onko meillä passiivitalo?

Tiiveysmittaus on siis tehty. Ennen ihmettelin kovasti muiden bloggareiden tiiveysmittausbloggauksia. Mitä ihmeellistä jossain painemittauksessa on? No, nyt ymmärrän. Itselleni se alkoi mittauksen lähestyessä merkitä jonkinnäköistä arvosanaa rakentamisen tarkkuudesta. Matkan varrella meille on myös noussut tärkeäksi energiatehokkuus ja siihen tiiveysarvo antaa myös osviittaa.

Tiiveysmittaustarjouspyynnöt laitettiin matkaan jo reilu kuukausi sitten. Tarjouspyynnöt laitettiin kolmelle Raksakimpasta suositusten perusteella bongatulle toimijalle joista jopa yksi osasi palvella asiakasta ja vastasi tarjouspyyntöömme. Toki minulla oli hajua hintatasosta ja kun tämä hyvä asiakaspalvelija alitti tuon odottamani kustannuksen, niin kaupat tuli ja tiiveysmittauksen suorittajaksi valittiin Certek.

Tällä viikolla tuli tuo jännittämäni päivä jota varten oltiin taloa tiivistetty uretaanein ja höyrynsulkuteipein. Ensin tehtiin taloon alipaine ja mittaaja kiersi taloa merkkisavulaitteen kanssa, jonka avulla havaitaan ilmavirtoja. Kaikki mahdolliset vuotopaikat tarkistettiin ja tarvittaessa eristettiin. Sitten talo käytiin vielä läpi lämpökameran kanssa. Oli aika huimaa nähdä livenä missä talon kylmimmät kohdat olivat! Muutama yllätyskin koettiin kun mm ikkunoista löytyi kylmiä pisteitä lasin ja karmin välistä… Nämä pitää vielä selvittää ja pyytää kommenttia ikkunatoimittajalta kun saan lämpökameran kuvat.

No kun kaikki tiivistyksen mahdollistavat kohdat oli teipattu ja tukittu uretaanilla, tuolla rakentajan parhaalla kaverilla, oli aika tehdä ensimmäinen mittaus.

Ensimmäisellä mittauksella ei päästy ihan arvoon mitä toivottiin ja sitten taas tiivistettiin. Sitten taas mitattiin, saatiin parempi arvo ja lopulta jouduttiin toteamaan, että kaikki "selkeät" vuotokohdat oli tukittu ja arvo ei tulisi enää putoamaan. Ja olihan se pettymys. Arvomme oli erinomainen, 0.61, mutta jäi 0,1 vajaaksi mittaajan mainitsemasta 0.6 haamurajasta, jolla kuulemma määritellään passiivitalo. Siis surkean pieni ero!

Mutta minkäs teet. Käytännössähän nimityksellä "passiivitalo" ei ole merkitystä. Ehkä se vaikuttaisi jälleenmyyntiarvoon? Mutta eipä olla ajateltu taloa myydä ainakaan lähiaikoina :D Parempi tiiveysmittauksen tulos ei meidän kohdalla vaikuta edes energialuokitukseen. Energialuokitus talollemme tulee muuttaessa olemaan B. Arvo huitelee jossain 103 paikkeilla. A luokitukseen vaadittaisi 79 tai alle, eli ei olla vielä lähellä. Sitten kun joskus saamme rahatilanteen ojennukseen ja sijoitamme aurinkopaneeleihin niin tilanne on eri. Silloin talomme nousee A-energialuokkaan. Mutta tällä hetkellä energialuokituksellakaan ei ole merkitystä. Suunnitelmissa ilmeisesti on, että jossain vaiheessa kiinteistöveron määrä olisi jossain määrin riippuvainen energialuokasta. Siinä vaiheessa jos suunnitelmat toteutuvat niin aurinkopaneeleiden asennuksesta tulee entistä houkuttelevampaa. Mutta siis käytännössä passiivi"tittelillä" ei ole mitään merkitystä. Paitsi tietysti minulle. Henkisesti. Eli ottaa päähän.

No. Eihän tämä niin simppeli asia ole siltikään. Taloahamme ei ole vielä rapattu. Rappaus tiivistää taloa entisestään. Samoin sisätasoitukset ja ikkunasmyygien kittaukset tiivistävät. Jos siis kovasti jäisi tittelin puuttuminen ottamaan päähän niin voisihan sitä tehdä uusintamittauksen talon valmistuttua. Passiiviluokitus olisi taattu. Mutta uusintamittaus maksaa 300e. Ja keksin tässä kohtaa aikalailla monta parempaa kohtaa minne sijoittaa tuo raha. Eli ei mitata uusiksi.

Muille passiivititteliä havitteleville rakentajille siis vinkiksi, että kannattaa lainata/vuokrata lämpökamera omaan käyttöön ja tarkistaa talo höyrynsulkuvaiheessa. Löytää silloin jo mahdolliset vuotokohdat ja tilata tiiveysmittaus vasta kun talo on täysin valmis. Tai voihan palvelusta maksaakin jos on ylimääräistä pätäkkää taskussa ;)

Mutta passiiviunelma elää vielä. Omassa mielessä se on ihan fakta eikä pelkkä unelma :)

ps. Vielä aikaa osallistua Saana ja Olli pussukan arvontaan täällä :)

pps. Jos passiivitalon määritelmä kiinnostaa, niin laajasti asiaa on selvitetty mm. täällä

hevii settii

Talotoimittajaksemme valikoitui lopulta HEVI kivitalot ja sitä kautta talo rakennetaan FinnEPS -harkoista.

HEVI kivitalot tuli jotenkin takavasemmalta, sillä ennen maaliskuuta en ollut ikinä edes kuullut kyseisestä firmasta. Satuin isäni luona vieraillessani selailemaan hänen rakennusmessuiltaan keräämäänsä esitepinoa ja sieltä löysin HEVI:n esitteen sekä mainoslehdykän, jossa mainostettiin mm. heidän Vantaan asuntomessualueelle tulevaa Panthera Tigris -taloa. Samassa lehdykässä kerrottiin, että keskikokoisen omakotitalon seinäharkot maksaisivat noin 15 000€ ja siinäpäs oli täky budjettirakentajalle ;) Marssin kotiin ja ilmoitin miehelle, että kyllä me nyt sitten koitenkin nostetaan se passiiviharkkotalohaave pöydälle ja katsotaan se kortti ennen kuin lähdetään puutaloja kilpailuttamaan.

Tarjouspyynnöt lähtivät kuvien valmistuttua siis HEVI kivitaloille, jo pitkään mielessä olleelle Passiivikivitalot.fi:lle ja lisäksi Lyoness ostoyhteisön kautta löytämällemme Passiiviharkko.fi:lle. Lisäksi pyörittelimme sivussa ajatusta Siporexharkkotalosta (saatuani niistä vahvan laatu ja hintasuosituksen yhdeltä kanssarakentajalta sekä vastaavalta mestariltamme) ja niistä tarjouspyynnöt lähtivät Rock kivitaloille sekä Aerocin Viron tehtaalle.

No, Siporextalovaihtoehto putosi pois siinä vaiheessa, kun tajusin harkkojen olevan suunnilleen samoissa hinnoissa, mutta että talon urakointi tulisi aikalailla kalliimmaksi. Lisäksi hintaan olisi pitänyt laskea enemmän nosturikustannuksia. Seuraavaksi porukasta putosi pois Passiiviharkko.fi, sillä heiltä myyntityö oli vähiten aktiivista (=en saanut mitään kosketusta heidän harkkomateriaaliinsa), tarjouksien saamisessa kesti eniten aikaa ja niiden sisältö oli vähiten tarjouspyynnön mukainen.

HEVI kivitaloista minulle jäi heti hyvä fiilis, kun firman TJ Lauri Pöyhönen soitteli minulle noin viikko tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen ja pahoitteli hurjasti, ettei ollut ehtinyt tarjousta meille vielä laittaa. Tarjous saapuikin heti puhelua seuraavana päivänä ja kaiken lisäksi se oli silti ihan ensimmäinen joka meille saapui. Passiivikivitalot.fi oli meillä kuitenkin alussa se "ykkösvaihtoehto", pääosin johtuen siitä, että olimme saaneet heihin kosketusta useilla messuilla, taloesittelyssä sekä muutamassa passiivikivitalon rakentamista käsittelevästä blogista. Passiivikivitalojen Kimmo Raittila sai myös ensimmäisenä myytyä meille ajatuksen talon rungon urakoimisesta itse (apuvoimien kera toki) ja siten aikamoisista säästöistä. Tämä fakta oli sitten lopulta se, miksi esim Siporextalo ei enää sopinut budjettiimme.

Tarjoukset siis saatiin molemmilta toimittajilta ja ne olivat sisällöltään aika erilaiset.

HEVI:n tarjous oli hyvin selkeä siltä osin, että mitä tarjoukseen sisältyy ja mitä ei. Pääosin tuli fiilis, että tarjoukseen ei ole mitään "koiraa haudattuna" ts tällainen pieni ensikertarakentaja ei mene halpaan siinä mitä tarjouksen päälle pitää laskea. Tarjous tuli myös sähköpostilla, joka on nykyään aika harvinaista. Suurin osa talotoimittajista haluaa käydä tarjouksensa läpi kasvotusten. Tämä asia oli hyvä, mutta tavallaan myös huono. Kun emme alussa käyneet tarjousta kasvotusten läpi, niin en osannut huomioida monia plussia ja vertasin tuotetta suoraan kilpailijaan. Se tavallaan kasvatti HEVI:n altavastaaja roolia.

Passiivikivitalojen tarjous taasen saatiin ainoastaan paperiversiona ja kävimme sitä Kimmon kanssa läpi Kevätmessuilla kahvilla istuen. Hyvin selkeä tarjous myöskin, tosin en osannut siitä ensikädeltä poimia asioita jotka siitä puuttuivat ja en osannut arvottaa siihen extrana kuuluvia asioita (mm. ilmanvaihtokone, sähkösuunnitelma jne).

Tarjoukset siis syötin exceliin, jotta saisin jotain käsitystä toimituseroista. Siinä sitten pyydettiin puolin ja toisin vielä tarkennusta tarjouksiin jo ihan siihen pisteeseen saakka, että halusin molemmilta pelkästään puhtaat harkkotarjoukset, jotta pääsisin kiinni miten arvottaa ne.

Passiivikivitalot olivat jo melkein vakuuttaneet meidät laadullaan ja brändillään, mutta sitten päätin vielä tsekata HEVI:n läpikotaisin ja pyysin Laurin esittelemään minulle heidän tarjoamaansa. Minulla kun on sellainen "ärsyttävä" tapa kääntää jokainen kivi ja olla luottamatta myyntilauseisiin ilman omaa selvitystyötä. Lauri osasikin kertoa juuri oikeat asiat ja aloin ymmärtämään, että vaikka tuotteissa onkin pieniä eroja (mm harkkojen kiinnitystapa) niin käytännössä puhutaan aikalailla samalla periaatteella toimivasta konseptista ja että se pistää firmat aika pitkälti samalle viivalle.

HEVI:n käynnin jälkeen aloimme sitten katsomaan kustannuspolitiikkaa ja kun ero oli aika voimakkaasti HEVI:n puoleen kääntyvä, luulimme asian olevan sillä selvä. No, siitähän puhkesi aikamoinen hintavääntö ja tarjoukset otettiin aika tarkkaan syyniin. Pilkkuja siirreltiin, tuotteita lisättiin ja vähennettiin ja sitten kun vielä muutimme perustamistavan maanvaraisesta laatasta tuulettuvaksi alapohjaksi, niin kyllä myyjät saivat hommia eteemme tehdä. Kiitos molemmille kärsivällisyydestä! Erityisen paljon kiusasin HEVI kivitalojen Lauria ja sain häneltä paljon näkemystä ja vinkkejä.

Lopulta pitkän vääntämisen jälkeen saimme eilen tehtyä päätöksen ja päädyimme HEVI kivitaloihin. Ja mihin se päätös sitten perustui?

Ensinnäkin palveluasenteeseen. Vaikkemme Passiivikivitaloilta missään nimessä huonoa palvelua saaneet, niin ehkä pienempi vene vaan kääntyy nopeammin ja siten reaktionopeus oli ihan eri sfääreissä HEVI:llä.

Toiseksi puhtaaseen kotimaisuuteen ja jossain määrin pienempien firmojen "tukemiseen". HEVI kivitalot käyttää yhteistyökumppaneinaan pienempiä firmoja (esim ikkuna- ja ovitoimittajat) ja Lauri sai minut vakuuttumaan heidän laadustaan. Lisäksi Finn EPS-harkkojen materiaali ja itse harkot tehdään alusta loppuun Suomessa.

Kolmanneksi perustuksiin. Passiivikivitaloilla perustukset valetaan käyttäen passiivitriploja (harkkoja) valumuotteina ja harkot ladotaan sitten siihen valuperustuksen päälle. HEVI:llä taasen on erilliset antura- ja sokkeliharkot joka tarkoittaa sitä, että valu voidaan tehdä yhdellä kertaa ja erillisiä "irroitettavia" muotteja ei tarvita. Tämä kuulostaa houkuttelevalta omatoimirakentajalle sekä helppouden että nopeuden takia.

Neljänneksi harkkoihin. Vaikka Passiivikivitalojen harkoissa houkutteli niiden ponttirakenne, ts liimaa harkkojen välissä ei tarvita kuin aukkojen ylityksissä sekä kulmissa, niin vakuutuimme että FinnEPS-harkkojen kasaus on silti nopeampaa/selkeämpää. Hetken aikaa pohdin onko FinnEPS-harkoissa olevat "nystyrät" huono asia, mutta lopulta ymmärsin nekin plussaksi. Kun harkkojen nystyröiden pitää osua kohdilleen, tulee seinän suoruus "kuin itsestään". Olettaisin, että muuten voisi mennä hetkenkin vinoon tai vatupassin kanssa pitäisi sählätä entistäkin enemmän.

Viidenneksi hintaan. Vaikka ero firmojen pakettien hintojen välillä ei ollut suuri, niin kuitenkin tuhansia. HEVI:n puolesta puhui myös se, että sain tunteen että pääsemme nauttimaan heidän yhteistyökumppaniensakin eduista vaikka nimet olisivatkin jo paperissa.

Kuudenneksi sitoutuminen ja myynti. HEVI kivitalojen Lauri vaan osasi myydä minulle tavalla joka ei tuntunut myynniltä vaan ennemminkin konsultoinnilta. Hän pitäytyi kertomaan omasta tuotteestaan ja vakuutti firman kiinnostuksesta juuri meidän projektiamme kohtaan. Hän oli aina tavoitettavissa ja ei valittanut vaikka välillä pidättelin häntä puhelimessa tuntikaupalla. Passiivikivitalojen pystytyskoulutus oli heidän valttinsa alussa, mutta kun Lauri lupautui henkilökohtaisesti tulemaan auttamaan pystytysurakan vaativimmissa vaiheissa, oli se myös osoitus sitoutumisesta ja tuo sitä "kyllä me tässä onnistutaan" fiilistä.

Mutta siinäpä se. Vaikkei kumpikaan myyjistä minulle tätä sanonut, niin luulisin, etten ollut ostajana helpoimmasta päästä ;) Valitettavaa oli, että kun molempiin myyjiin pääsi syntymään jonkinnäköinen "suhde" tämän prosessin aikana, niin toiselle oli vaan tuotettava pettymys. Onneksi itselle ei jäänyt päällimmäiseksi tunteeksi pettymys vaan suuri riemu tulevasta. Uskon, että teimme meille juuri sen oikean päätöksen ja en malta odottaa, että pääsisimme vauhtiin projektin toteutuksessa ts oikeassa raksaamisessa.

meille rakennetaan talo...

Passiiviharkoista! Eli pitkäaikainen haaveemme kivitalosta ja rapatusta pinnasta toteutuu sittenkin :) Kaksi toimittajaa vielä kilpailee keskenään, joten toimittajaa en voi vielä paljastaa, mutta en malttanut olla kirjoittamasta jo passiiviharkon ominaisuuksista ja miten tähän ratkaisuun päädyttiin. Asiaahan olen pohtinut viimeksi tässä kolme pientä porsasta... - kirjoituksessani sekä tässä passiivikivitalo(ko) -kirjoituksessani, mutta ajatukset ovat tiedon myötä kehittyneet eteenpäin.

Eli passiiviharkothan ovat tuttavallisesti sanottuna styroksia tai EPS:ää. Hui, sanoo varmaan moni. Ja niin sanoin minäkin, kun jokin vuosi sitten katsoin naapuriin noussutta taloa joka näytti huvittavalta leikkitalolta ennen rappausta. Mutta mitä enemmän tutustuin rakennusmateriaaliin, niin sitä fiksummalta se vaikuttaa. Styroksiahan käytetään lähes kaikissa rakennuksissa vähintään lattian eristeenä lattiavalun alla, eli mikään ihmellinen rakennusmateriaali se ei ole. Suomessa passiiviharkkorakentaminen on uudehko rakennustapa, 2000-luvulla tänne rantautunut. Keski-Euroopassa tämä rakentamistapa on jo vakiintunut ja Suomessakin valtaa alaa huimaa vauhtia. Ja ei ihme, varsinkin kun energiamääräykset tiukentuvat jatkuvasti ja EU kaavailee, että vuonna 2019 kaikkien uudisrakennusten pitäisi olla vähintään passiiviluokkaa.

Passiiviharkkorakentaminen tapahtuu niin, että kevyet passiiviharkot raudoitetaan ja täytetään betonilla. Käytännössä siis näissä harkoissa eriste on ulkopuolella ja ei sisäpuolella niinkuin esim Lammi-kivissä. Passiiviharkko on kevyttä (paino jossain 3kg paikkeilla) ja siten helppoa ja nopeaa työstää. Tämä nopeuttaa (ja halventaa) rungon kasausta. Passiiviharkko pinnoitetaan ulkopuolelta rappaamalla tai millä tahansa muulla pinnoitteella, rappaukseen se antaa erinomaisen pohjan. Passiiviharkko on erittäin energiatehokasta ja passiivirakentamisella voidaan saavuttaa seinille jopa 0,08 U-arvo. Tämä tarkoittaa, että kun muussakin rakentamisessa suositaan energiatehokasta rakentamistapaa ja materiaaleja, saadaan passiivitalosta erittäin vähän lämmitysenergiaa käyttävä rakennus.

Oma huoleni oli pitkään se, että haluanko asua "pullossa", kuten mielsin erittäin tiiviit asuinrakennukset. Miten kosteusturvallisuus? Passiiviharkkorakentamisessa näitä asioita ei tarvitse huolehtia. Toki tiiviissä talossa ollaan pitkälti hyvän ilmanvaihtolaitteen varassa, mutta niin ollaan pitkälti kaikissa muissakin uudisrakennuksissa. Itseasiassa passiiviharkko päästää kosteuden lävitseen ja kastepistettä ei pääse rakenteen sisälle muodostumaan. Talo on siis tavallaan "hengittävä" (vaikka moista sanaa ei kuulemma enää saisi käyttää).

Mikä lopulta sai sitten meidät päätymään rakentamaan passiiviharkoista? No ensimmäinen asia oli se haave kivitalosta. Olemme aina haaveilleet rapatusta, jykevästä talosta. Mutta budjettimme ei vaan venynyt perinteiseen kivitalorakentamiseen ja siksi olimme jo melkein luovuttaneet ja siirtyneet tutkimaan puutalorakentamista. Syystä tai toisesta minua kuitenkin karsastutti ajatus höyrynsulkumuovista seinän sisällä ja osittain siitä syystä jatkoimme vaihtoehtojen hakemista. Kun kiusallamme pyysimme sitten kuvien valmistuttua tarjouksia ensimmäisenä muutamalta passiiviharkkotoimittajalta, saimme todeta, että tähän rakentamistapaan meidän budjettimme riittää. Tosin se tarkoittaa, että oman työn osuutemme lisääntyi hurjasti ;) Toisekseen passiiviharkoissa kiinnostaa energian säästäminen ja vaihtoehtoiset lämmitysmuodot. Kun lämmitysenergiaa kuluu vain vähän, voi talon lämmittää vaikka aurinkoenergialla ja puilla. Matkan varrella on löytynyt muitakin, ei niin isoja asioita jotka ovat positiivisia. Minua ilahduttaa jo valmiiksi, että passiiviharkkorakenne ei elä niin paljon kuin puu- tai perinteinen kivitalorakenne. Tämä tarkoittaa, että me välttynemme seinien halkeamien kittaamisesta ja maalaamisesta noin vuosi-kaksi muuton jälkeen.

Mutta nyt siis kilpailussa on mukana vielä kaksi toimittajaa. Viimeinen tarjouksentarkennus on lupailtu vielä tällä viikolla, eli eiköhän päätös ole valmis viimeistään maanantaina :) Huimaa!