hevii settii

Talotoimittajaksemme valikoitui lopulta HEVI kivitalot ja sitä kautta talo rakennetaan FinnEPS -harkoista.

HEVI kivitalot tuli jotenkin takavasemmalta, sillä ennen maaliskuuta en ollut ikinä edes kuullut kyseisestä firmasta. Satuin isäni luona vieraillessani selailemaan hänen rakennusmessuiltaan keräämäänsä esitepinoa ja sieltä löysin HEVI:n esitteen sekä mainoslehdykän, jossa mainostettiin mm. heidän Vantaan asuntomessualueelle tulevaa Panthera Tigris -taloa. Samassa lehdykässä kerrottiin, että keskikokoisen omakotitalon seinäharkot maksaisivat noin 15 000€ ja siinäpäs oli täky budjettirakentajalle ;) Marssin kotiin ja ilmoitin miehelle, että kyllä me nyt sitten koitenkin nostetaan se passiiviharkkotalohaave pöydälle ja katsotaan se kortti ennen kuin lähdetään puutaloja kilpailuttamaan.

Tarjouspyynnöt lähtivät kuvien valmistuttua siis HEVI kivitaloille, jo pitkään mielessä olleelle Passiivikivitalot.fi:lle ja lisäksi Lyoness ostoyhteisön kautta löytämällemme Passiiviharkko.fi:lle. Lisäksi pyörittelimme sivussa ajatusta Siporexharkkotalosta (saatuani niistä vahvan laatu ja hintasuosituksen yhdeltä kanssarakentajalta sekä vastaavalta mestariltamme) ja niistä tarjouspyynnöt lähtivät Rock kivitaloille sekä Aerocin Viron tehtaalle.

No, Siporextalovaihtoehto putosi pois siinä vaiheessa, kun tajusin harkkojen olevan suunnilleen samoissa hinnoissa, mutta että talon urakointi tulisi aikalailla kalliimmaksi. Lisäksi hintaan olisi pitänyt laskea enemmän nosturikustannuksia. Seuraavaksi porukasta putosi pois Passiiviharkko.fi, sillä heiltä myyntityö oli vähiten aktiivista (=en saanut mitään kosketusta heidän harkkomateriaaliinsa), tarjouksien saamisessa kesti eniten aikaa ja niiden sisältö oli vähiten tarjouspyynnön mukainen.

HEVI kivitaloista minulle jäi heti hyvä fiilis, kun firman TJ Lauri Pöyhönen soitteli minulle noin viikko tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen ja pahoitteli hurjasti, ettei ollut ehtinyt tarjousta meille vielä laittaa. Tarjous saapuikin heti puhelua seuraavana päivänä ja kaiken lisäksi se oli silti ihan ensimmäinen joka meille saapui. Passiivikivitalot.fi oli meillä kuitenkin alussa se "ykkösvaihtoehto", pääosin johtuen siitä, että olimme saaneet heihin kosketusta useilla messuilla, taloesittelyssä sekä muutamassa passiivikivitalon rakentamista käsittelevästä blogista. Passiivikivitalojen Kimmo Raittila sai myös ensimmäisenä myytyä meille ajatuksen talon rungon urakoimisesta itse (apuvoimien kera toki) ja siten aikamoisista säästöistä. Tämä fakta oli sitten lopulta se, miksi esim Siporextalo ei enää sopinut budjettiimme.

Tarjoukset siis saatiin molemmilta toimittajilta ja ne olivat sisällöltään aika erilaiset.

HEVI:n tarjous oli hyvin selkeä siltä osin, että mitä tarjoukseen sisältyy ja mitä ei. Pääosin tuli fiilis, että tarjoukseen ei ole mitään "koiraa haudattuna" ts tällainen pieni ensikertarakentaja ei mene halpaan siinä mitä tarjouksen päälle pitää laskea. Tarjous tuli myös sähköpostilla, joka on nykyään aika harvinaista. Suurin osa talotoimittajista haluaa käydä tarjouksensa läpi kasvotusten. Tämä asia oli hyvä, mutta tavallaan myös huono. Kun emme alussa käyneet tarjousta kasvotusten läpi, niin en osannut huomioida monia plussia ja vertasin tuotetta suoraan kilpailijaan. Se tavallaan kasvatti HEVI:n altavastaaja roolia.

Passiivikivitalojen tarjous taasen saatiin ainoastaan paperiversiona ja kävimme sitä Kimmon kanssa läpi Kevätmessuilla kahvilla istuen. Hyvin selkeä tarjous myöskin, tosin en osannut siitä ensikädeltä poimia asioita jotka siitä puuttuivat ja en osannut arvottaa siihen extrana kuuluvia asioita (mm. ilmanvaihtokone, sähkösuunnitelma jne).

Tarjoukset siis syötin exceliin, jotta saisin jotain käsitystä toimituseroista. Siinä sitten pyydettiin puolin ja toisin vielä tarkennusta tarjouksiin jo ihan siihen pisteeseen saakka, että halusin molemmilta pelkästään puhtaat harkkotarjoukset, jotta pääsisin kiinni miten arvottaa ne.

Passiivikivitalot olivat jo melkein vakuuttaneet meidät laadullaan ja brändillään, mutta sitten päätin vielä tsekata HEVI:n läpikotaisin ja pyysin Laurin esittelemään minulle heidän tarjoamaansa. Minulla kun on sellainen "ärsyttävä" tapa kääntää jokainen kivi ja olla luottamatta myyntilauseisiin ilman omaa selvitystyötä. Lauri osasikin kertoa juuri oikeat asiat ja aloin ymmärtämään, että vaikka tuotteissa onkin pieniä eroja (mm harkkojen kiinnitystapa) niin käytännössä puhutaan aikalailla samalla periaatteella toimivasta konseptista ja että se pistää firmat aika pitkälti samalle viivalle.

HEVI:n käynnin jälkeen aloimme sitten katsomaan kustannuspolitiikkaa ja kun ero oli aika voimakkaasti HEVI:n puoleen kääntyvä, luulimme asian olevan sillä selvä. No, siitähän puhkesi aikamoinen hintavääntö ja tarjoukset otettiin aika tarkkaan syyniin. Pilkkuja siirreltiin, tuotteita lisättiin ja vähennettiin ja sitten kun vielä muutimme perustamistavan maanvaraisesta laatasta tuulettuvaksi alapohjaksi, niin kyllä myyjät saivat hommia eteemme tehdä. Kiitos molemmille kärsivällisyydestä! Erityisen paljon kiusasin HEVI kivitalojen Lauria ja sain häneltä paljon näkemystä ja vinkkejä.

Lopulta pitkän vääntämisen jälkeen saimme eilen tehtyä päätöksen ja päädyimme HEVI kivitaloihin. Ja mihin se päätös sitten perustui?

Ensinnäkin palveluasenteeseen. Vaikkemme Passiivikivitaloilta missään nimessä huonoa palvelua saaneet, niin ehkä pienempi vene vaan kääntyy nopeammin ja siten reaktionopeus oli ihan eri sfääreissä HEVI:llä.

Toiseksi puhtaaseen kotimaisuuteen ja jossain määrin pienempien firmojen "tukemiseen". HEVI kivitalot käyttää yhteistyökumppaneinaan pienempiä firmoja (esim ikkuna- ja ovitoimittajat) ja Lauri sai minut vakuuttumaan heidän laadustaan. Lisäksi Finn EPS-harkkojen materiaali ja itse harkot tehdään alusta loppuun Suomessa.

Kolmanneksi perustuksiin. Passiivikivitaloilla perustukset valetaan käyttäen passiivitriploja (harkkoja) valumuotteina ja harkot ladotaan sitten siihen valuperustuksen päälle. HEVI:llä taasen on erilliset antura- ja sokkeliharkot joka tarkoittaa sitä, että valu voidaan tehdä yhdellä kertaa ja erillisiä "irroitettavia" muotteja ei tarvita. Tämä kuulostaa houkuttelevalta omatoimirakentajalle sekä helppouden että nopeuden takia.

Neljänneksi harkkoihin. Vaikka Passiivikivitalojen harkoissa houkutteli niiden ponttirakenne, ts liimaa harkkojen välissä ei tarvita kuin aukkojen ylityksissä sekä kulmissa, niin vakuutuimme että FinnEPS-harkkojen kasaus on silti nopeampaa/selkeämpää. Hetken aikaa pohdin onko FinnEPS-harkoissa olevat "nystyrät" huono asia, mutta lopulta ymmärsin nekin plussaksi. Kun harkkojen nystyröiden pitää osua kohdilleen, tulee seinän suoruus "kuin itsestään". Olettaisin, että muuten voisi mennä hetkenkin vinoon tai vatupassin kanssa pitäisi sählätä entistäkin enemmän.

Viidenneksi hintaan. Vaikka ero firmojen pakettien hintojen välillä ei ollut suuri, niin kuitenkin tuhansia. HEVI:n puolesta puhui myös se, että sain tunteen että pääsemme nauttimaan heidän yhteistyökumppaniensakin eduista vaikka nimet olisivatkin jo paperissa.

Kuudenneksi sitoutuminen ja myynti. HEVI kivitalojen Lauri vaan osasi myydä minulle tavalla joka ei tuntunut myynniltä vaan ennemminkin konsultoinnilta. Hän pitäytyi kertomaan omasta tuotteestaan ja vakuutti firman kiinnostuksesta juuri meidän projektiamme kohtaan. Hän oli aina tavoitettavissa ja ei valittanut vaikka välillä pidättelin häntä puhelimessa tuntikaupalla. Passiivikivitalojen pystytyskoulutus oli heidän valttinsa alussa, mutta kun Lauri lupautui henkilökohtaisesti tulemaan auttamaan pystytysurakan vaativimmissa vaiheissa, oli se myös osoitus sitoutumisesta ja tuo sitä "kyllä me tässä onnistutaan" fiilistä.

Mutta siinäpä se. Vaikkei kumpikaan myyjistä minulle tätä sanonut, niin luulisin, etten ollut ostajana helpoimmasta päästä ;) Valitettavaa oli, että kun molempiin myyjiin pääsi syntymään jonkinnäköinen "suhde" tämän prosessin aikana, niin toiselle oli vaan tuotettava pettymys. Onneksi itselle ei jäänyt päällimmäiseksi tunteeksi pettymys vaan suuri riemu tulevasta. Uskon, että teimme meille juuri sen oikean päätöksen ja en malta odottaa, että pääsisimme vauhtiin projektin toteutuksessa ts oikeassa raksaamisessa.

meille rakennetaan talo...

Passiiviharkoista! Eli pitkäaikainen haaveemme kivitalosta ja rapatusta pinnasta toteutuu sittenkin :) Kaksi toimittajaa vielä kilpailee keskenään, joten toimittajaa en voi vielä paljastaa, mutta en malttanut olla kirjoittamasta jo passiiviharkon ominaisuuksista ja miten tähän ratkaisuun päädyttiin. Asiaahan olen pohtinut viimeksi tässä kolme pientä porsasta... - kirjoituksessani sekä tässä passiivikivitalo(ko) -kirjoituksessani, mutta ajatukset ovat tiedon myötä kehittyneet eteenpäin.

Eli passiiviharkothan ovat tuttavallisesti sanottuna styroksia tai EPS:ää. Hui, sanoo varmaan moni. Ja niin sanoin minäkin, kun jokin vuosi sitten katsoin naapuriin noussutta taloa joka näytti huvittavalta leikkitalolta ennen rappausta. Mutta mitä enemmän tutustuin rakennusmateriaaliin, niin sitä fiksummalta se vaikuttaa. Styroksiahan käytetään lähes kaikissa rakennuksissa vähintään lattian eristeenä lattiavalun alla, eli mikään ihmellinen rakennusmateriaali se ei ole. Suomessa passiiviharkkorakentaminen on uudehko rakennustapa, 2000-luvulla tänne rantautunut. Keski-Euroopassa tämä rakentamistapa on jo vakiintunut ja Suomessakin valtaa alaa huimaa vauhtia. Ja ei ihme, varsinkin kun energiamääräykset tiukentuvat jatkuvasti ja EU kaavailee, että vuonna 2019 kaikkien uudisrakennusten pitäisi olla vähintään passiiviluokkaa.

Passiiviharkkorakentaminen tapahtuu niin, että kevyet passiiviharkot raudoitetaan ja täytetään betonilla. Käytännössä siis näissä harkoissa eriste on ulkopuolella ja ei sisäpuolella niinkuin esim Lammi-kivissä. Passiiviharkko on kevyttä (paino jossain 3kg paikkeilla) ja siten helppoa ja nopeaa työstää. Tämä nopeuttaa (ja halventaa) rungon kasausta. Passiiviharkko pinnoitetaan ulkopuolelta rappaamalla tai millä tahansa muulla pinnoitteella, rappaukseen se antaa erinomaisen pohjan. Passiiviharkko on erittäin energiatehokasta ja passiivirakentamisella voidaan saavuttaa seinille jopa 0,08 U-arvo. Tämä tarkoittaa, että kun muussakin rakentamisessa suositaan energiatehokasta rakentamistapaa ja materiaaleja, saadaan passiivitalosta erittäin vähän lämmitysenergiaa käyttävä rakennus.

Oma huoleni oli pitkään se, että haluanko asua "pullossa", kuten mielsin erittäin tiiviit asuinrakennukset. Miten kosteusturvallisuus? Passiiviharkkorakentamisessa näitä asioita ei tarvitse huolehtia. Toki tiiviissä talossa ollaan pitkälti hyvän ilmanvaihtolaitteen varassa, mutta niin ollaan pitkälti kaikissa muissakin uudisrakennuksissa. Itseasiassa passiiviharkko päästää kosteuden lävitseen ja kastepistettä ei pääse rakenteen sisälle muodostumaan. Talo on siis tavallaan "hengittävä" (vaikka moista sanaa ei kuulemma enää saisi käyttää).

Mikä lopulta sai sitten meidät päätymään rakentamaan passiiviharkoista? No ensimmäinen asia oli se haave kivitalosta. Olemme aina haaveilleet rapatusta, jykevästä talosta. Mutta budjettimme ei vaan venynyt perinteiseen kivitalorakentamiseen ja siksi olimme jo melkein luovuttaneet ja siirtyneet tutkimaan puutalorakentamista. Syystä tai toisesta minua kuitenkin karsastutti ajatus höyrynsulkumuovista seinän sisällä ja osittain siitä syystä jatkoimme vaihtoehtojen hakemista. Kun kiusallamme pyysimme sitten kuvien valmistuttua tarjouksia ensimmäisenä muutamalta passiiviharkkotoimittajalta, saimme todeta, että tähän rakentamistapaan meidän budjettimme riittää. Tosin se tarkoittaa, että oman työn osuutemme lisääntyi hurjasti ;) Toisekseen passiiviharkoissa kiinnostaa energian säästäminen ja vaihtoehtoiset lämmitysmuodot. Kun lämmitysenergiaa kuluu vain vähän, voi talon lämmittää vaikka aurinkoenergialla ja puilla. Matkan varrella on löytynyt muitakin, ei niin isoja asioita jotka ovat positiivisia. Minua ilahduttaa jo valmiiksi, että passiiviharkkorakenne ei elä niin paljon kuin puu- tai perinteinen kivitalorakenne. Tämä tarkoittaa, että me välttynemme seinien halkeamien kittaamisesta ja maalaamisesta noin vuosi-kaksi muuton jälkeen.

Mutta nyt siis kilpailussa on mukana vielä kaksi toimittajaa. Viimeinen tarjouksentarkennus on lupailtu vielä tällä viikolla, eli eiköhän päätös ole valmis viimeistään maanantaina :) Huimaa!

kolme pientä porsasta...

Kaikki kai tuntevat tarinan kolmesta pienestä porsaasta, joista jokainen rakensi talonsa eri materiaalista. Ensimmäinen oljista, toinen puusta ja kolmas tiilistä. Näiden päätösten äärellä täällä itsekin painiskellaan ja takaraivossa jyskyttää kokoajan pelko siitä isosta pahasta sudesta…

No, meillä ei ole vaihtoehtona oljet, mutta puu ja kivi/betonivaihtoehtoja täällä ollaan pyöritetty. Kivitalo on meidän ultimate haaveemme, mutta puutalot ovat olleet mukana kahinoissa pääosin budjettisyistä. Mutta koska en ole yksinkertainen ihminen, joka vaan tyytyisi johonkin vaihtoehtoon, niin haluan katsoa kaikki kortit ennen kuin mistään haaveesta luovutaan. Siksi aloitimmekin talotarjousten pyynnit lopullisilla kuvilla pelkästään passiivikivitalotoimittajilta. Tarjousta pyydettiin Passiivikivitalot.fi:ltä, Passiiviharkko.fi:ltä sekä HEVI Kivitaloilta.

Tarjouksia odotellessa juttelin pitkään yhden kanssarakentajan kanssa ja hän sai minut kiinnostumaan siporex harkoista rakennusmateriaalina. Toki olin kyseisiin harkkoihin jo aiemmin törmännyt, mutta en ollut perehtynyt eri kivitalojen harkkovaihtoehtoihin. No, siporex harkot taitavat olla aikamoinen vedenjakaja rakentajien ja rakennuttajien kesken. Mutta näitä kevytbetoniharkkotaloja ollaan rakennettu Suomessa jo aikapäivät ja ei niistä asukkailla kai paljon huonoa sanottavaa ole. Harkkohan on ns umpiharkko, eli erillistä betonivalua siihen ei tarvita samaan tapaan kuin vaikka Lammi-harkoissa tai noissa eps/neopor harkoissa. Se on myös huokoinen, eli helpommin muokattava kuin kiviharkot, eli rakentaminen on nopeampaa. Materiaali kiinnostaa myös siksi, että sitä ei tarvitse kuorruttaa muovilla vaan eristävyys tulee huokoisesta materiaalista. Kuulostaa maallikolle yhtä hyvältä kuin hirsirakenne. Pyysinpä siis kiusallani myös tarjouksen Rock-kivitaloilta. Lisää vettä myllyyn heitti vasta valittu vastaava mestarimme Petri, joka viimeistelee juuri omaa aeroc-siporexharkkotaloaan. Hän mainitsi, että sai omat harkkonsa suoraan Viron tehtaalta n. 70% edullisemmin kuin näiltä kotimaisilta siporextalofirmoilta (Rock, Jämerä…) ja hänen talonsa neliöhinnat ovat aikasta edulliset. Kuulostaa enemmän kuin hyvältä tällaiselle budjetin kanssa painivalle. No, nyt siis odotellaan tarjousta sekä Rock-kivitaloilta vesikattovalmiista toimituksesta sekä harkoista aerocin tehtaalta Virosta.

Passiiviharkkovalmistajilta taasen sain viimeiset tarjoukset tällä viikolla. Vaikeaa on vertailu, sillä vaikka pyysimme kaikilta tarjousta vesikattovalmiista toimituksesta, niin keneltäkään ei sitä ihan suoraan tullut. Eniten toiveitamme kuunteli HEVI Kivitalot joka tarjosi hyvin laajan materiaalitoimituksen ja välitti tarjouspyynnön urakoitsijalleen. Erinomaista ja nopeaa myyntityötä heiltä ollut nyt tarjouksen saamisen jälkeenkin. Passiivikivitalot taasen on voittanut sydämemme useilla asuntomessuilla ja heidän myyjänsä on meitä jo useamman kerran kosiskellut esimerkiksi messuilla ja heidän taloesittelyissään. Passiivikivitalojen tarjouksessa oli paljon asioita, mutta siitä myös puuttui olennaisia osia vesikattovalmiista toimituksesta. Heidän viehätyksensä on brändin lisäksi harkko, jota ei tarvitse liimata kiinni sekä heidän vahva koulutuksensa omatoimirakentajille. Passiiviharkoilta saimme taasen hurjan riisutun tarjouksen. Käytännössä vain harkot. Harmittaa kun tarjouksiin ei vastata pyydetyllä tavalla tai edes pahoitella asiaa jos kaikkien osioiden tarjoaminen ei ole mahdollista. No, emme nyt pyytäneet heiltä vielä tarkennusta, katsotaan näitä muita nyt ensin.

Tämä kuva mun instagram-tililtä. Tarjousten purkua tehty apukuskin paikalla välillä HKI-Kuopio. Tämäki teksti syntyi samoissa asetelmissa välillä Kuopio-Kuusamo.

Mutta puutalotarjoukset on jätetty odottamaan hetkeksi, että saataisi nyt tämä haaveen mahdollisuus selvitettyä. Vaikeaa on vertailla näitä kahta materiaalivaihtoehtoa, sillä molemmissa on hyvät ja huonot puolet ja molemmilla on kannattajansa. Jos sinulla on viisautta jaettavana niin go ahead :) Päätäni voi sekoittaa entisestään ;)

passiivikivitalo(ko)

Passiivikivitalot ovat hyppineet silmilleni nyt jo muutaman vuoden ajan. Ensikosketus on varmaan ollut jollain asuntomessuilla, mutta yhä useammin passiivirakentamiseen törmää rakennusasioita käsittelevissä artikkeleissa. Ensiajatukseni passiivirakentamisesta oli jostain syystä negatiivinen. Kai sitä ajatteli, että "vanhassa vara parempi" ja että kyllä se talo pitää rakentaa siten miten ennenkin. Lisäksi ajattelin, että jos talo rakennetaan hurjan tiiviiksi, niin eikö sinne kaikki kosteuskin jää sisälle ja sisäilma on sitten huonoa. No näinhän ei tietystikään ole ja nyt kun asia on ihan uudella innolla alkanut kiinnostamaan, niin olen ymmärtänyt, että passiivikivitaloissa on aika pitkälti ne kaikki kivitalon hyvät puolet ja vielä hurjan energiatehokkaasti sekä ilmeisesti myös edukkaammin. Lisäksi kun omaa silmää miellyttää kivitalojen jykevyys ja rapattu pinta, niin eipä siis kai ihme, että Passiivikivitalo on noussut meille yhdeksi houkuttelevimmaksi materiaalivaihtoehdoksi.

Passiivikivitalorakentamista tutkiessani törmäsin blogiin Passiiviakos tässä, jossa lapsiperhe rakentaa itse passiivikivitalon. Ensin kauhistelin oman työn määrää, mutta lopulta alkoi tuntua siltä, että kai sitä itsekin voisi jotain siellä raksalla tehdä. Voi toki olla, että silmä tottui lukiessa siihen tekemiseen tai kirjoittajat saivat projektin kuulostamaan turhan helpolta. Nyt sitten jo heiteltiin miehen kanssa ilmaan ajatusta, että osattaisikohan mekin pystyttää noi seinärakenteet? Tai ehkä jonkun osaavan apuna voisi olla? Ja Passiivikivitalot vielä järjestää omatoimirakentajille kurssitustakin aiheesta.

Käytiin sitten lauantaina tutustumassa Vantaalla ensi kesän asuntomessualueelle rakentuvaan passiivikivitaloon. Ihan mielenkiintoista päästä kurkkimaan messualuetta jo tässä vaiheessa. Kyllähän siellä oli ainakin ulkoisesti jo paljon valmista. Passiivikivitalossa paikalla oli talon isäntä, Passiivikivitalojen myyjä ja ikkunatoimittaja Skaalan edustaja. Jututettiin kaikkia vuorotellen ja paljon saatiin hyvää tietoa, vaikka juniorimme alkoikin lopussa kyllästyä kantorepussa olemiseen ja teki läsnäolonsa kaikille selväksi. Myyjän kanssa ehdittiin keskustella passiivitriplojen kasaamisesta itse, Passiivikivitalojen tuesta läpi rakennusprojektin, hinnasta, rappaamisen tarpeesta, lämmitystavoista (messutalossa Tulilattia-järjestelmä) ja Passiivikivitalojen harkon ominaisuuksista vs. muut eps-harkot. Talon isäntä ehti kertoa meille, että tämä on hänen toinen rakennusprojektinsa. Hän oli kustannuksia vertailtuaan päätynyt hoitamaan rakennuttamisen palkkaamalla kaksi timpuria töihin verokortilla ja auttelemalla itse mahdollisuuksien mukaan. Hänen mukaansa ehdottomasti edullisin tapa rakennuttaa. Tulilattian valinnasta myös puhuttiin ja kysyin oliko edes harkinnut maalämpöä. Sanoi, että edellisessä kodissa oli maalämpö, mutta kun tykkää polttaa takkaa niin tulilämpö oli järkevä ratkaisu kun perustamiskustannuksetkin ovat halvemmat. Tulilämmön lisäksi hänellä oli takan savupiipussa vielä lämpimän ilman keräin (olisiko Savumax?), jolla lämmitetään sähkön lisäksi käyttövettä. Piti yhteistyötä Passiivikivitalojen kanssa toimivana. Ihan kiva talo sinne on rakentumassa. Muutama ihan erikoinen ratkaisu, kuten takka"huone" johon on tehty syvennys, eli on muuta lattiatasoa alempana samassa yhteydessä kuin keittiö ja ruokailutila. No, näette sitten heinäkuussa ;)

Mutta summa summarum. Kaipa tässä pitää uskaltautua pistämään projekti ihan oikeasti käyntiin ja ottaa ainakin yhteen arkkitehtiehdokkaaseen yhteyttä tulevalla viikolla. Kuvien kanssa voisi sitten aloittaa tarjousten kysymisen. Tänään siis olo on taas positiivisempi vaikka passiivista puhuttiinkin :)

Tämä ei ole passiivitalo :)