Samalla julkaisin tuohon yläpalkkiin uuden sivun suunnitelmat, josta löydät pohjapiirustusten lisäksi 3D julkisivukuvat ja listauksen materiaalitoimittajista.
tiistai 6. lokakuuta 2015
pohjapiirustus
Kauan siinä kesti, mutta tässä se meidän pohja nyt on ihan selkeästi. Aiemmin olen vilauttanut vain epämääräistä valokuvaa piirustuksista. Niihin kuviin on tullut vielä joitain pieniä viilauksia, mm. yksi ovi on lisätty ;)
sunnuntai 4. lokakuuta 2015
raksaviikko 7
Tällä viikolla saimme taloon kattotuolit :)
Kauheaa miten sitä ihminen on malttamaton. Kun aloin pohtia tämän raksaviikkotekstin kirjoitusta, ajattelin, että eihän tällä viikolla ole mitään ihmeellistä tapahtunut. No onhan! Kaiken edistyksen vaan kadottaa kun raksalla touhuaa päivästä toiseen.
Mutta siis saimme vihdoin kattotuolit nostettua talon ja autokatoksen päälle. Nyt talo näyttää jo ihan talolta :) Vielä on vaikeaa hahmottaa huonekorkeus, mutta kyllä sitä riittää. Hieman harmittaa, että ei tajuttu vaatia vinoa sisäkattoa myös saunasiipeen, olisi näyttänyt mahtavalta pukuhuoneessa.
Lisäksi takaterassi sai "ruoteet" (ei aavistustakaan miksi niitä oikeasti kutsutaan, noh, ne jutut joiden päälle katos rakennetaan) sekä palkit ja näyttää nyt pergolalta. Näitä ja kattotuolien päitä ollaan sitten maalailtu pitkin viikkoa ja koko viikonloppu.
Saunasiipi on saanut maskiharkot kattotuolien sivulle ja näyttää nyt jo ihan valmiilta.
Putkarikin on aloittanut hommansa, mutta eipä niitä paljon huomaa kun ne tapahtuvat ryömintätilassa. Iso kasa putkia sinne ainakin on ilmaantunut.
Tulevalla viikolla toivon todella, että saisimme aluskatteen asennettua. Kovasti haluaisin jo alkaa asentelemaan lattiastyrokseja ja muutenkin valmistelemaan lattavalua. Lattiavalusta sain muutaman tarjouksen ja kaavailen sitä viikolle 44. Vesivaraaja saapuu viikolla 45 ja silloin sen voisi asentaa suoraan paikoilleen. Mutta tässä nyt on vielä monta liikkuvaa osaa. Sähkösuunnitelmat pitäisi saada valmiiksi nyt tulevalla viikolla kun vihdoin päätimme jättää kuvioista kaikki taloautomaatiot pois. Olisihan sellainen ollut kiva, mutta "halvat" eivät taipuneet meidän toiveisiin ja kivoihin ei ollut varaa. Harmi, mutta säästyipäs sitten nekin eurot. Nyt sitten vihdoin päästään valitsemaan sähkäriä. Toivotaan, että hänellä on aikaa tulla heti hommiin, sillä muuten viivästyy lattiavalu ja kaikki muu sen mukana.
Että tälläistä tällä viikolla. Ai niin, Stockan Hullujen Päivien kuvasto saapui ja sai tämän rakentajan ihan sekaisin… Mistäköhän sitä löytäisi muutamia tonneja "ihan pakko saada" -osastolle? ;)
Kauheaa miten sitä ihminen on malttamaton. Kun aloin pohtia tämän raksaviikkotekstin kirjoitusta, ajattelin, että eihän tällä viikolla ole mitään ihmeellistä tapahtunut. No onhan! Kaiken edistyksen vaan kadottaa kun raksalla touhuaa päivästä toiseen.
Mutta siis saimme vihdoin kattotuolit nostettua talon ja autokatoksen päälle. Nyt talo näyttää jo ihan talolta :) Vielä on vaikeaa hahmottaa huonekorkeus, mutta kyllä sitä riittää. Hieman harmittaa, että ei tajuttu vaatia vinoa sisäkattoa myös saunasiipeen, olisi näyttänyt mahtavalta pukuhuoneessa.
Lisäksi takaterassi sai "ruoteet" (ei aavistustakaan miksi niitä oikeasti kutsutaan, noh, ne jutut joiden päälle katos rakennetaan) sekä palkit ja näyttää nyt pergolalta. Näitä ja kattotuolien päitä ollaan sitten maalailtu pitkin viikkoa ja koko viikonloppu.
Putkarikin on aloittanut hommansa, mutta eipä niitä paljon huomaa kun ne tapahtuvat ryömintätilassa. Iso kasa putkia sinne ainakin on ilmaantunut.
Tulevalla viikolla toivon todella, että saisimme aluskatteen asennettua. Kovasti haluaisin jo alkaa asentelemaan lattiastyrokseja ja muutenkin valmistelemaan lattavalua. Lattiavalusta sain muutaman tarjouksen ja kaavailen sitä viikolle 44. Vesivaraaja saapuu viikolla 45 ja silloin sen voisi asentaa suoraan paikoilleen. Mutta tässä nyt on vielä monta liikkuvaa osaa. Sähkösuunnitelmat pitäisi saada valmiiksi nyt tulevalla viikolla kun vihdoin päätimme jättää kuvioista kaikki taloautomaatiot pois. Olisihan sellainen ollut kiva, mutta "halvat" eivät taipuneet meidän toiveisiin ja kivoihin ei ollut varaa. Harmi, mutta säästyipäs sitten nekin eurot. Nyt sitten vihdoin päästään valitsemaan sähkäriä. Toivotaan, että hänellä on aikaa tulla heti hommiin, sillä muuten viivästyy lattiavalu ja kaikki muu sen mukana.
Että tälläistä tällä viikolla. Ai niin, Stockan Hullujen Päivien kuvasto saapui ja sai tämän rakentajan ihan sekaisin… Mistäköhän sitä löytäisi muutamia tonneja "ihan pakko saada" -osastolle? ;)
lauantai 3. lokakuuta 2015
blogiani voit seurata...
… nyt myös Facebookissa :)
Toinen hyvä kanava seurata ajantasaisesti on Instagram, jossa olen nimellä @kotitunteella.
Lisäksi minulla on Pinterest -tili, joka kylläkin on nyt viimeaikoina päivittynyt turhan laiskasti. Lupaan ryhdistäytyä.
Niin ja itse tykkään eniten seurata blogeja Bloglovin'in kautta. Sieltäkin blogin siis löytää.
Seurata voi toki rekisteröitymällä lukijaksi tuosta oikeasta sivupalkista tai sitten vain tilata päivitykset sähköpostiin.
Tässäpä nämä some- ja seuraamiskanavat minun blogini osalta. Vielä jos oppisi tuon Snapchatin... Latasin sen kyllä, mutta olen aika kaukana sisällöntuottamisesta :)
Mitä kautta itse tykkäät seurata blogeja? Jos kirjoitat blogia, niin mistä kanavista sinut löytää ja miksi?
Lopuksi instaan ja Facebookiin lisäämäni kuva tämän päivän raksailusta. Ihana aurinko ja viimeisiä maalauskelejä taidetaan viedä. Huomenna vielä raksantäyteinen viikonloppupäivä ja sitten seitsemättä raksaviikkokirjoitusta peliin.
torstai 1. lokakuuta 2015
kaikuuko?
Yksi ajatuksia viimeaikoina herättänyt aihepiiri on ollut akustiikka. Olohuoneemme nousee korkeimmillaan neljään metriin. Lisäksi tilassa on aikalailla ikkunapinta-alaa, kun pisimmän ikkunapätkän pituus on 7,5 metriä. Kivitalossa mahdollisuudet kaiku-ongelmalle on siis olemassa.
Mutta miten taklata tämä mahdollinen ongelmatilanne?
Messuilla ja blogeissa on taidettu nykyään kääntyä pitkälti akustiikkalevyjen (esim Konto) puoleen. Akustiikkalevyjä voidaan laittaa joko paloina kattoon
tai seinälle vaikka taideteoksina.
Henkilökohtaisesti minua eivät palakatot innosta, ehkä niistä tulee liikaa toimistomainen fiilis. Toisaalta olen kyllä ihaillut bloggarikollegojen toteuttamia palakattoja. Ehkä voisin taipua palakattoon tv-huoneeseen?
Taideteos voisi sopia, mutta riittääkö sellainen isoon tilaan? Ja mitä jos siihen kyllästyy?
Musta ovi -blogissa törmäsin ensimmäistä kertaa akustiikkakattoon, joka ruiskutetaan paikoilleen. Tuloksena siis tasaista pintaa. Me like! Mustan oven akustiikkamassatoimittajaa ei vain enää löydy, joten muutaman tarjouspyynnön laitoin toisille toimittajille, mutta pelottaa jo etukäteen moisen hinta…
Yksi mahdollisuus olisi päätyä stretch-sisäkattoon (esim Ninapinta), johon olen ensimmäistä kertaa tutustunut PS. Putkeen meni -blogissa ja nyt uudestaan Habitare-messuilla. Visuaalisesti kauniin pinnan ja nopean asennuksen lisäksi tuotteella on myös hyvät akustiikkaominaisuudet. Loistopaketti siis, mutta kun se hinta… Neliöhinta lähentelee seitsemää kymppiä. Laskeskeltiin tuossa, että perinteinen kipsilevykatto maksaa alle puolet tuosta. Mutta se kipsilevy ei tosin taita sitä kaikumista. Ja tekoon menee kaikkine tasoituksineen, hiomisineen ja maalaamisineen varmaan ainakin viikko kun tuon stretch-sisäkaton asentaisi kahdessa päivässä.
Mutta runsauden pula siis tässäkin asiassa. Ja eihän tässä mitään vaikeaa olisi, jos budjetti olisi rajaton. Jotenkin tämä tilanne pitää kuitenkin taklata, kaikuvaa kotia en halua missään nimessä.
Mutta onko teillä antaa viisaita neuvoja asiaan? Mihin te päädyitte ja miksi? Onko teillä kokemusta noista ruiskutettavista akustiikkamassoista? Tai niiden hinnoista…
Mutta miten taklata tämä mahdollinen ongelmatilanne?
Messuilla ja blogeissa on taidettu nykyään kääntyä pitkälti akustiikkalevyjen (esim Konto) puoleen. Akustiikkalevyjä voidaan laittaa joko paloina kattoon
![]() |
| Kuva konto.fi |
![]() |
| Innofusor.fi "Hiljaiset puut" |
Taideteos voisi sopia, mutta riittääkö sellainen isoon tilaan? Ja mitä jos siihen kyllästyy?
Musta ovi -blogissa törmäsin ensimmäistä kertaa akustiikkakattoon, joka ruiskutetaan paikoilleen. Tuloksena siis tasaista pintaa. Me like! Mustan oven akustiikkamassatoimittajaa ei vain enää löydy, joten muutaman tarjouspyynnön laitoin toisille toimittajille, mutta pelottaa jo etukäteen moisen hinta…
Yksi mahdollisuus olisi päätyä stretch-sisäkattoon (esim Ninapinta), johon olen ensimmäistä kertaa tutustunut PS. Putkeen meni -blogissa ja nyt uudestaan Habitare-messuilla. Visuaalisesti kauniin pinnan ja nopean asennuksen lisäksi tuotteella on myös hyvät akustiikkaominaisuudet. Loistopaketti siis, mutta kun se hinta… Neliöhinta lähentelee seitsemää kymppiä. Laskeskeltiin tuossa, että perinteinen kipsilevykatto maksaa alle puolet tuosta. Mutta se kipsilevy ei tosin taita sitä kaikumista. Ja tekoon menee kaikkine tasoituksineen, hiomisineen ja maalaamisineen varmaan ainakin viikko kun tuon stretch-sisäkaton asentaisi kahdessa päivässä.
Mutta runsauden pula siis tässäkin asiassa. Ja eihän tässä mitään vaikeaa olisi, jos budjetti olisi rajaton. Jotenkin tämä tilanne pitää kuitenkin taklata, kaikuvaa kotia en halua missään nimessä.
Mutta onko teillä antaa viisaita neuvoja asiaan? Mihin te päädyitte ja miksi? Onko teillä kokemusta noista ruiskutettavista akustiikkamassoista? Tai niiden hinnoista…
maanantai 28. syyskuuta 2015
energiavalinnat
Energiavalinnat, siinäpä aihe joka on aiheuttanut minulle tuskaa. Ensinnäkin mielenkiintoni on kohdistunut enemmän visuaalisiin asioihin ja toiseksi eri lämmitystavoista on lähes mahdotonta löytää yleispätevää ja puolueetonta tietoa. Päädyimmekin sitten kääntymään asiantuntijan puoleen ja palkkasimme Nikolas Salomaan NollaE Oy:sta tekemään meille energiakonsultointia. Tästä ja muista energiamietteistä kirjoitin tässä Meillekö nollaenergiatalo? -tekstissäni.
Tästä tekstistä on aikaa ja vaikka suurin osa valinnoista tehtiin jo useita kuukausia sitten, niin itse konkreettissia hankintoja ja kilpailutusta ei oltu tehty. Nyt kun sekin osio on (pitkälti) hoidossa, niin uskallan kirjoitella valinnoistamme ja mikä niihin johti.
NollaE:n kanssa suunnittelun lähtökohta oli se, että meillä on U-arvoiltaan hyvin energiatehokas talon runko (0,09) ja olimme jo päättäneet, että haluamme taloomme vesitakan. Ongelma oli, että tarvitsemmeko vesitakan lisäksi jotain muuta lämmitysmuotoa? Talomme itsessään ei kaipaa lämmitystä oikeastaan ollenkaan, mutta käyttövettä kuluu ympäri vuoden. Millä se lämmitetään esim kesällä jos takkaa ei polteta? Ja kuinka paljon puuta pitää vesitakassa polttaa? Kannattaisiko sijoittaa aurinkosähköön? Vai olisiko fiksua laittaa lisäksi poistoilmalämpöpumppu?
Vaikeita juttuja. Onneksi meillä oli asiantuntija joka pystyi tekemään laskelmat juuri meidän talolle. Koska vesitakan investointikustannus on sen verran suuri, poistimme valikoimasta heti ilmalämpöpumput. Lisäksi niiden käyttämä energiamäärä pohditutti meitä. Nikolaksen tulossa mukaan suunnitteluun oli meille siis tulossa vesitakka ja puurakenteiset väliseinät. Väliseiniin Nikolas puuttui ihan ensimmäiseksi. Vesitakan mielletään säästävän tiloja ylikuumenemiselta. Tämä onkin niin, jos lämpöenergia pääsee sitoutumaan jonnekin. Puurakenteisissa seinissä ei ole paikkaa, jonne lämpö pääsisi varastoitumaan. Nikolas laski, että muuttamalla väliseinämme kivirakenteisiksi saamme 9772 kg lisää termistä massaa. Tämä vastaa kuutta varaavaa takkaa! Kiviväliseinät pystyvät imemään ylilämmön, joka takan polttamisesta syntyy ja luovuttamaan sitä tasaisesti huoneilmaan. Saimme kiviväliseinistä hyvän tarjouksen talotoimittajaltamme, joten muutospäätös oli helppo tehdä.
Toinen asia jonka Nikolas meille laski, oli käyttöveden lämmittämiseksi tarvittava puumäärä. Meillä on kokoajan ollut toive, että vaikka meillä lämmitetäänkin vesi puilla, niin ettei siitä takan polttamisesta tulisi pakkopullaa. Tähän ensimmäisenä vastauksena oli vesivaraajan koon kasvattaminen 1000 litraiseksi, näin yksi lämmityskerta riittää pidempään. Mutta paljon sitä puuta pitää kerralla polttaa? Puumäärään vaikuttaa IV-laitteen hyötysuhde ja se, miten hyvin takan lämpö otetaan hyötykäyttöön. Keskimäärin normaalissa suomalaistalossa poltetaan kuulemma noin 7 pinokuutiota polttopuuta per vuosi. Meillä olisi jouduttu alkuperäisillä IV-kone valinnoillamme polttamaan 26 pinokuutiota. Kun päätimme vaihtaa IV-koneen Paul Novus 450 -laitteeseen, jossa hyötysyhde on jopa 93%, laski pinokuutioiden määrä 20 pinokuutioon. Jos olisimme sijoittaneet lisäksi aurinkokeräimiin (joilla siis olisi lämmitetty puhtaasti käyttövettä) olisi pinokuutioiden määrä laskenut 15 pinokuutioon. Jos olisimme lisänneet komboon vielä lämmönvaihtimen piippuun, olisi pinokuutioiden määrä ollut vain 9! No, emme olleet kovin innostuneita "tårta på tårta" meiningistä, sillä silloin järjestelmän hankintakustannukset olisivat nousseet aikalailla. Päädyimme sitten ratkaisuun, jossa vesitakkamme piippuun lisätään noin 3500€ arvoinen lämmönvaihdin, joka kerää lisää lämpöenergiaa talteen ja siirtää sen vesivaraajaamme, tällöin meillä tarvitsee polttaa vuodessa 13 pinokuutiota polttopuuta.
Mutta miten sitten kesällä? Vaikka olemmekin innoissaan takan polttamisajatuksesta, niin haluammeko polttaa sitä kesällä? No, vesivaraajassamme on myös sähkövastus, joten voisihan sitä lämmittää veden ihan vain sähköllä. Tai miten olisi jos sijoitettaisiin aurinkosähköön (aurinkopaneeleihin)? Silloinhan niistä saadun sähkön voisi käyttää sen veden lämmittämiseen ja kaikkeen muuhunkin sähköön mitä meillä kuluu. Tai meillehän tulee myös puukiuas. Sitä lämmitetään myös kesällä, varmasti ainakin kerran viikossa. Pitäisikö sen lämpö ottaa lämmönvaihtimella talteen ja käyttää käyttöveden lämmittämiseen? Näitä me pohdittiin, mutta liikkuvia osia oli taas liian paljon. Ja apuun riensi Nikolas ja saimme alla olevat laskelmat* joissa on otettu huomioon järjestelmien hankinta- sekä käyttökustannukset seuraavan 20 vuoden aikana (laskennassa huomioon otetut asiat listattu kirjoituksen lopussa). Tässä laskelmassa oletuksena on, että saunomme puukiuasta lämmittämällä kerran viikossa.
Kuten kuvista selviää, niin kokonaiskustannuksiltaan aurinkopaneelit (aurinkosähkö) ja lämmönvaihdin saunan piipussa olivat melkein samalla viivalla, aurinkopaneelit jopa hieman halvemmat. Mutta se alkuinvestointi… Voin jo nyt kertoa, että budjetin suhteen menee meillä tiukille. Emme niin millään uskalla nyt sijoittaa 11 000 euroa aurinkosähköjärjestelmään. Valintamme siis osui toisen lämmönvaihtimen hankintaan. Teemme meille kuitenkin kaikki varaukset aurinkosähkön käyttöönotolle ja seuraamme aurinkopaneeleiden hintakehitystä (sekä omaa sähkönkulutustamme). Toivottavasti muutaman vuoden päästä voimme siis sijoittaa järjestelmään ja tehdä meistä entistä omavaraisempia. Mutta olipa helppo tehdä päätöksiä kun ne pystyi perustamaan oikealle tiedolle mutu-meiningin sijaan!
Yksi toinen konkreettinen muutos johon Nikolas meidät ylipuhui, oli talon passiivinen jäähdytys. Käytännössä tämä tarkoitti olohuoneen isojen ikkunoiden eteen tulevan katoksen materiaalin muutosta lasista peltiin. Vaikeaa ylipuhuminen ei ollut, vaikka lasinen katos olisikin ollut visuaalisesti aivan ihana niin 7,5m pitkä ikkunaseinä, johon on lähes esteetön auringonpaiste koko päivän, luo kuitenkin riskin talon ylikuumenemiselle kesäaikaan. Kun 3 metriä syvä katoksemme on blokkaamassa suurimman lämmön pois, voimme hoitaa talon viilennyksen ilman paljon sähköä kuluttavia (ja visuaalisesti minua inhottavia) ilmalämpöpumppuja. Lisäksi lasikate 32m2 tilaan olisi maksanut huimat 10 000€ (sisältäen tukipuut). Eli iso säästö. Pelkäsin kuitenkin katoksen peittävän näkyvyyttä ja varjostavan liikaa ja siksi sitä nostettiin ylemmäksi. Toivotaan, että emme koe sitä liian varjostavaksi. Passiiviseen jäähdytykseen vaikuttaa myös ne kiviväliseinät.
Ja se talon muu jäähdytys. Meillä se hoidetaan maaviileällä. Meillä on hankittuna IV-laitteen lisäksi tuloilman esilämmitys/viilennyslaitteisto, joka ottaa lämmitä/viileää ilmaa kallioon poratuista rei'stä ja johtaa sen sitten ilmastointikanavia pitkin huoneistoon. Laitteisto ei vie paljon sähköenergiaa ja näin viileä saadaan kaikkiin huonetiloihin tasaisesti.
Tarkoitus oli tähän tekstiin myös kertoa niistä meidän konkreettisista laitteistovalinnoista, mutta tästä tulikin jo aikamoinen romaani. Jätän hankintojen kuvailun siis toiseen kertaan :)
*) Laskelmassa on meidän talo kaikkine tietoineen eri lämmönlähteillä (ja sähkönlähteellä).
Tästä tekstistä on aikaa ja vaikka suurin osa valinnoista tehtiin jo useita kuukausia sitten, niin itse konkreettissia hankintoja ja kilpailutusta ei oltu tehty. Nyt kun sekin osio on (pitkälti) hoidossa, niin uskallan kirjoitella valinnoistamme ja mikä niihin johti.
NollaE:n kanssa suunnittelun lähtökohta oli se, että meillä on U-arvoiltaan hyvin energiatehokas talon runko (0,09) ja olimme jo päättäneet, että haluamme taloomme vesitakan. Ongelma oli, että tarvitsemmeko vesitakan lisäksi jotain muuta lämmitysmuotoa? Talomme itsessään ei kaipaa lämmitystä oikeastaan ollenkaan, mutta käyttövettä kuluu ympäri vuoden. Millä se lämmitetään esim kesällä jos takkaa ei polteta? Ja kuinka paljon puuta pitää vesitakassa polttaa? Kannattaisiko sijoittaa aurinkosähköön? Vai olisiko fiksua laittaa lisäksi poistoilmalämpöpumppu?
Vaikeita juttuja. Onneksi meillä oli asiantuntija joka pystyi tekemään laskelmat juuri meidän talolle. Koska vesitakan investointikustannus on sen verran suuri, poistimme valikoimasta heti ilmalämpöpumput. Lisäksi niiden käyttämä energiamäärä pohditutti meitä. Nikolaksen tulossa mukaan suunnitteluun oli meille siis tulossa vesitakka ja puurakenteiset väliseinät. Väliseiniin Nikolas puuttui ihan ensimmäiseksi. Vesitakan mielletään säästävän tiloja ylikuumenemiselta. Tämä onkin niin, jos lämpöenergia pääsee sitoutumaan jonnekin. Puurakenteisissa seinissä ei ole paikkaa, jonne lämpö pääsisi varastoitumaan. Nikolas laski, että muuttamalla väliseinämme kivirakenteisiksi saamme 9772 kg lisää termistä massaa. Tämä vastaa kuutta varaavaa takkaa! Kiviväliseinät pystyvät imemään ylilämmön, joka takan polttamisesta syntyy ja luovuttamaan sitä tasaisesti huoneilmaan. Saimme kiviväliseinistä hyvän tarjouksen talotoimittajaltamme, joten muutospäätös oli helppo tehdä.
Toinen asia jonka Nikolas meille laski, oli käyttöveden lämmittämiseksi tarvittava puumäärä. Meillä on kokoajan ollut toive, että vaikka meillä lämmitetäänkin vesi puilla, niin ettei siitä takan polttamisesta tulisi pakkopullaa. Tähän ensimmäisenä vastauksena oli vesivaraajan koon kasvattaminen 1000 litraiseksi, näin yksi lämmityskerta riittää pidempään. Mutta paljon sitä puuta pitää kerralla polttaa? Puumäärään vaikuttaa IV-laitteen hyötysuhde ja se, miten hyvin takan lämpö otetaan hyötykäyttöön. Keskimäärin normaalissa suomalaistalossa poltetaan kuulemma noin 7 pinokuutiota polttopuuta per vuosi. Meillä olisi jouduttu alkuperäisillä IV-kone valinnoillamme polttamaan 26 pinokuutiota. Kun päätimme vaihtaa IV-koneen Paul Novus 450 -laitteeseen, jossa hyötysyhde on jopa 93%, laski pinokuutioiden määrä 20 pinokuutioon. Jos olisimme sijoittaneet lisäksi aurinkokeräimiin (joilla siis olisi lämmitetty puhtaasti käyttövettä) olisi pinokuutioiden määrä laskenut 15 pinokuutioon. Jos olisimme lisänneet komboon vielä lämmönvaihtimen piippuun, olisi pinokuutioiden määrä ollut vain 9! No, emme olleet kovin innostuneita "tårta på tårta" meiningistä, sillä silloin järjestelmän hankintakustannukset olisivat nousseet aikalailla. Päädyimme sitten ratkaisuun, jossa vesitakkamme piippuun lisätään noin 3500€ arvoinen lämmönvaihdin, joka kerää lisää lämpöenergiaa talteen ja siirtää sen vesivaraajaamme, tällöin meillä tarvitsee polttaa vuodessa 13 pinokuutiota polttopuuta.
Mutta miten sitten kesällä? Vaikka olemmekin innoissaan takan polttamisajatuksesta, niin haluammeko polttaa sitä kesällä? No, vesivaraajassamme on myös sähkövastus, joten voisihan sitä lämmittää veden ihan vain sähköllä. Tai miten olisi jos sijoitettaisiin aurinkosähköön (aurinkopaneeleihin)? Silloinhan niistä saadun sähkön voisi käyttää sen veden lämmittämiseen ja kaikkeen muuhunkin sähköön mitä meillä kuluu. Tai meillehän tulee myös puukiuas. Sitä lämmitetään myös kesällä, varmasti ainakin kerran viikossa. Pitäisikö sen lämpö ottaa lämmönvaihtimella talteen ja käyttää käyttöveden lämmittämiseen? Näitä me pohdittiin, mutta liikkuvia osia oli taas liian paljon. Ja apuun riensi Nikolas ja saimme alla olevat laskelmat* joissa on otettu huomioon järjestelmien hankinta- sekä käyttökustannukset seuraavan 20 vuoden aikana (laskennassa huomioon otetut asiat listattu kirjoituksen lopussa). Tässä laskelmassa oletuksena on, että saunomme puukiuasta lämmittämällä kerran viikossa.
![]() |
| Kuva NollaE Oy |
![]() |
| Kuva NollaE Oy |
Yksi toinen konkreettinen muutos johon Nikolas meidät ylipuhui, oli talon passiivinen jäähdytys. Käytännössä tämä tarkoitti olohuoneen isojen ikkunoiden eteen tulevan katoksen materiaalin muutosta lasista peltiin. Vaikeaa ylipuhuminen ei ollut, vaikka lasinen katos olisikin ollut visuaalisesti aivan ihana niin 7,5m pitkä ikkunaseinä, johon on lähes esteetön auringonpaiste koko päivän, luo kuitenkin riskin talon ylikuumenemiselle kesäaikaan. Kun 3 metriä syvä katoksemme on blokkaamassa suurimman lämmön pois, voimme hoitaa talon viilennyksen ilman paljon sähköä kuluttavia (ja visuaalisesti minua inhottavia) ilmalämpöpumppuja. Lisäksi lasikate 32m2 tilaan olisi maksanut huimat 10 000€ (sisältäen tukipuut). Eli iso säästö. Pelkäsin kuitenkin katoksen peittävän näkyvyyttä ja varjostavan liikaa ja siksi sitä nostettiin ylemmäksi. Toivotaan, että emme koe sitä liian varjostavaksi. Passiiviseen jäähdytykseen vaikuttaa myös ne kiviväliseinät.
Ja se talon muu jäähdytys. Meillä se hoidetaan maaviileällä. Meillä on hankittuna IV-laitteen lisäksi tuloilman esilämmitys/viilennyslaitteisto, joka ottaa lämmitä/viileää ilmaa kallioon poratuista rei'stä ja johtaa sen sitten ilmastointikanavia pitkin huoneistoon. Laitteisto ei vie paljon sähköenergiaa ja näin viileä saadaan kaikkiin huonetiloihin tasaisesti.
Tarkoitus oli tähän tekstiin myös kertoa niistä meidän konkreettisista laitteistovalinnoista, mutta tästä tulikin jo aikamoinen romaani. Jätän hankintojen kuvailun siis toiseen kertaan :)
*) Laskelmassa on meidän talo kaikkine tietoineen eri lämmönlähteillä (ja sähkönlähteellä).
Investointikustannuksissa on laitehintojen lisäksi mukana muut investointikustannukset (asennustyö, asennustarvikkeet, huolto ja korjaukset, luvat jne.). Vuosikustannuksissa on energian hinnan lisäksi mukana korkokulut (asuntolainan korkoprosentilla) ja laitteiden kuluminen (laitetyypin teknisen eliniän odotteen suhteessa). Lisäksi laskelmissa on oletettu, että energian reaalinen hinnanmuutos (energian hinnan nousu – inflaatio) jatkuu seuraavat 30 vuotta samanlaisena, kun edelliset 30 vuotta.
sunnuntai 27. syyskuuta 2015
raksaviikko 6
![]() |
| Kattotuolit nostettu saunasiiven päälle |
![]() |
| Etuterassin pilarit paikoillaan |
| Räystäät rakentuvat |
![]() |
| Valmista aluskatetta ja räystäitä. Kattotuolin päät olisi pitänyt tajuta maalata myös maassa... |
![]() |
| Takaterassin pilarit |
| Maalauspaikkana varasto |
![]() |
| Aurokatoksen pilarit ja palkki |
![]() |
| Sisäkuva ikkunaseinästä |
![]() |
| Pienet siivoajat <3 Takana ainut kantava väliseinä joka sijaitsee siis kodinhoito/vaatehuoneessa |
| Katon alle saatiin kuiva maalauspiste |
| Rakentajien ruokavaliossa voisi olla parannettavaa… Kontista ei löydy muita aseita kuin puukkoja, mutta nekin pelittää pizzan leikkaamisessa :D |
Lisäksi olen selvitellyt linjalattiakaivojen ominaisuuksia. Lattiavalu on toivottavasti kuukauden sisällä, eli lattiakaivot pitäisi olla hankittuna ennen sitä. Ostinkin muuten viime viikolla taloon.comin Putkipippaloilta Purus Design Linja - Tile Insert lattiakaivon kylpyhuoneeseemme.
![]() |
| Kuva lainattu purus.fi -sivuilta (on muuten järjettömän huono kuvanlaatu) |
Harmi vaan, että siinä olikin väärään suuntaan tuleva putkiosa. Taloon.com ei voinut auttaa asiassa, vaan ehdotti kaupan purkua, mutta Purus olikin super avulias ja nyt on osanvaihtotreffit sovittu heidän myyntiedustajansa kanssa. Palvelusta 10 + Purukselle! Nyt päätettävä olisi millaiset lattiakaivot laitetaan meidän suihkuhuoneeseen. Pohdinnassa on, että laitetaanko kaksi viemäriä vierekkäin vai vain yksi suihkujen keskelle. Kuulemma suositus olisi, että kaivo peittäisi koko seinän (= kaksi kaivoa meidän 2200mm pitkällä seinällä), tai muuten kaadot saattavat aiheuttaa haasteita 60x60cm laattakoolla. Äh, kun tämäkin on vaikeaa.
Tulevalle viikolle toivon itselleni energiapiikkiä. Paljon olisi selvitettäviä ja päätettäviä asioita.
sunnuntai 20. syyskuuta 2015
raksaviikko 5
Viidennen raksaviikon jälkeen takki on aika tyhjä. Raskas viikko sekä raksalla, että töissä.
Aiemmin kerroinkin alkuviikon stressistä, joka onneksi selvisi parhain päin. Muuten edistys on keskittynyt tällä viikolla pääosin kattotuolien muutoksista sekä johtuviin töihin (mm. kantavan väliseinän korottamisesta). Lisäksi muuten kattotuoliepisodin yhteydessä havaitsimme, että saunasiivestämme oli tulossa liian matala. Eipä siinä muuten mitään, mutta kun meille on tulossa 1000 litrainen vesivaraaja joka vaatii teknisen tilan huonekorkeudeksi 2,5m. No eikun seinää lautojen avulla korkeammaksi. Lisätyötä taas. Torstaina oli viides valupäivä ja se jäikin nyt sittenkin viimeiseksi kun otettiin riski ja valettiin korotettu väliseinä yhdessä osassa, ei onneksi harkot paukkuneet ;) Autokatoksessa poksahti yksi harkko, mutta sekin tilanne oli saatu hallintaan.
| Autokatos ja varasto kuvattuna telineiltä |
| Piti kiivetä rakennustelineille ihailemaan täyteen valettua korkeaa seinäämme |
Torstaina toimitettiin ne surullisen kuuluisat kattoristikot ja lisäksi väliseinäharkot saapuivat tontille. Kaikki toimitukset osuivat tietysti samaan kellonaikaan ja kun betoniautokin vielä oli silloin paikalla, niin harkot jouduttiin sijoittamaan aika ikävän kauas lopullisesta sijoituspaikasta… Tiedossa on ilmaista punttisaliharjoittelua kaikille kynnelle kykeneville noin reilun kuukauden päästä ;)
Torstaina palaveerasin sähkö- & valaistus-suunnittelijamme Ari Miettisen (Hendell Oy) kanssa ja kävimme läpi alustavaa sähköpistekuvaa. Ai että tuo palaveri teki hyvää. Palaverin jälkeen sain sitä kaivattua uutta puhtia ja intoa. Tuli taas sellainen olo, että kyllä meidän kodista tulee hieno! Oli meinaan sen verran siistejä valaistusjuttuja suunniteltu. Esittelen suunnitelman teille kun se on valmis.
Viikonloppu oli sitten omistettu maalaamiselle. Jotenkin naivisti ajattelin, että kun rakentaa kivitalon, niin säästyy maalaamiselta. Hah, onhan meilläkin puuosia. Nyt kiireellisenä vuorossa ovat räystäiden materiaalit. Kattotuolit nimittäin nousevat ensi viikolla, eli kiire on, ellei halua keikkua melkein viidessä metrissä ja maalata ylöspäin. Helpompaa on maantasossa. Harmittaa kun ei tajuttu aloittaa maalausta heti kun laudat saapuivat viime viikolla. Olisi ollut vähän liukuvampi aikataulupaine.
Lauantaina aloiteltiin maalausurakkaa meidän autokatoksen varastoon viritellyssä suojassa ja ajateltiin hoitaa se isompi urakka sunnuntaina kun kelin luvattiin olevan parempi.
Sunnuntaille oltiin rekrytoitu mukaan lapsityövoimaa ja ajateltiin saada räystäslautakilometrien maalaus hyvälle mallille. Ehdittiin maalaamaan pihalla reilu tunti kun eiköhän alkanut satamaan. Ja juu, maalaus ja vesipisarat ei ole hyvä juttu. Voimattomina katsottiin, kuinka jo tehty työ valui maalinoroina maahan. Ketutuksen määrää ei voi sanoin kuvailla. No, loppujen lopuksi illalla paistoi aurinko ja saatiin osa laudoista maalattua. Parhammillaan yhdet laudat maalattiin neljästi… Suosittelen siis maalausurakoiden järjestämistä joskus muulloin kuin syksyllä…
Maalausta riittäisi vielä reilusti, mutta sääherrat eivät oikein suosi tätä viikkoa. Huomenna alkaa kattotuolien nosto saunasiiven ylle, mutta isot kattotuolit nostetaan vasta perjantaina. Viikonlopun yli olisi siis aikaa vielä maalata. Mutta jos ei maassa ehditä, niin kiivetään kai sitten telineille.
Mutta hei, jännä viikko tiedossa kun katto alkaa nousta :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



















