Tässä kirjoituksessa keskityn vesitakkaan, hormeihin ja vesivaraajaan. Seuraava kirjoitus käsittelee IV-putkistoa ja IV-laitetta, ne kun eivät olleet ihan peruskauraa.
Meillähän pääasiallinen lämmitysmuodoksi talolle ja käyttövedelle valikoitui vesitakka ja lämpöä talteenottavat (LTO) hormit sekä takkaan, että puulämmitteiseen kiukaaseemme. Tähän ratkaisuun päätymistämme avasin tässä kirjoituksessani. Lyhyesti sanottuna halusimme polttaa takkaa niin paljon kuin huvittaa pelkäämättä talon lämpenemistä liikaa, lisäksi halusimme samalla ottaa siitä polttamisesta hyödyn irti. Näin energiatehokkaassa talossa esim maalämpö ei ollut edes vaihtoehto ja kun energiaa saadaan tunnelman sivutuotteena takasta, niin muulle lämmitystavalle ei ollut tarvetta.
Vertailimme energiasuunnittelijamme NollaE:n Nikolas Salomaan kanssa muutamaa vesitakkamerkkiä. Kilpailutus lähti tarpeesta saada tehokas vesitakka, josta löytyisi iso, kulmaraudaton kulmaluukku. Takkatuli haluttiin näkyviin kaikkialle isoon yhteiseen tilaan, jossa sijaitsee keittiö, ruokailutila sekä olohuone. Hormien osalta vaadittiin mahdollisimman tehokasta lämmöntalteenottoa, että hukkaenergia olisi mahdollisimman pieni. Vesivaraajan kooksi määriteltiin heti alussa 1000 litraa, sillä halusimme varmistua, että emme joudu pakon edessä päivittäin takkaa polttamaan, vaan että iso varaaja varastoi lämmintä vettä tarpeeksi usean päivän käyttöön.
Hormien osalta kilpailutimme Linnatulen yhteistyökumppanin Härmä Airin water-piiput sekä Hormiproffan lämpöhormit. Härmä Air pääsi hinnoissa alemmaksi, mutta Nikolaksen tekemässä tarjousten tarkemmassa vertailussa kuitenkin selvisi, että tarjousten sisällöt erosivat toisistaan merkittävästi. Ominaisuuksiltaan tarjotut piiput eivät siten päässeet lähellekään toisiaan. Käytännössä emme olisi saaneet jokaisesta polttopuupesällisestä kaikkea sitä energiaa talteen jonka toivoimme ja jonka varaan olimme energialaskelmassa laskeneet. Onneksi Nikolas osasi laskea tämänkin asian! Emme siis voineet edes harkita Härmä Airia ja valintamme osui Hormiproffaan. Hormiproffan palveluasenne oli myös aivan mahtavaa ja se on jatkunut sellaisena kauppojen jälkeenkin.
Takaksi valikoitui kilpailutuksen jälkeen Linnatulen Hoxter Ecka 67/45/51. Vesitakkamerkkejä löytyy toki useita, mutta kulmaluukullisia ei ole tuhottomasti. Ensin ajateltiin, että haluaisimme takan olevan myös hissiluukullinen (joka olisi jättänyt kilpailuun mukaan ainoastaan Hoxterin, sillä muilta en hissiluukullisia vesitakkasydämiä löytänyt), mutta budjettimielessä päädyimme sitten lopulta ihan perinteiseen saranaluukkuun. Kilpailutuksessa kiinnitimme huomiota erityisesti teknisiin ominaisuuksiin, ulkonäköön ja palvelualttiuteen. Kaikissa näissä alueissa Linnatuli pärjäsi erinomaisesti.
Kaikki Hoxter vesitakkojen takkaluukut ovat kaksoislasivalmisteisia, joka vähentää lämpösäteilyä huonetilaan ja parantaa takkasydämen hyötysuhdetta. Tärkeää kun halutaan lämmittää kaikki käyttövesi puilla. Hoxterilla olisi ollut mahdollista saada takkaan myös kolmelasinen vaihtoehto, jolloin nämä ominaisuudet olisivat luonnollisesti parantuneet entisestään, mutta konsultoituani Nikolasta asiasta päätimme säästää nekin eurot muualle.
Vesivaraajan kohdalla emme ruvenneet kilpailutukseen, sillä Linnatuli teki meille niin hyvän tarjouksen Akvaterm Solar hybridivaraajasta (Akvaterm Solar hybridivaraaja, aurinkokierukalla, 1000l, 3 bar. Lämmitysvastukset varaajaan 2 kpl 6-9kW). Enpä minä tuosta varaajasta osaa muuta sanoa, kun että vesi meillä lämpiää siis pääosin puilla sekä vesitakan, että LTO hormien kautta. Jos puilla lämmittäminen jää jostain syystä liian vähäiseksi, niin sähkövastus hoitaa loput. Meidän kohdallamme varaajan ominaisuudet eivät tule koskaan pääse täysin käyttöön, sillä aurinkokeräimiä meille ei tulla asentamaan. Aurinkopaneelit kyllä, mutta niiden tuottamaa sähköä hyödynnetään muuallekin kuin pelkkään veden lämmittämiseen.
Tässä se siis on, takkasydämemme, joka itseasiassa saapui raksalle jo marraskuussa.
Kuva Linnatuli, tässä sydämessä kätisyys on väärä, meillä kulma on vasemmalla sivulla. |
Mutta eihän tämä niin ruusuisesti mennyt tämäkään hankinta, sillä kun muurarimme Jari Moisander saapui männäviikolla keskustelemaan takan muurauksesta niin päätin vihdoin purkaa takkasydämen kuljetusmuoveista. En ollut sitä tehnyt aiemmin, sillä pelkäsin että se pölyyntyy ja naarmuuntuu raksalla. No, olisi kannattanut, sillä kun avasin tiukat kuljetusmuovit niin kuului räsähdys ja takkaluukun toinen sivulasi tippui lattialle säpäleinä.
Oli siis ollut rikki jo aiemmin, mutta tiivis paketti oli pitänyt lasin kiinni paikoillaan. Kuljetusvaurio, mutta mites todistat kun toimitus on tapahtunut jo yli kuukausi sitten? Suuri harmitus! Mutta onneksi Linnatuli oli reilu tässäkin asiassa ja saimme neuvoteltua molempia osapuolia miellyttäneen kompromissin. Huh! Eli uusi lasi saapuu toivottavasti jo tulevalla viikolla, kera tuuletusritilöiden jotka myös hankimme Linnatulelta.
Muurarimme kanssa olemme jo visioineet takan kuoren ulkonäköä ja se tulee olemaan 210cm korkea (=yhtä korkea kuin viressä oleva oviaukko) ja noin 110cm leveä. Takan ja ikkunaseinän väliin jää noin 35cm leveä aukko johon tulee tulevaisuudessa hyllyt materiaalista x (puu, lasi, metalli??) johon saamme piilotettua takanputsausvälineet, puut ja sytykkeet. Takan päältä lähtee musta Hormiproffan LTO hormi.
Takan pintamateriaaliksi olin visioinut aina valkoisen rappauksen, mutta matkalla ajatus on alkanut järkkymään. Nyt vahvimmilla pinnoitteeksi on harmaa rappaus, vaikkakin hieman pohdituttaa, että olisiko harmaa laatoitus sittenkin ollut kivempi? No, rappauksen päälle voi myöhemmin sitten laatoittaa jos mieli muuttuu :) Takan luukun eteen tulee muurausteknillisistä syistä muutaman sentin levyinen kynnys joka laatoitetaan puhtaanapidon helpoittamiseksi.
Pinterestistä voitte käydä kurkkimassa takkainspiraatiotani, mutta tässä muutama lempparini josta saatte ideasta kiinni.
Kuva |
Kuva (kannattaa käydä tsekkaamassa, tällä Pinterest-taululla on hurjasi hienoja takkoja!) |
Kuva |
Vastaava työnjohtajamme suositteli, että kun takka on kytketty, niin sitä kannattaa alkaa polttamaan heti aktiivisesti. Polttaminen poistaa älytöntä kosteutta joka talossamme tällä hetkellä kuivuvasta lattiasta ja väliseinistä johtuen on.
Jäi hieman epäselväksi itselle että mihin faktaan tuo hormien teho-ero perustui? Itse kun katselin tuon hormiproffan hormia niin on ominiasuuksiltaan aika lähelle sama kun mitä savumaxilla on. Molemmissa noissa erona härmä-airin hormiin on että ei tule korvausilma hormin kautta.
VastaaPoistaSiitä luulen että teho-ero muodostuu paperilla. Jostain se korvausilma pitää kuitenkin tuoda ja mielellään esilämmittää jonka härmä airin hormi tekee (ainakin tuo meidän mittatilauksena tehty versio).
IV-koneen kautta ei voi (ei saa) paloilmaa tuoda, ainoastaan pienen ylipaineistuksen sytytyksen avuksi. Erityisesti saunassa korostuu tuo korvausilman saanti kun tila on pieni. Isoissa tiloissa ei välttämättä aiheuta isoa ongelmaa. Mitä tiiviimpi talo, sitä herkemmin ongelmia tuon korvausilman saannin kanssa.
Moi Joni. Kiitos kommentista ja anteeksi vastauksen viivästyminen. Itsehän olen ihan tavallinen, ei yhtään tekninen, pulliainen ja siksi annan aikalailla arvoa energiasuunnittelijamme neuvoille ja asiantuntemukselle. Siksipä kysyin häneltä vastauksia näihin kysymyksiisi. Ja tässä vastauksia:
PoistaHormiproffan LTO-piippu on sama kun Savumax. Se on rakenteeltaan täysin erilainen kun Härmä-air. VTT:n testeissä metrin Savumax-LTO siirsi 43% savukaasujen lämmöstä veteen. Se on paljon enemmän kun muilla LTO-piipuilla. Lisäksi HormiProffan tarjouksella oli 2 metrin LTO kun Härmä-airin tarjouksella oli 1 metri. Lopullinen ”piste i:n päälle” oli, että Hormiproffan piippu vesitakalle oli tulisijan vaatima 200 mm kun Härmä-air olisi ollut pienempi. Eli tarjousten vertailussa erot olivat Hormiproffan eduksi: kaksi kertaa pitempi LTO-osa, oikean kokoinen piippu sekä korkeampi LTO-teho/metri.
Savukaasuissa on tietty määrä lämpöä ja sen lämmön voi joko ottaa talteen veteen, varastoida varaajaan ja käyttää talon sekä lämpimän käyttöveden lämmitykseen tai sitten sillä voi lämmittää korvausilmaa. Uusissa omakotitaloissa, joissa on varaaja sekä vesikiertoinen lattialämmitys, on lähtökohtaisesti järkevämpää siirtää lämpö veteen varastoon kun hetkellisesti ylikuumentaa huoneilma. Takan käytön yhteydessä huoneilma lämpenee muutenkin. Ei sitä enää tarvitse ylikuumentaa käyttämällä Savukaasujen LTO-lämpöä.
IV-koneiden takkakytkimet ovat yksi huonoimmista keksinnöistä, mitä ilmanvaihtoteollisuus on markkinoille tuonut. Tiiviissä talossa tulisijojen korvausilma on aina järkevintä tuoda suoraan ulkoa ja lähelle tulisijaa. Kuten myös tässä talossa.