Tästä tekstistä on aikaa ja vaikka suurin osa valinnoista tehtiin jo useita kuukausia sitten, niin itse konkreettissia hankintoja ja kilpailutusta ei oltu tehty. Nyt kun sekin osio on (pitkälti) hoidossa, niin uskallan kirjoitella valinnoistamme ja mikä niihin johti.
NollaE:n kanssa suunnittelun lähtökohta oli se, että meillä on U-arvoiltaan hyvin energiatehokas talon runko (0,09) ja olimme jo päättäneet, että haluamme taloomme vesitakan. Ongelma oli, että tarvitsemmeko vesitakan lisäksi jotain muuta lämmitysmuotoa? Talomme itsessään ei kaipaa lämmitystä oikeastaan ollenkaan, mutta käyttövettä kuluu ympäri vuoden. Millä se lämmitetään esim kesällä jos takkaa ei polteta? Ja kuinka paljon puuta pitää vesitakassa polttaa? Kannattaisiko sijoittaa aurinkosähköön? Vai olisiko fiksua laittaa lisäksi poistoilmalämpöpumppu?
Vaikeita juttuja. Onneksi meillä oli asiantuntija joka pystyi tekemään laskelmat juuri meidän talolle. Koska vesitakan investointikustannus on sen verran suuri, poistimme valikoimasta heti ilmalämpöpumput. Lisäksi niiden käyttämä energiamäärä pohditutti meitä. Nikolaksen tulossa mukaan suunnitteluun oli meille siis tulossa vesitakka ja puurakenteiset väliseinät. Väliseiniin Nikolas puuttui ihan ensimmäiseksi. Vesitakan mielletään säästävän tiloja ylikuumenemiselta. Tämä onkin niin, jos lämpöenergia pääsee sitoutumaan jonnekin. Puurakenteisissa seinissä ei ole paikkaa, jonne lämpö pääsisi varastoitumaan. Nikolas laski, että muuttamalla väliseinämme kivirakenteisiksi saamme 9772 kg lisää termistä massaa. Tämä vastaa kuutta varaavaa takkaa! Kiviväliseinät pystyvät imemään ylilämmön, joka takan polttamisesta syntyy ja luovuttamaan sitä tasaisesti huoneilmaan. Saimme kiviväliseinistä hyvän tarjouksen talotoimittajaltamme, joten muutospäätös oli helppo tehdä.
Toinen asia jonka Nikolas meille laski, oli käyttöveden lämmittämiseksi tarvittava puumäärä. Meillä on kokoajan ollut toive, että vaikka meillä lämmitetäänkin vesi puilla, niin ettei siitä takan polttamisesta tulisi pakkopullaa. Tähän ensimmäisenä vastauksena oli vesivaraajan koon kasvattaminen 1000 litraiseksi, näin yksi lämmityskerta riittää pidempään. Mutta paljon sitä puuta pitää kerralla polttaa? Puumäärään vaikuttaa IV-laitteen hyötysuhde ja se, miten hyvin takan lämpö otetaan hyötykäyttöön. Keskimäärin normaalissa suomalaistalossa poltetaan kuulemma noin 7 pinokuutiota polttopuuta per vuosi. Meillä olisi jouduttu alkuperäisillä IV-kone valinnoillamme polttamaan 26 pinokuutiota. Kun päätimme vaihtaa IV-koneen Paul Novus 450 -laitteeseen, jossa hyötysyhde on jopa 93%, laski pinokuutioiden määrä 20 pinokuutioon. Jos olisimme sijoittaneet lisäksi aurinkokeräimiin (joilla siis olisi lämmitetty puhtaasti käyttövettä) olisi pinokuutioiden määrä laskenut 15 pinokuutioon. Jos olisimme lisänneet komboon vielä lämmönvaihtimen piippuun, olisi pinokuutioiden määrä ollut vain 9! No, emme olleet kovin innostuneita "tårta på tårta" meiningistä, sillä silloin järjestelmän hankintakustannukset olisivat nousseet aikalailla. Päädyimme sitten ratkaisuun, jossa vesitakkamme piippuun lisätään noin 3500€ arvoinen lämmönvaihdin, joka kerää lisää lämpöenergiaa talteen ja siirtää sen vesivaraajaamme, tällöin meillä tarvitsee polttaa vuodessa 13 pinokuutiota polttopuuta.
Mutta miten sitten kesällä? Vaikka olemmekin innoissaan takan polttamisajatuksesta, niin haluammeko polttaa sitä kesällä? No, vesivaraajassamme on myös sähkövastus, joten voisihan sitä lämmittää veden ihan vain sähköllä. Tai miten olisi jos sijoitettaisiin aurinkosähköön (aurinkopaneeleihin)? Silloinhan niistä saadun sähkön voisi käyttää sen veden lämmittämiseen ja kaikkeen muuhunkin sähköön mitä meillä kuluu. Tai meillehän tulee myös puukiuas. Sitä lämmitetään myös kesällä, varmasti ainakin kerran viikossa. Pitäisikö sen lämpö ottaa lämmönvaihtimella talteen ja käyttää käyttöveden lämmittämiseen? Näitä me pohdittiin, mutta liikkuvia osia oli taas liian paljon. Ja apuun riensi Nikolas ja saimme alla olevat laskelmat* joissa on otettu huomioon järjestelmien hankinta- sekä käyttökustannukset seuraavan 20 vuoden aikana (laskennassa huomioon otetut asiat listattu kirjoituksen lopussa). Tässä laskelmassa oletuksena on, että saunomme puukiuasta lämmittämällä kerran viikossa.
 |
| Kuva NollaE Oy |
 |
| Kuva NollaE Oy |
Yksi toinen konkreettinen muutos johon Nikolas meidät ylipuhui, oli talon passiivinen jäähdytys. Käytännössä tämä tarkoitti olohuoneen isojen ikkunoiden eteen tulevan katoksen materiaalin muutosta lasista peltiin. Vaikeaa ylipuhuminen ei ollut, vaikka lasinen katos olisikin ollut visuaalisesti aivan ihana niin 7,5m pitkä ikkunaseinä, johon on lähes esteetön auringonpaiste koko päivän, luo kuitenkin riskin talon ylikuumenemiselle kesäaikaan. Kun 3 metriä syvä katoksemme on blokkaamassa suurimman lämmön pois, voimme hoitaa talon viilennyksen ilman paljon sähköä kuluttavia (ja visuaalisesti minua inhottavia) ilmalämpöpumppuja. Lisäksi lasikate 32m2 tilaan olisi maksanut huimat 10 000€ (sisältäen tukipuut). Eli iso säästö. Pelkäsin kuitenkin katoksen peittävän näkyvyyttä ja varjostavan liikaa ja siksi sitä nostettiin ylemmäksi. Toivotaan, että emme koe sitä liian varjostavaksi. Passiiviseen jäähdytykseen vaikuttaa myös ne kiviväliseinät.
Ja se talon muu jäähdytys. Meillä se hoidetaan maaviileällä. Meillä on hankittuna IV-laitteen lisäksi tuloilman esilämmitys/viilennyslaitteisto, joka ottaa lämmitä/viileää ilmaa kallioon poratuista rei'stä ja johtaa sen sitten ilmastointikanavia pitkin huoneistoon. Laitteisto ei vie paljon sähköenergiaa ja näin viileä saadaan kaikkiin huonetiloihin tasaisesti.
Tarkoitus oli tähän tekstiin myös kertoa niistä meidän konkreettisista laitteistovalinnoista, mutta tästä tulikin jo aikamoinen romaani. Jätän hankintojen kuvailun siis toiseen kertaan :)
*) Laskelmassa on meidän talo kaikkine tietoineen eri lämmönlähteillä (ja sähkönlähteellä).
Investointikustannuksissa on laitehintojen lisäksi mukana muut investointikustannukset (asennustyö, asennustarvikkeet, huolto ja korjaukset, luvat jne.). Vuosikustannuksissa on energian hinnan lisäksi mukana korkokulut (asuntolainan korkoprosentilla) ja laitteiden kuluminen (laitetyypin teknisen eliniän odotteen suhteessa). Lisäksi laskelmissa on oletettu, että energian reaalinen hinnanmuutos (energian hinnan nousu – inflaatio) jatkuu seuraavat 30 vuotta samanlaisena, kun edelliset 30 vuotta.
Kiitos taas asiapitoisesta ja hyvästä pohdinnasta! Jäin vain tuota viilennystä miettimään.. Eikö siinä samalla voi tulla huoneilmaan radonia tms. epäpuhtautta, kun ilma kallion uumenista imetään. Ehkä ilmaa ei johdeta suoraan huoneilmaan? En ole ennen törmännyt tuohon viilennystapaan, paitsi vesikiertoisen maalämmön kanssa.
VastaaPoistaOlen jo etukäteen itsekin miettinyt mikä olisi meille paras tapa lämmittää. Viilennystä en ole Suomen oloissa kaivannut, koska olen vilukissa... Lämpöä vain :)
Hyvä kysymys. Enpä ollut moista miettinyt ja kysyin asiaa Nikolakselta. Kävi ilmi, että minulla on asiavirhe tekstissä: Kalliossa ei kierrätetä ilmaa, vaan nestettä. Neste imee lämpöä ja kylmää paljon tehokkaammin kun ilma. Eli ei vaikuta radoniin mitenkään.
PoistaMeillä viilennys tulee olemaan kesäisin varmasti tärkeässä roolissa, vaikka minäkin olen vilukissa. Nykytalot ovat niin tiiviitä ja isot ikkunapinnat (aurinkopuolelle sijoitettuna) tuovat paljon lämpöä sisätiloihin. Onkin aika yleistä, että kesäisin, varsinkin jos helle pääsee yllättämään, tulee talossa tuskaisen kuuma.
Itsekin olen "auringon ystävä" ja selvitin tänä kesänä aika tarkkaan aurinkolämpökeräinten ja aurinkosähkökeräinten hinnat sekä Suomessa että Virossa. Suomessa parhaan tarjouksen sain Ruukilta, josta olisin saanut 6m2 lämpökeräimet +16 paneelin aurinkosähkökeräimet 4kW yhteishintaan 9543,60€ sis alv 24% ja kaikki tilbehöörit päälle, mitä näihin järjestelmiin kuuluu. Enempää meidän taloon ei mahdu, eli katto ja osa seinääkin tulee jo noista ihan täyteen. Tuossa laskelmassa aurinkokeräimet 6500€ + aurinkosähköpaneelit 11000€ = 17500€ kuulostaa aika kovalta hinnalta? Toinen asia, mitä jäin itse ihmettelemään, niin jos kuitenkin maksaa nämä aurinkoenergian alkuinvestoinnit - joko toisen tai molemmat - niin mistä sitten tulee kustannukset ekalle vuodelle 848€ ja 646€? Siis varsinkin aurinkosähköjärjestelmässä kun ei ole edes mitään liikkuvia ja kuluvia osia, niin miten tuo ekan vuoden kulu on perusteltu? Ja edelleen mistä sitten johtuu se, että kulutaso sen kun nousee vuodesta toiseen niin että aurinkopaneelien (siis tarkemmin aurinkosähköpaneelien) vuosikulu on jo esim. 18 vuoden kohdalla 1480€ ?? Siis aurinkosähköpaneelien elinikä on pitkä - jopa 40 vuotta, niin jos nämä kustannukset on oikealla tavalla perusteltu ja argumentoitu, niin aika kauheaa olisi ajatella että mitä ne kulut on sitten jo esim. 35 käyttövuoden kohdalla? Onkohan nämä luvut nyt ihan oikein laskettu? Itse ainakin putosin kärryiltä, mutta voisiko joku ystävällinen auttaa minut takaisin kärryille, että minäkin ymmärtäisin jotain... :-)
VastaaPoistaTaisin päästäkin ihan itse takaisin kärryille, kun oikein pinnistelin... Eli nuo 20 vuodeksi lasketut luvut onkin niitä euroja, joita tarvitaan talon lämmittämiseen seuraavan 20 vuoden aikana laskennallisesti eri vaihtoehdoissa. Eli jos haluat pitää talon lämpöisenä seuraavat 20 vuotta, niin aurinkokeräimiä käyttämällä rahaa täytyy olla 20 vuoden tarpeisiin varattuna yht. 28050€ ja suorasähköllä rahaa palaa 40674€. Nyt ilmeisesti ymmärsin, enkä tarvinnutkaan ketään, joka olisi nostanut minut takaisin kärryille...
VastaaPoistaMinä, numeroiden vihaajana, en osannut vastata kaikkeen, joten kysyin NollaE:ltä ja sain pitkän vastauksen jonka tähän nyt tuon:
Poista"Itsekin olen "auringon ystävä" ja selvitin tänä kesänä aika tarkkaan aurinkolämpökeräinten ja aurinkosähkökeräinten hinnat sekä Suomessa että Virossa. Suomessa parhaan tarjouksen sain Ruukilta, josta olisin saanut 6m2 lämpökeräimet +16 paneelin aurinkosähkökeräimet 4kW yhteishintaan 9543,60€ sis alv 24% ja kaikki tilbehöörit päälle, mitä näihin järjestelmiin kuuluu. Enempää meidän taloon ei mahdu, eli katto ja osa seinääkin tulee jo noista ihan täyteen. Tuossa laskelmassa aurinkokeräimet 6500€ + aurinkosähköpaneelit 11000€ = 17500€ kuulostaa aika kovalta hinnalta?"
- NollaE:n laskelmissa on aina kaikki kustannukset. Ei pelkästään pakettiautollinen tavaraa vaan myös niiden täydellinen asennus taloon. Lisäksi ne hinnat joilla NollaE laskee eivät ole mitään ”best price only for you”-hintoja vaan sellaisia ,joilla tavarat varmasti saa ostettua. NollaE ei voi kuitenkaan olettaa laskelmissa, että jokainen asiakas on ”superneuvottelija” ja saa puristettua viimeiset alennukset jokaisesta paketista. NollaE:n laskelmien perusteella tehdään rakennusbudjetteja. Jos niissä luvataan tosi halpaa ja todellisuus on paljon kalliimpi niin se romuttaa laskelmista saatavan hyödyn päätöksenteon välineenä. Se on sitten pelkkää bonusta jos asiakas saa neuvoteltua itselleen markkinahintaa halvemman järjestelmän.
NollaE:n pyytämässä tarjouksessa oli kWh-/hinta-/laatusuhteeltaan parhaat aurinkojärjestelmät. Esimerkiksi aurinkokeräimet olivat Savo-Solarin keräimiä, jotka tässä talossa tuottavat vuosittain 1.000 kWh enemmän lämpöenergiaa verrattuna Ruukin keräimiin. Aurinkosähköjärjestelmä oli 5 kW järjestelmä, joka myös tuottaa enemmän sähköä kun 4 kW järjestelmä. Jotta tämä homma ei olisi liian yksinkertainen niin aurinkopaneelijärjestelmä oli lisäksi vielä sellainen, joka olisi toiminut terassin kattona. Se olisi siis säästänyt pari tuhatta euroa terassin katonrakennuskustannuksissa. Nämä paneelit eivät siis olleet tavallisia katolle asennettavia paneeleja vaan ne olisivat itsessään olleet terassin katto. Eli voidaan todeta että tarjoukset eivät olleet miltään osin vertailukelpoisia keskenään. Niissä ei ollut mitään muuta yhteistä kun se että kummassakin oli kyse aurinkoenergiasta.
"Toinen asia, mitä jäin itse ihmettelemään, niin jos kuitenkin maksaa nämä aurinkoenergian alkuinvestoinnit - joko toisen tai molemmat - niin mistä sitten tulee kustannukset ekalle vuodelle 848€ ja 646€?"
Poista- NollaE:n laskelmassa ei ole pelkän aurinkojärjestelmän kustannukset vaan tämän talon kaikki energiakustannukset. NollaE ei vertaile pelkkiä lämmitysjärjestelmiä keskenään, vaan sitä miten vertailtavat lämmitysjärjestelmävaihtoehdot toimivat juuri tässä talossa tämän talon asukkaiden käyttöprofiililla. Lisäksi kun lainataan rahaa niin rahasta täytyy maksaa korkoa. Kolmanneksi mitkään järjestelmät eivät ole ikuisia vaan niillä on tietty elinikä. NollaE:n laskelmissa on aina mukana kaikki kustannukset, eli myös korkokustannukset sekä laitteiston suhteellinen vuosittainen vanheneminen juuri tässä talossa ja näillä asukkailla.
"Siis varsinkin aurinkosähköjärjestelmässä kun ei ole edes mitään liikkuvia ja kuluvia osia, niin miten tuo ekan vuoden kulu on perusteltu? Ja edelleen mistä sitten johtuu se, että kulutaso sen kun nousee vuodesta toiseen niin että aurinkopaneelien (siis tarkemmin aurinkosähköpaneelien) vuosikulu on jo esim. 18 vuoden kohdalla 1480€ ??"
Poista- Auringolla tuotetun energian hinta on lähes 0 euroa, mutta kun asutaan Suomessa niin auringolla pystytään hoitamaan talon energiahuolto vain osan vuodesta. Loput vuodesta lämmön ja sähkön täytyy tulla jostakin muualta kun auringosta. Tässä 1480 € summassa on mukana talon energiakustannukset 18 vuoden kuluttua olettaen, että energian hinta nousee seuraavat 18 vuotta yhtä paljon kun edelliset 18 vuotta. Jos ihan tarkkoja ollaan niin tässä 1480 €:ssa on mukana paljonko energian hinta on 18 vuoden aikana noussut enemmän kun inflaatio.
"Siis aurinkosähköpaneelien elinikä on pitkä - jopa 40 vuotta, niin jos nämä kustannukset on oikealla tavalla perusteltu ja argumentoitu, niin aika kauheaa olisi ajatella että mitä ne kulut on sitten jo esim. 35 käyttövuoden kohdalla?"
Poista- Aurinkosähköpaneelien elinikä voi joissakin tapauksissa olla 40 vuotta, mutta NollaE laskee paneelien eliniän sen pituiseksi kun valmistaja ilmoittaa. Sama pätee aurinkokeräimiin ja kaikkiin muihinkin järjestelmiin. Niiden elinikä lasketaan NollaE:llä valmistajan takaamalle eliniälle eikä myyntimiesten lupausten mukaan.
"Onkohan nämä luvut nyt ihan oikein laskettu? Itse ainakin putosin kärryiltä, mutta voisiko joku ystävällinen auttaa minut takaisin kärryille, että minäkin ymmärtäisin jotain... :-)"
Poista- Laskelmat ovat 100% oikein. Kärryiltä putoaminen on mahdollista, koska tavallisen kuluttajan on melko mahdotonta pystyä tällaisia teknisiä yksityiskohtia selvittämään saati sitten simuloimaan mikä näiden järjestelmien yhteisvaikutus on taloon pitkällä aikavälillä. Sitä varten on olemassa NollaE. NollaE:n asiantuntijat ovat suunnitelleet noin 500 aurinkoenergia- sekä muita uusiutuvaan energiaan perustuvia järjestelmiä jo vuodesta 2009. Jos tahdot varmistaa tekeväsi järkeviä hankintoja juuri sinun taloosi niin kannattaa olla yhteydessä NollaE:hen. Essin talossa on NollaE:n ansiosta säästynyt jo noin 10.000 euroa vaikka talo ei vielä ole edes valmis. Suurimmat säästöt ovat vasta tulossa. Ne tulevat kun talo otetaan käyttöön.
Hipsuissa siis lainaukset sinun kysymyksistäsi ja kommenteistasi ja alla aina NollaE:n vastaus.
PoistaVastaukset kuvastavat paljon sitä, miksi NollaE:n palveluja päädyttiin käyttämään. Minun olisi ollut mahdotonta itse alkaa laskemaan kaikkia asioita jotka valintaan vaikuttavat. Luotto Nikolakseen on siis kova ja kokemukset olleet erinomaisia :) Toivottavasti nämä vastaukset avasivat sinulle valintoja. Teillä olisi varmaan mielenkiintoiset keskustelut Nikolaksen kanssa jos samaan pöytään osuisitte :)
Uusi juttu itselle tuo LTO saunan piipussa. Kuullostaa fiksulta ratkaisulta.
VastaaPoistaItse törmäsin tekniikkaan ensimmäistä kertaa messuilla Ekolämmöxin osastolla. Itse kuitenkin luulin alussa, että eipä siitä meille mitään hyötyä ole ja tavallaan tuntui hassulta "laittaa kaikki munat samaan koriin" eli perustaa kaikki lämmittäminen meillä puuhun. Mutta toisaalta kun anyhow puuta kiukaassa poltetaan, niin miksei ottaa hyötyjä talteen? Varsinkin kun sijoitus ei ole kovin montaa tonnia.
PoistaItselläni varmaan myöskin joku fiksaatio (?) näihin energiamuotojen pohtimiseen ja vertailemiseen, ja jäin vielä miettimään tuota polttopuun määrää, joka lopulta asettui 13 kuutioon per vuosi. Voi olla, että ei mene noinkaan paljon puuta, ja jos vähempi riittää, niin sehän on sitten aina ja kaikki vaan kotiin päin? Eli kerran ostetut puut - jos niistä jää jotain yli, voi käyttää vielä seuraavanakin vuonna.
VastaaPoistaMeillä on nyt lämpimiä neliöitä yht. 241m3 kolmessa kerroksessa, ja puukiukaan kanssa takkapuita (laudan pätkiä rakentamisesta) meillä meni ekana vuotena noin 10 kuutiota. U-arvo seinissä meillä on 0,17.
Eli nyt pitää huomata sellainen ilmiö, että paitsi että energiakulut peilataan viimeisen 30 vuotiseen historiaan, niin samoin talon lämmöntarve peilataan viimeisen 30 vuoden historiaa vasten, ja sillä oletuksella, että kelit jatkuu aina samanlaisena. Ja näinhän se asia ei ole, koska ilmasto lämpenee. Eli uudet nykyaikaiset talot nykyajan lauhoissa talvikeleissä ei kuluta paljon mitään.
Jos puulämmitys kuitenkin jossain vaiheessa elämää alkaisikin tympäisemään, niin itse suunnittelisin talon nyt sillä tavalla, että siihen saa asumisaikana helposti asennettua aurinkolämpökeräimet - tai aurinkosähköpaneelit. Aurinkolämpökeräimillä (6m2 riittää 4-henkiselle perheelle) tekee helposti lämpimät vedet 6kk vuosittain, ja niiden hyötysuhde on hyvä (yli 90%) ja hankintahinta on halpa. Aurinkosähköpaneeleissa hyötysuhde jää nykytekniikalla aina alle 20%. Toki eteenpäin ollaan pääsemässä, ja lähivuosina markkinoille tulee sinisten aurinkosähköpaneelien tilalle täysmustat paneelit, joiden hyötysuhde saattaa nousta jopa 25%:n tienoille. Laboratorio-olosuhteissa tämä on jo testattu ja toimii.
Näinhän meillä ollaan tekemässä, eli aurinkopaneeleille (sähkö) tehdään kaikki varaukset ja toivottavasti saadaan ne piankin hommattua. Ja meillähän ei oikeastaan lämmitetä taloa ollenkaan, ainut lämmitystarve tulee olemaan se vesi. Ja siihen ei ilmastonlämpeneminen vaikuta ;)
PoistaNikolaksen laskelmissa meillä tosiaan suunniteltiin koko katoksen peltien korvaamista aurinkopaneeleilla, neliöitä siis yhteensä 34 (vai 32…). Näin olisimme säästäneet peltikustannuksissa (säästö ei tosin olisi ollut 2000, niinkuin Nikolas sanoi, sillä pellit maksavat meille 750e. Peltiin olisi ollut turha sijoittaa jos nyt heti olisi varaa laittaa ne paneelit. Nyt sitten otetaan vaan takkiin se 750e ja ei varmaan ihan noin suurta paneelimäärää asenneta sitten kun ne laitetaan. Ja kai sitä määrääkin voi kasvattaa vähitellen?? Pitääkin asiasta ottaa keskustelu Nikolaksen kanssa.
Ja tosiaan, pienempi puunkulutus on vaan plussaa. Tulevina vuosina sitten selviää paljonko meillä sitä puuta oikeasti menee. Nyt pitää sitten vaan löytää jostain hyvä (ja halpa) puuntoimittaja… Vinkit otetaan kiitollisena vastaan!
Kiitos MIka kun kommentoit näin laajasti, energia-asioidesi fiksaatio on kyllä havaittu ;)
Kiitos vastauksista - nyt tulikin niin paljon tekstiä, että pitää lueskella ihan ajatuksella jokunen tovi. Meilläkin ollaan eka asumisvuosi (omaksi yllätyksekseni) lämmitetty ilmeisesti lähinnä vaan käyttövettä: Laitoin nimittäin juuri omassa raksa-blogissani esille graafin, jossa on jokaisen päivän ulkolämpötila ja sähkönkulutus. Ja lopputulos oli se, että sähkönkulutus oli vuoden ympäri suht samalla tasolla, eikä se riippunut ulkolämpötilasta juuri mitenkään. Ja meillä on siis takkojen lisäksi suora sähkölämmitys. Tässä kuussa tulee ilma-vesi-lämpöpumppu, joten katsotaan miten luvut muuttuu...
Poista