Energia-asiat, ja erityisesti talomme lämmitysmuoto, ovat olleet minulle yksi vaikein asia tässä taloprojektissa. Joku voisi asiaa ihmetellä, sillä valikoituihan rakennusmateriaaliksemme EPS-harkko tai toisinsanoen passiiviharkko.
Harkko, josta talomme rakennetaan, on hyvin energiatehokas. Seinien U-arvo tulee olemaan 0,09. Sama U-arvo tulee olemaan myös katolla sekä alapohjalla. Mutta vaikka energiatehokas rakennusmateriaali olikin houkutteleva, ei se ollut meille tässä rakennusprojektissa itseisarvo, pohdittiinhan jossain vaiheessa jopa hirsitalon rakentamista. Mutta kun kerran jo talon runko mahdollistaa vähäisen lämmitysenergian käytön, niin miksi emme pohtisi energiansäästöä myös muilla alueilla?
No ehkä siksi, että se on niin hurjan monimutkaista. Call me old fashioned, mutta olen sen verran tyypillinen nainen, että minua ei jaksa kiinnostaa energiatehokkuusluvut tai oikeastaan mikään mikä liittyy tekniikkaan. Yritin ulkoistaa kaikki tekniset asiat, sisältäen mm. LVI-asiat, miehelleni, mutta hänen kiireisyytensä töiden kanssa ja minun pakkomielteeni pitää kaikki langat käsissä johti siihen, että olin sitten taas tämänkin asian päävastaava. Ahdistus. Luin aikalailla julkaisuja muunmuassa aiheesta lämmitystavat (tämä kun oli kiireellisin päätettävä asia, rakennuslupaa kun ei voi hakea ilman tietoa tulevasta lämmitystavasta), mutta en tullut hullua hurskaammaksi. Tai no, tiedot karttuivat, mutta mielipiteitä tuntui olevan yhtä monta kuin oli julkaisujakin. Ja aikaa (tai mielenkiintoa) ei ollut tarpeeksi, jotta olisi kaikkien pohjalta pystynyt vahvan mielipiteen luomaan.
Heti rakennusmateriaalin valinnan jälkeen oli selvää, että meille ei tule lämmitystavaksi maalämpöä. Tämä siksi, että lukemani perusteella olin päätellyt, että näin vähän lämmitysenergiaa vievässä talossa maalämpöjärjestelmä ei tule ikinä maksamaan itseään takaisin (hah, ensin väittää valintoja ohjaavan ekologisuus ja sitten sen päätöksen tekeekin lompakko). Toinen selvä asia meille oli, että meille tulee taloon vesitakka. Vesitakkaa emme valinneet siksi, että haluaisimme talomme ensisijaisesti puulla lämmittää, vaan siksi, että haluamme polttaa talossamme takkaa. No olisimme toki voineet laittaa ihan perinteisen kiertoilmatakan, mutta valitettavasti olen useammastakin paikasta kuullut, että harvassa uudessa talossa voidaan takkaa polttaa ihan huvin vuoksi montaa pesällistä, ilman että koko talo on sen jälkeen pätsi. Ja me haaveilemme takasta juuri siksi, että sitä saisi myös polttaa. Varaavassa takassa on sama ongelma ja lisäksi se sitten säteilee sitä lämpöä paljon pidempään. Eli ei tavallista takkaa meille. Vaihtoehdoiksi jäivät siis vesitakka tai vastaava järjestelmä, jossa veden sijaan kierrätetään lattiaputkistoissa kuumaa ilmaa ts. Tulilattia. Tulilattia kiinnosti kovasti, mutta lopulta kiinnostusta vähensi järjestelmän hinta sekä se, että kuulin järjestelmän hinnan kasvavan myös hurjasti kun lasketaan extra betoni, mikä pitää laskea lattiavaluun isompien putkistojen peittämiseen. Väitettä en alkanut tarkistamaan, mutta lisäksi talotoimittajavalintamme osittain ohjasi pois tuon Tulilattiavaihtoehdon luota. Mutta siis vesitakka on järjestelmänä nerokas, sillä takan lämpöhän siirtyy putkia pitkin isoon vesivaraajaan, josta sitten lämpö tarpeen mukaan johdetaan eri puolille taloa. Takka ei itsessään siis hohkaa kuumaa niin paljon ympärilleen ja samalla ylikuumenna tilaa, jossa se sijaitsee.
Mutta kun osa lämmöstä tulee takasta, niin mistä loput? Pyörittelimme ajatusta poistoilmalämpöpumpusta tai vesi-ilmalämpöpumpusta, aurinkopaneeleista tai ihan vaan sähköstä. Samaan aikaan mietitytti, että kuinka paljon joudumme takkaa polttamaan, paljon puu maksaa, mitä mikäkin muu järjestelmä maksaisi (ja mikä merkki olisi tarpeeksi hyvä) ja mikä nyt ihan oikeasti olisi kaikista ekologisin sekä kustannustehokkain tapa lämmittää juuri meidän talo.
Olin jo päättänyt ottaa toisaalta konsultoinnin nimeltä energiaoptimointi (kuten kerroin
tässä kirjoituksessani), jossa minulle olisi laskettu järkevin neljästä itse ehdottamastani lämmitystavasta, kun minuun otti yhteyttä Nikolas Salomaa
NollaE nimisestä firmasta. NollaE on nimensä mukaisesti erikoistunut energiatehokkaiden talojen suunnitteluun sekä vanhojen talojen energiatehokkuuden parantamiseen. Nikolas vakuutti minut siitä, että hän ottaa pallon järkevimmän ja kustannustehokkaimman lämmitystavan laskennassa. Ja ei pelkästään siinä, vaan myös kaikessa muussa, mikä vaikuttaa talomme energiankulutukseen. Tarkoittaen esitystä siitä, että mikä ilmastointilaite meidän kannattaa juuri meidän taloomme asentaa, miten viilennys olisi järkevintä hoitaa, kuinka paljon ja millaista ilmastointikanavaa juuri meidän taloomme olisi järkevää asentaa. Ja että hän ehdottaisi laitteistot juuri sen mukaan mikä on meille järkevintä ja kustannustehokkainta, ilman että hän jälleenmyy niitä ts. on naimisissa maahantuojien kanssa. Olin myyty. Iso taakka putosi harteilta. Nyt olisi joku, joka laskisi puolestani ja jolla olisi oikeasti käytännön kokemusta aiheesta. Joku joka osaisi selittää asiat muullakin tavalla kuin MuTu-periaatteella, ihan oikeisiin lukuihin vedoten. Joku jolle voi soittaa ja kysyä asioita energia-asioihin liittyen.
Me siis tilasimme NollaE:ltä LVI-suunnittelun, energiatodistuksen ja energiasimuloinnin sekä kustannusten optimointi-konsultoinnin.
 |
| Tässä kuvassa visualisoidaan meidän talon lämpöhäviöt. Kuvan on tehnyt NollaE. |
LVI-suunnitteluprosessi on lähtenyt käyntiin ja lisäksi olemme energia-asioissa olleet Nikolaksen kanssa yhteydessä useita kertoja energiasimulointiin ja kustannusten optimointiin liittyen. Ensimmäiset fiilikset yhteistyöstä ovat erittäin positiiviset. Uskon, että satsaus tähän suunnitteluun säästää meiltä pitkän pennin nyt toteutusvaiheessa sekä koko talon elinaikana.
Kerron asiasta lisää ehdottomasti pitkin tätä projektia, mutta jo nyt uskon, että NollaE:n lupaus siitä, että heidän suunnittelupalkkionsa säästää takaisin moninkertaisena, tulee toteutumaan. Kovasti myös tätä Eko-Essiä kutkuttelee mahdollisuus siitä, että meidän talo saattaisi olla parasta A-luokkaa ainakin energiankulutuksessa :)
