

Kerron asiasta lisää ehdottomasti pitkin tätä projektia, mutta jo nyt uskon, että NollaE:n lupaus siitä, että heidän suunnittelupalkkionsa säästää takaisin moninkertaisena, tulee toteutumaan. Kovasti myös tätä Eko-Essiä kutkuttelee mahdollisuus siitä, että meidän talo saattaisi olla parasta A-luokkaa ainakin energiankulutuksessa :)

status check

Olemme nyt sellaisessa vaiheessa, että tuntuu olevan tyyntä myrskyn edellä. Lähes kaikki asiat riippuvat nyt toisistaan ja luovat sellaista painetta ja kiireen tuntua vaikkei mitään todella suurta vielä olekaan tapahtunut. Mutta ajattelinpa kirjata tänne mitä meillä siis on nyt projektin suhteen tapahtunut ja mitä seuraavaksi tulee eteen.

Rakennuslupa jätetään toivottavasti ensi viikolla. Arkkitehtimme kävi tänään meillä käymässä ja kävimme läpi lupaa varten tarvittavia dokumetteja sekä tarkastelimme uusimmat muutokset piirustuksista. Muutama muutos tuli vielä kuviin mm ikkunoiden kokoon. Eli nyt hän tekee vielä ne muutokset ja kun saamme pihasuunnittelijaltamme Viher-Lindan Lindalta karkeat luonnokset pihasuunnitelmasta loppuviikosta, saadaan asemapiirustuskin kuntoon.

Lupaa varten pitää vielä tehdä myös energiaselvitys. Se on vaikeaa, sillä emme vieläkään ole osanneet päättää mikä lämmityscombo meidän olisi järkevintä laittaa. Onneksi energiaselvityksen tekijämme Vesitaito tarjoaa myös energiaoptimointi-palvelua, jossa he laskevat mikä lämmitysmuoto olisi meille järkevin ja kustannustehokkain. Hyvin pienellä lisäinvestoinnilla saamme heiltä siis suositukset ja elämä on meille taas hieman helpompaa. Kirjoittelen tästä tarkemmin myöhemmin. Mutta jokatapauksessa, energiaoptimointi pitäisi saada käyntiin tällä viikolla ja ensi viikon alussa olisi kiva jos olisi energiaselvitys valmiina.

Energiaselvitystä varten piti nyt sitten myös tietää, että tuleeko meille se paljonhaaveiltu lasiliukuovi siihen pitkälle ikkunaseinälle… Viime viikolla sain useamman lisätarjouksen (kiitos vaan erityisesti Timo H:lle hyvistä vinkeistä tässä liukuovea koskevan kirjoitukseni kommenteissa) ja yksi niistä vaikuttaa erittäin potentiaaliselta. Jopa niin potentiaaliselta, että tänään ahdistin miehen jälleen nurkkaan ja lopulta sain häneltä myöntymyksen asiaan :) Eli lasiliukuovi tulee!!! Mutta se ansaitsee varmaan myös oman kirjoituksensa kun on vahvistunut. Arkkitehti tosin sai tänään jo luvan piirtää sen lupakuviin :) Voin kertoa, että olen ollut tänään yhtä hymyä :)

Viime viikolla kävimme myös vihdoin ja viimein K-raudassa hypistelemässä väriliuskoja, sillä myös talon väri pitää ilmoittaa rakennusluvassa. Valinta oli yllättävän helppoa, sillä meillähän kunta määrittää aika tarkkaan minkävärisiä taloja meidän kortteliin saa rakentaa (asiasta olen kertonut tässä aiemmassa blogitekstissä). Onneksi kunnan viranomaiset vaikuttivat asian suhteen melko rennoilta ja kun naapurimmekin toivoisi vaaleampaa taloa, niin päädyimme esittämään rappauksen väriksi Tikkurilan kivitalovärikartan sävyä 4824. Se oli kaikista vaalein kellertävistä vaihtoehdoista. Sokkelin väriksi tulee tumma harmaa kuten myös peltikaton, ikkunoiden ulkokarmien, kattoturvatuotteiden, rännien ja syöksyputkien. Kuvassa on Tikkurilan sävy 4985 joka luonnossa on kyllä paljon tummempi. Tehosteväriksi valittiin tässä vaiheessa Tikkurilan Valtti 5077 Kanto (jonka väriä en tähän jostain syystä saanut, mutta linkistä löytyy). Sitä käytetään kuistin ja autokatoksen rimoituksessa. Sävy pitää tosin vielä tarkistaa, sitten kun aletaan oikeasti maalailemaan. Mutta yksi asia on siis lähes päätetty ;)

Lisäksi rakennuslupaa varten pitää vielä hoitaa naapurikuulemiset. Meillä uudisalueella on sen verran hyvä tilanne, että vain yksi naapuritonteistamme (tai siis kuulemisen piiriin kuuluvista tonteista) on myyty. Tai siis kaupat on viimeistelty. Näihin naapureihin törmäsin sattumalta tänään tontilla kurvaillessani ja jo varoitin tulevasta ;) Pääsin heille jo kuvia vilauttamaan ja eipä niissä huomautettavaa ollut. Meidän tonttiemme välissä kun on muutenkin 15m leveä puistokaistale. Mutta kun ihan lopulliset kuvat ovat valmiit, niin pitää käydä hakemassa heidän puumerkkinsä niihin.

Niin ja siitäpäs päästiinkin aasinsiltaa pitkin tonttikauppoihin. Varasin tänään ajan kunnalta kauppakirjojen allekirjoitukseen ja meistä tulee siis tontinomistajia 29.6. klo 8.30. Tonttikaupat pitää tehdä viimeistään 30.6. joten ei me niitä tiukoille jätetty ;) Kunhan vaan OP:n yhteyshenkilöni alkaisi vastata yhteydenottopyyntöihini. Olen jättänyt niitä hänelle vasta neljä kuluneen kuukauden aikana...

Samaan aikaan ollaan jatkettu nykyasunnon kauppaamista. Valitettavasti ei ole vielä natsannut ja siirrettiinkin nyt myyntivastuu välittäjälle. Viime viikolla julkaistiin siis uusi ilmoitus jota varten ammattilainen kävi kuvaamassa kotiamme. Täytyy myöntää, että ovathan ne kuvat aikalailla hienompia kuin minun räpsäisyni…

Toivottavasti tämä asia edistyisi, sillä muuten ei rakennusluvat mitään auta… Rakentaminen alkaa vasta kun asunto on myyty.

Samaan aikaan olen pyytänyt tarjouksia LVIS-suunnittelusta ja mm. terassin lasikatosta. Niin ja aloitin minä jo sähkösuunnitelmankin pohtimisen piirtelemällä pohjakuvaan pistorasioiden ja valaisimien paikkoja.

Heti kun lupakuvat ovat valmiit aloitan myös maatyöntekijöiden kilpailutuksen. Kovasti haluaisin myös alkaa etsiä timpuria, mutta eihän sitä voi kun ei ole aikataulua selvillä. Niin ja sitä ei ole, ennen kun asuntokauppoja on hierottu… Vuokra-asuntokin olisi kiikarissa ihan tontin kulmilta, mutta pelottaa että se menee ohi suun kun ei voida sen vuokraamiseen vielä sitoutua. No, kai tämä vyyhti tästä jossain vaiheessa purkautuu ;)

Tällaista siis täällä. Loppuviikosta suuntaan lasten kanssa äitini mökille nauttimaan elämästä. Instagramissa jaoinkin jo viime viikonlopun tunnelmia sieltä. Maanpäällinen paratiisi :)