maanantai 14. maaliskuuta 2016

tekniset valinnat - IV-kone ja IV-kanavat

En kuvaisi itseäni tekniseksi ihmiseksi. Siksi onkin ollut jossain määrin rankkaa olla kiinnostunut myös tekniikasta tässä rakennusprojektissa. Jos emme olisi palkanneet projektiin mukaan Nikolasta NollaE Oy:sta, niin varmaan olisimme päätyneet IV-valinnoissakin talotoimittajan pakettiin kuuluvaan IV-koneeseen. Mutta kun Nikolas oli apuna, niin löysimme projektiimme mahdollisimma energiatehokkaat laitteistot.

IV-koneeksemme valikoitui Paul Novus 450, joka on varustettu esilämmitys-viilennyspatterilla sekä kosteuden talteenottavalla lämmöntalteenottokennolla.



Koneen toimitti meille Paul laitteiden maahantuoja, Nollaenergiatekniikka Oy. Paul ilmanvaihtokoneen vuosihyötysuhde on noin 90% (vertailun vuoksi esimerkiksi Enerventin IV-koneiden hyötysuhde on vain noin 70%) ja sen avulla voi säästää merkittävästi sähkönkulutuksessa. Maalämmöllä toimivan esilämmitys/kesäviilennyspatterin sähkönsäästö johtuu pääosin siitä, että kylmällä kelillä IV-koneeseen tuleva ilma pitää esilämmittää. Normaalisti IV-koneet tekevät esilämmityksen sähkövastuksella, mutta Paul ilmanvaihtokoneet tekevät esilämmityksen maalämmön avulla.

Korkealla LTO-hyötysuhteella toimivan IV-koneen sähkönsäästö tulee siitä, että poistoilma lämmittää tulevan ilman niin lämpimäksi, ettei sitä enää tarvitse lämmittää sähköllä. Tavanomaisissa koneissa poistuva ilma lämmittää tuloilman vain 12-15 asteiseksi, jonka jälkeen tarvitaan vielä sähkövastus jälkilämmittämään ilma ennen kun sen voi puhaltaa huoneisiin. Novus 450-koneessa poistuva ilma riittää lämmittämään tuloilman yli 18-asteiseksi, joten sitä ei enää tarvitse jälkilämmittää sähkövastuksella.

Ja kun talvella ilmaa lämmitetään, niin kesällä sitä viilennetään. Ei siis sähkösyöppöjä (ja rumia…) ilmalämpöpumppuja meille! Jeij! IV-koneen esilämmitys-viilennyspatterin avulla meidän talon kesälämpötilan pitäisi pysyä mukavassa 23 asteen lämpötilassa myös helteillä. Erityisen innoissani olen tuosta kosteuden huoneilmaan palauttavasta ominaisuudesta, sillä uusissa taloissa on mielestäni usein aika kuiva sisäilma. Astmaattinen äitinikin toivottavasti arvostaa tätä ominaisuutta meillä vieraillessaan ;)

IV-kanavien osalta en edes tiennyt, että on olemassa vaihtoehtoja. Olin lukenut kauhujuttuja metalliputkistojen asennushinnoista ja hurjista putkieneristysprojekteista. DIY wannabe rakentajana kuitenkin mietitytti, että mitenköhän tuo IV-putkistoasennus onnistuisi meiltä itseltämme. Nikolas ehdotti tämän kuultuaan meille IV- toimittajamme maahantuomaa Zehnder Comfotube -kanavistoa, jonka asentamisen piti kuulemma luonnistua tällaisiltä aloittelijoiltakin. Vertailimme alkuvaiheessa Zehnderin ja Valloxin putkistoja, mutta Zehnder veti pidemmän korren, sillä se vaati vähemmän putkea (Valloxin Bluesky on putkihalkaisijaltaan pienempää ja meille olisi pitänyt vetää tuplamäärä putkia, jotta vaadittava ilmamäärä olisi toteutunut).

Tämän putkiston hankintahinta on hieman kalliimpi kuin metalliputkistojen, mutta säästöt syntyvät asennusnopeudessa, siinä että viilennykseen käytettävää putkistoa ei tarvitse eristää kalliilla armaflexillä ja siinä, että putkisto oli tosiaan maallikonkin helpohko asentaa.  Hieman aiheutti ensin hämmennystä selvittää mikä nippeli kuului mihinkin, mutta siihen saimme tarvittavaa avustusta toimittajalta. Ja itse putkistojen asennus oli nopeaa.

Olisihan nämä voinut varmaan vielä parempaan järjestykseen laittaa ;)

Jako "pöntöt" joista lähtee putket tekniseen tilaan ja muoviputket sitten ympäri taloa. Tilaongelman takia nämä tuotiin meidän vaate-/kodinhoitohuoneen kattoon jossa tilaa riitti yllinkyllin.

Äänenvaimentimet


Tästä kuvasta selviääjoustavan putkiston nerokkuus. Ei tarvitse väsätä kulmia metalliputkesta.

Hämmennystä joillekin aiheutti se, että meillä IV-putket asennettiin höyrynsulun alapuolelle. Tämähän johtui puhtaasti energiatehokkuusasioista. Eli kun putket vedetään villojen sekaan niin niissä menetetään aina lämpöä. Lisäksi energiatehokkuutta vähentää putkien veto höyrynsulun läpi.

Eli tällainen setti meidän talon ilmanvaihdon hoitaa. Tähän mennessä fiilikset on positiiviset. Jos jotain kehittämispuolta näihin voisi toivoa, niin esteetikkoa harmitti perustoimitukseen kuuluneet tuloilmaritilät… No sitten tilattiin toimittajalta epämääraisen kuvan mukaan toisenlaiset ritilät, mutta pettymykseksi nekin olivat muoviset härpäkkeet… Ilmeisesti saksassa ei ymmärretä metallisten (ja kauniiden…) IV-ritilöiden päälle. No, näillä mennään ja loppujen lopuksi nämä nyt on vain niitä pikkuasioita.

8 kommenttia:

  1. Tämä vaikuttaa hyvinkin järkevältä IV-järjestelmältä. Täytyypä itsekkin tutustu ko. toimittajaan, hyvinkin varteenotettava vaihtoehto! Kiitos blogista, mielenkiinnolla seuraamme projektianne ja olemme saaneet valtavasti ideoita mm. talonne pohjaratkaisusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista MIka! Olen ainakin tässä vaiheessa hyvin vaikuttunut tästä järjestelmästä ja samainen IV-kone löytyy FinnEPS:n edustajan kotoa ja kehui sitä kovasti. Kiva jos mun raapustuksista on ollut apuja :) POhja herätti monissa paljon soraääniä, mutta ainakin nyt näyttää vielä toimivalta. Kerron sitten muuton jälkeen onko löytynyt epäkohtia. No tänään juuri todettiin, että paksumman lattiavalun takia meidän makuuhuoneitten ikkunat on liian matalalla... Arkkitehdilta aikanaan kyselin ikkunan korkeuksia ja sanoi niiden olevan standardit. Olisi pitänyt pyytää ne 5-10cm korkeammalle. Ei olisi haitannut yhtään ja olisi pöytä mahtunut alle...

      Poista
  2. Olikos teillä maalämpökaivo, vai mistä tulee tuo maalämpö tuohon IV-koneen esilämmitys/kesäviilennyspatteriin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole meillä maalämpöä. Lämpö tulee pienestä porakaivosta. Tarkemmin en saa vielä siitä täällä julkisesti kertoa, sillä järjestelmä on patentoitavana. Jos systeemi kiinnostaa, niin lisätietoa saa meidän energiasuunnittelijalta NollaE Oy:n Nikolas Salomaalta.

      Poista
  3. Paljon teillä on tuo huonekorkeus katon alaslaskun jälkeen ja kuinka korkeassa tilassa iv-putket kulkevat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän huonekorkeudet vaihtelevat (osittain vino katto). Matalimmillaan huonekorkeus on 2,5m, korkeimmillaan 4m. IV-putket taitavat kulkea noin 3 metrissä.

      Poista
  4. Näinköhän vuosihyötysuhde on vertailukelpoinen. Jos otetaan Suomen ilmasto, vertailukelpoiset ulkoilman lämpötilat eli esilämmitys maalämmöllä ja pyöriväkennoiset lto-koneet, niin aikalailla samat lukemat pitäisi tulla. Itse olen laskenut ilman etulämmitystä sopivalla mitoituksella Enerventille >80% vuosihyötysuhteita ja paremmaksi menee jos saa nostettua porakaivokierrolla raittiin ilman lämpötilaa ennen kennoa. Toivottavasti laitteisto on kilpailukykyinen myös hinnaltaan, ettei tullut maksettua ylihintaa "vuosihyötysuhteen nimissä"..

    Toinen mihin olen skeptinen on koneen riittävyys noin suuren talon ilmanvaihtoon ja todellinen saatava jäähdytysteho. Itse olisin valinnut suuremman koneen. Kuitenkin jäähdytysteho on verrannollinen suoraan ilmamäärään sekä huoneilman ja tuloilman lämpötilaeroon. Näistä käytännössä voi vaikuttaa vain ilmamäärään, sillä liian kylmä tuloilma voisi aiheuttaa kondenssiongelmia ja vetoa kun nämä OKT-päätelaitteet on vaan niin luokattomia mitä tulee ilman ohjaukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi

      Kuten sanottu, en ole tekninen henkilö ja siitä syystä luotan ammattilaisiin ja tässä tapauksessa energiasuunnittelijaamme. Siksipä käännyin tämänkin asian suhteen hänen puoleensa. Ja tässä vastaus:
      Vuosihyötysuhde lasketaan Suomen rakennusmääräyskokoelman mukaan moniste 122:sen mukaisesti ja se on täysin vertailukelpoinen. Kaikissa Suomen omakotitaloissa lasketaan vuosihyötysuhde samalla moniste 122-laskelmalla.

      Tämä iv-kone toimii vastavirtakennolla jolla on saavutettavissa paljon korkeampi hyötysuhde kun pyörivällä kennolla. Pyöriväkennoiset ja korkealla hyötysuhteella toimivat vastavirtakenno-koneet ovat saman hintaisia joten kovin montaa euroa ei tullut maksettua ”vuosihyötysuhteen nimissä”.

      Toki jäähdytysteho on isompi isommalla iv-koneella. Niin on myös hinta. Tässä iv-koneen mitoitus ei tullut talon jäähdytystehon tarpeesta vaan rakennusmääräysten mukaan. Viilennysteho on maksimissaan 3.6 kW joka ei riitä jäähdyttämään taloa mutta se pitäisi riittää ylläpitämään talossa noin +23 asteen lämpötila. Iso osa viilennystehosta koostuu ilman kuivattamisesta joka kesällä parantaa asumismukavuutta.

      Liian kylmä tuloilma ei tässä talossa kondensoi koska tuloilmaputkisto on eristetty. Maksimaalisen viilennystehon aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin maksimaalinen puhallus. Suositus onkin että konetta pidetään kesällä paljon isommalla vaihteella kun talvella.

      Toivottavasti vastasi epäilyksiisi. Itseäni ei ainakaan huoleta, että olisin sortunut turhaan hankintaan.

      Poista

On mukava kuulla sinusta