energiaa

Nyt kun talomme pohja on vihdoin ja viimein, pitkän vääntämisen jälkeen, lyöty lukkoon, voi alkaa pohtia niitä oikeita käytännön asioita. Mahtavaa! Nyt pitää siis ottaa kaikki ilo irti suunnitteluvaiheesta, sillä kokeneemmilta raksaajilta olen kuullut, että se ilo kyllä loppuu ja muuttuu ahdistukseksi, kun pitää saada nopeita ratkaisuja aikaan. Mutta nautitaan nyt siis kun voidaan :)

Ja jostainhan se suunnittelu on aloitettava. Sain kivan töytäisyn suunnittelun aloitukseen, kun nettirautakauppa www.taloon.com kutsui minut blogikilpailuun www.energianiksit.fi, jossa etsitään arjen energianiksejä.

Kuvat täältä, täältä, täältä ja täältä

Energianiksejähän on vaikka minkämoisia, pohdin, että kirjoittaisinko tässä pitkän listan erinäköisistä (itsestäänselvistä…) energiansäästövinkeistä, mutta se nyt ei minusta tähän blogini vaiheeseen oikein sovi. Pysyköön siis blogi linjassaan ja pohditaan niitä isoja linjoja ensiksi.

Ihan ensimmäisenä tulee mieleen se selkeä energiasyöppö, eli lämmitys. Asumme vielä toistaiseksi 80-luvulla rakennetussa rivitalossa, joka kuuluu kaukolämpöverkkoon. Kärjistetysti jos ajattelee, niin emme saa minkäänlaista rahallista hyötyä, vaikka tekisimme niitä yleisiä lämmönsäästöniksejä, kuten laskisimme huonelämpötilaa, rajoittaisimme tuuletusaikoja ja eristäisimme ikkunat sekä ovet tiivistenauhalla. Mutta minulle kaikki ei olekaan aina rahasta kiinni. Mieheni on ristinyt minut leikkimielisesti Eko-Essiksi, sillä pyrin olemaan aika monessa asiassa niin paljon luontoa (ja omaa kehoa) säästävä, kuin mahdollista. Siksipä meillä pidetään makuuhuoneiden patterit kiinni ympäri vuoden (ja ovet kiinni, jottei kylmä karkaisi) ja eristettiin muutama vuosi takaperin kaikki ikkunat sekä ovet ammattilaisen toimesta. Voisimme toki tehdä paljon muitakin myönnytyksiä energiansäästöä ajatellen, mutta valitettavasti joissain asioissa olemme itsekkäitä ja nautimme esim pitkistä suihkuista ja saunahetkistä.

Mutta uudessa talossa päätettäviä, energiaan liittyviä asioita onkin hieman enemmän. Opiskelin tuossa hieman mistä kaikesta omakotitalojen energiankulutus koostuu. Rakentaja.fi -verkkopalvelusta löysin rakentajakoulun omakotitalon rakentajalle ja siellä kerrottiin energiankulutuksen jakautuvan seuraavasti:

- tilojen lämmitys 40-60 %
- huoneisto- ja kiinteistösähkö 20-30 %
- käyttöveden esilämmitys 10-25 %
- tuloilman esilämmitys 5-15 %.

 Lisäksi energiankulutus riippuu seuraavista asioista:

1. lämmöneristeen määrästä eli rakenteiden U-arvosta

2. ikkunoiden ja ovien U-arvosta
3. ilmanvaihdosta ja tehokkuudesta, jolla poistoilmasta otetaan lämpö talteen
4. kodinkoneiden ja -laitteiden energiankulutuksesta
5. valaistusratkaisuista
6. valitusta lämmitysjärjestelmästä
7. perheen asumistottumuksista.

Hui, isoja asioita päätettäväksi ja pohdittavaksi! Vähän eri luokassa, kuin että "tiivistäisinkö vanhat ikkunat"…

Rakenteiden U-arvoja emme vielä tiedä, rakennusmateriaalia ja talotoimittajaa kun ei olla vielä valittu. Sen tiedän, että uudisrakennukset ovat nykyään niin tiiviitä, että lämmitysenergiaa kuluu suhteessa aika vähän. Rakennuksen vaipan, eli katon, seinien ja lattian kautta karkaa lämmöstä 30-40%. Katolla on näistä isoin energiahukka. Näiden osien lisäeristämisen kannattavuus kannattaa siis miettiä. Moni sanoo laittavansa yläpohjaan hieman enemmän puhalluseristettä, jotta energiahukka pienenee. Rakennellen-blogin rakentajapariskunta myös vinkkasi, että olivat laittaneet alapohjaan suositellun 200mm eristeen sijaan 300mm eristettä, jolloin lattia saatiin energiatehokkaammaksi (olivat tämän kannattavuudesta vääntäneet hetken kättä vastaavan mestarinsa (?) kanssa, mutta heidän ajatuksensa oli osoittautunut laskelmien mukaan järkeväksi). Olemme tässä matkan varrella myös pyöritelleet ajatusta ihan passiiviluokituksen talon rakentamisesta, mutta päätöstä emme senkään suhteen ole tehneet.

Ikkunoiden kautta voi karata 15-20% pientalon lämmitysenergiasta. Uudiskohteiden ikkunoiden ja ovien U-arvot ovat toisaalta tosi pieniä. Niin pieniä, että ilmeisesti niihin ei vertailussa tarvitse kovin tarkkaa tarttua, ellei tavoitteena ole se passiiviluokituksen talo. Tästä ovi- ja ikkuna-aiheesta voisin myös avautua, sillä minulle on vielä epäselvää kannattaisiko nekin kilpailuttaa erikseen, vai olisiko melkein yhtä kustannustehokasta (ja helpompaa) vaan ottaa ne talotoimittajan kautta? Onko teillä kokemusta tämän alueen kilpailuttamisen kannattavuudesta? Entä loppuuko talopakettitoimittajan mielenkiinto siihen, jos jätämme nuo osiot pois tarjouspyynnöstä?

Ilmanvaihdon mukana saattaa karata jopa 30-50% pientalon lämmitysenergiasta. Ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenotto vähentää lämmityskuluja 15-30% verrattuna pelkkään koneelliseen ilmanvaihtoon (opiskelin tämän tehokkaasti täältä). Hyvin tiiviissä rakennuksissa päästään lämmön talteenotolla vieläkin vähäisempään kulutukseen. Tämä aihe on ihan hepreaa minulle. Onneksi miehellä riittää hieman enemmän mielenkiintoa näinkin tärkeään asiaan. Pitkään hän haastattelikin Rakennellen-blogin Jonia, joka on alan ammattilainen. Varmaan kiusataan häntä hieman lisää, kun päästään päätöksiin tämän asian suhteen. Ja onneksi tähän puoleen talolle tehdään tarkat LVI-suunnitelmat, joissa näihin asioihin tullaan perehtymään tarkemmin.

Kodinkoneiden ja -laitteiden energiankulutukseen sen sijaan tulemme kiinnittämään huomiota. Tosin herättää hieman hämmennystä, että niitä A-luokkia on nykyään niin paljon. Kaiken maailman AAA+++ -luokkia. No, meille riittänee se, että luokitus alkaa A:lla ja antaa sitten muiden ominaisuuksien tehdä se lopullinen valinta.

Valaistusratkaisut ovat myös vaikeita. Kun remontoimme nykyistä asuntoamme vuonna 2006, ei esimerkiksi LED-valaisimista puhuttu ollenkaan. Silloin energiasyöpöt halogeenit olivat kuuminta hottia ja niitä kylvettiin asuntoomme kaikkialle. Nyt LED-valaisimet taitavat olla itsestäänselvyys lähes kaikille. Meille niitä on myös pohdittu valolistojen osalta sekä tietysti ulkovaloiksi. Jonkinnäköistä valaistussuunnitelmaa pitäisi kuitenkin taloon tehdä. Nyt jos olisi hieman pidemmällä tässä rakennusprojektissa, niin voisi hyödyntää tuolta taloon.comin sivuilta löytämäni maaliskampanjan LED-valaisimista. Ties vaikka tekisin nyt ensimmäisen hankintani taloon. Esimerkiksi tämä Canto-seinävalaisin olisi mieluinen.

Kun puhutaan uuden talon lämmitysratkaisusta, niin se onkin sitten isompi kysymys. Vaihtoehtoja kun on vaikka muille jakaa! Alussa pidimme itsestäänselvyytenä, että uuteen kotiin tulee maalämpö. Maalämpö onkin hyvin ekologista, sillä pääosin lämpö (ja myös viilennys) saadaan kallioon porattavasta kaivosta. Mutta jotta se lämpö saadaan kaivosta, tarvitaan maalämpöpumppu. Joka siis tarvitsee toimiakseen sähköä. Ja kaikista kylmimpinä kuukausina maalämpö ei välttämättä riitä, vaan lisäksi tarvitaan sähköä. Ja kaiken lisäksi maalämpökaivon poraaminen sekä pumpun hankkiminen on aika iso sijoitus. Maalämpövaihtoehto onkin jäänyt meillä hieman paitsioon, sillä mieheni innostui ajatuksesta laittaa taloomme hybridilämmitysjärjestelmä, eli meidän tapauksessamme vesitakka yhdistettynä aurinkolämpöön. Tässä ratkaisussa houkuttaa moni asia. Ensinnäkin kuvittelemme olevamme kovia polttamaan takkaa. Olisi siis hyvä saada takka hyötykäyttöön. Usealta omakotiasujalta olen kuullut, että takkaa ei oikein tule poltettua, sillä se lämmittää huoneilmaa liikaa. Vesitakassa tätä ongelmaa ei olisi, sillä puunpoltosta syntyvä energia otetaan talteen vesivaraajaan ja jaetaan sitten lämmitystarpeen mukaan lattialämmitysputkistoon sekä lämpimään käyttöveteen. Vesitakkalämmityksen tueksi tulisi sitten ne aurinkopaneelit, sillä kesällä takkaa ei varmaan innosta polttaa niin paljon. Lisäksi lämmitysurakkaan voidaan valjastaa myös puukiukaan savupiippuun laitettava vastus, jolloin kaikki poltettava puu saataisi hyötykäyttöön. Haasteita tässä lämmitysmuodossa on tietysti se tarvittavan polttopuun määrä (ja hinta) ja työ jota takan polttaminen vaatii (jos se ei enää alkuinnostuksen jälkeen tunnu niin kivalta). Kustannukset moiselle järjestelmälle ovat myös vielä mutu tasolla.

Mutta olemme siis todella alussa tämän pohdinnan kanssa. Koska itse olen parempi keskittymään hieman kepeämpiin aiheisiin, kuten sisustusmateriaaleihin, olen yrittänyt ulkoistaa tätä lämmitysmuodon selvitystyötä miehelleni. Nyt kun talo on suunniteltu, onkin hänellä to do-listalla hankkia ihan oikeaa, vertailukelpoista tietoa eri lämmitysmuodoista ja niiden kannattavuudesta sekä kustannustehokkuudeltaan, että ekologisuudeltaan.

Loput onkin sitten niitä omia asumistottumisasioita. Pikkuvessaan olen kaavaillut kosketusvapaata hanaa, esimerkiksi Oraksen Cubistaa, jotta pienet (ja isommat) ihmiset, eivät turhaan juoksuttaisi sitä vettä. Moinen voisi olla ihan tehokas myös kylpyhuoneen altaan hanana, sillä illalla kasvoja ja hampaita pestessä tulee myös valutettua vettä ihan turhaan. Ovet voisi laittaa nopeammin ja hanakammin kiinni perässään, mutta pienten lasten kanssa sitä joutuu valitsemaan ne taistelunsa. Olemme siitä ihmeellinen lapsiperhe, että emme ole tähän mennessä omistaneet kuivausrumpua. Uuteen kotiin sellainen kuitenkin tulee, vaikka se onkin aikamoinen energiasyöppö.

Moneen asiaan sitä siis pitäisi vielä perehtyä ja yrittää pitää mielessä samalla myös energiansäästöasiat. Mielestäni on hienoa, että nykyrakentamisessa energiatehokkuuteen pyritään enenevässä määrin. EU on myös tiukentamassa uudisrakennusten energiavaatimuksia. Sen järkevyydestä tosin ollaan montaa eri mieltä.

Onko sinulla jakaa kanssani energianiksejä arkeen tai rakentamiseen liittyen? Tämä kirjoitus osallistuu www.energianiksit.fi blogikilpailuun. Olisi hienoa jos voisit käydä äänestämässä kirjoitustani kampanjasivuilla. Äänestämällä voit voittaa 300 euron lahjakortin taloon.comin LED-valaisimiin.